Kellarin lämmitys talvella / sähkönkokonaiskulutus kysymyksiä?
Moikka,
Olisi talo kiikarissa, jossa on muutaman kymmenen neliön betoninen kellari. Kellarissa sijaitsee lämminvesivaraaja ja pumppu, jolla nostetaan käyttövesi kaivosta putkiin.
Talo on alunperin 60-luvulla rakennettu ja rempattu vuosien saatossa läpikotaisin. Neliöitä 120m2. Olemme vaimon kanssa talon ostamista harkinneet, mutta muutama kysymys leijuu ilmassa. Edellisillä asukkailla on kulunut sähköä talossa 17000kwh/vuosi vaikka sähköpattereita ei ole käytännössä pidetty ollenkaan päällä vaan taloa lämmitetty kahdella takalla. Tämä meilläkin tarkoituksena, mutta suuri sähkökulutus ihmetyttää silti.
Mahtaako sähkösyöppö olla kellari, jota on pakko pitää plussan puolella talvisin jottei pumppu jäädy. Lisäksi onko lämminvesivaaraajan sijoittaminen kellariin todella tyhmä teko? Maalaisjärjellä aatellen, jos talvella kellarissa on muutama plus aste on siellä tuhottoman kallista lämmittää käyttövettä?
Muuten talo olisi kuin unelma ja hinta kohdillaan, mutta tuo jokin talon sähkösyöppö mietityttää. Meillä itsellään, kun tällä hetkellä menee 70/90m2 talossa sähköä n. 5000kwh/v, koska lämmitämme myös pääosin puulla. Mutta ero 30m2 isompaan taloon ei saisi olla 12000kwh, jos sielläkään ei ole pattereita huudatettu.
Olisi talo kiikarissa, jossa on muutaman kymmenen neliön betoninen kellari. Kellarissa sijaitsee lämminvesivaraaja ja pumppu, jolla nostetaan käyttövesi kaivosta putkiin.
Talo on alunperin 60-luvulla rakennettu ja rempattu vuosien saatossa läpikotaisin. Neliöitä 120m2. Olemme vaimon kanssa talon ostamista harkinneet, mutta muutama kysymys leijuu ilmassa. Edellisillä asukkailla on kulunut sähköä talossa 17000kwh/vuosi vaikka sähköpattereita ei ole käytännössä pidetty ollenkaan päällä vaan taloa lämmitetty kahdella takalla. Tämä meilläkin tarkoituksena, mutta suuri sähkökulutus ihmetyttää silti.
Mahtaako sähkösyöppö olla kellari, jota on pakko pitää plussan puolella talvisin jottei pumppu jäädy. Lisäksi onko lämminvesivaaraajan sijoittaminen kellariin todella tyhmä teko? Maalaisjärjellä aatellen, jos talvella kellarissa on muutama plus aste on siellä tuhottoman kallista lämmittää käyttövettä?
Muuten talo olisi kuin unelma ja hinta kohdillaan, mutta tuo jokin talon sähkösyöppö mietityttää. Meillä itsellään, kun tällä hetkellä menee 70/90m2 talossa sähköä n. 5000kwh/v, koska lämmitämme myös pääosin puulla. Mutta ero 30m2 isompaan taloon ei saisi olla 12000kwh, jos sielläkään ei ole pattereita huudatettu.
Itselläni 60-luvun alussa rakennettu OK-talo, jossa asuineliöitä suunnilleen yhtä paljon ja kellarikerros on kokonaan auki,Siellä sijaitsevat sauna, pesuhuone, askarteluhuone, puuvaja pannuhuone(vraajalla varustettu puupannu) ja jonkinlainen talouskellari(lämpötila talvella 5-8 astetta). Alakerrassa on patterit, mutta hanat ovat kiinni, koskapa pannuohuone tuottaa riittävästi lämpöä. Että ei maan alla sijaitseva kerros niin paljon lämpötehoa tarvitse.
Niin, tuo remontoiminen/kaan ei ole tae pienentyneestä energian kulutuksesta. Lähtökohtahan on, miten 60 luvulla rakennetussa talossa on purutäyte lämpöeristeenä ja tuo ei tuota tämän päivän energiatasoa.
Niin, tärkeintä olisi selvittää miten talo on eristetty. Tuo sähkön kulutus on todella suuri ja ongelmaa lisää vielä se, miten paljon on poltettu puuta takoissa.
Jos kellari ei ole hyvin eristetty, niin varaajan sijoittaminen kellariin on täysin mieletöntä.Kuten totesit, niin lämpimälle käyttövedelle tulee todella hintaa.Tosin pienen lämminvaraajan voi eristää irti kellarin huonetilasta.
PS.
Itse törmäsin saman tapaiseen taloon muutama vuosi sitten ja todellisuudessa ,- kokonaisuus huomioiden talo on mieluimmin kesäasuttava kesämökki.Remontoiminen oli käytännössä pintaremontointia.
Niin, tärkeintä olisi selvittää miten talo on eristetty. Tuo sähkön kulutus on todella suuri ja ongelmaa lisää vielä se, miten paljon on poltettu puuta takoissa.
Jos kellari ei ole hyvin eristetty, niin varaajan sijoittaminen kellariin on täysin mieletöntä.Kuten totesit, niin lämpimälle käyttövedelle tulee todella hintaa.Tosin pienen lämminvaraajan voi eristää irti kellarin huonetilasta.
PS.
Itse törmäsin saman tapaiseen taloon muutama vuosi sitten ja todellisuudessa ,- kokonaisuus huomioiden talo on mieluimmin kesäasuttava kesämökki.Remontoiminen oli käytännössä pintaremontointia.
1 VASTAUS:
Aivan yleistettynä: 60-luvulla käytettiin seinä- ja yläpohjaeristeenä jo mineraalivillaa. Tosin sitä on seinissä vain 100 mm ja yläpohjassa 200-250 mm. Kellari lienee eristetty maksimissaan 50mm paksuilla Styrox-levyillä (=EPS:ää) tai sitten eristystä ei ole. Tuon aikakauden EPS-levyt tuppaavat vettymään käytössä ja tällöin niiden eristävyys heikkenee.
Arvio kustannuksista, mitä varaajan sijoitus kylmään kellariin aiheuttaa.
Kellari on siis talvellä vain muutaman asteen esim 5. Kesällä se on tietenkin kokolailla lämmin esim 20. Oletetaan, että vuoden keskilämpötila kellarissa on 12 C ja varaajan lämpätila 72 C ja vaihtoehtoisen paikan lämpötila jatkuvasti 22 C. Varaajan häviöteho voi olla esim 150 W 22 C:n ympäristössä.
Lämpötila-ero kellarissa on keskimäärin 72-12 = 60 C
Lämpötila-ero lämpimässä tilassa on 72-22 = 50 C.
Häviö on suoraan verrannollinen lämpötila-eroon, joten varaajan häviö kellarissa on 60/50 x 150 = 180 W.
Varaajan sijoitus kellariin aiheuttaa siis 30 vatin lisähäviön. Se maksaa vuodessa 12 sentin kWh-hinnalla:
0,03 x 0,12 x 24 x 365 = 32 €
Kellari on siis talvellä vain muutaman asteen esim 5. Kesällä se on tietenkin kokolailla lämmin esim 20. Oletetaan, että vuoden keskilämpötila kellarissa on 12 C ja varaajan lämpätila 72 C ja vaihtoehtoisen paikan lämpötila jatkuvasti 22 C. Varaajan häviöteho voi olla esim 150 W 22 C:n ympäristössä.
Lämpötila-ero kellarissa on keskimäärin 72-12 = 60 C
Lämpötila-ero lämpimässä tilassa on 72-22 = 50 C.
Häviö on suoraan verrannollinen lämpötila-eroon, joten varaajan häviö kellarissa on 60/50 x 150 = 180 W.
Varaajan sijoitus kellariin aiheuttaa siis 30 vatin lisähäviön. Se maksaa vuodessa 12 sentin kWh-hinnalla:
0,03 x 0,12 x 24 x 365 = 32 €
Parannamme palvelua
