Paljonko voi lannoittaa huojuvia jaloritarinkannuksia ?

minä laittelin muutaman taimen jaloritarinkannusta koivuangervopensaikkoon... siis ensin muotoilin ne koivuangervot leikkaamalla tasasivuisiksi, ettei sivulle kaartuvia oksia ole vaan tasaisen vihreät tiiviit sivut ja sinne jäi yllättävän hyvät tilat istuttaa jotain korkeaa sekaan. Eli tuumasta toimeen, ensin toissasyksynä istutin sinne harmaamalvikkia, oli jo viimekesänä aika korkea, nyt jo lähemmäs 2m. muutaman korkean leimulajikkeen myös ja sitten ritarinkannusta lisäksi tänäkesänä. Ne pensaat pidän kapeina ja korkeina leikkaamalla akkukäyttöisellä leikkurilla 3-4 kertaa kesässä.Tänäkesänä on ollut vain ihan surkeita ritarinkannuksen taimia, tiedä tuleeko niistä eläjää. Onneksi on muutama siementaimi kasvanut jotta saan tilalle jos ei nämä istutetut nyt lähde 'käyntiin'.Mitkään toiset kukat ei niitä ritarinkannuksia tue vaan ne on sidottava tukikeppeihin huolella sitämukaa kun kasvu edistyy.

Jaloritarinkannukset ovat leppeitä huojujia. Täällä myös yksi niitten ystävä on yrittänyt keksiä jotakin tueksi niitä ympäröimään tai niitten sekaan, rotevavartista pystyä perennaa. Mikään ei oikein sovi "kuvaan", eli olen laittanut tukikeppejä mahdollisimman huomaamattomia, samoin kuin "pupu ja käpy". Ritarinkannukset on jollain lailla "ilmavan keveitä" kukkia, saakoot ilmavuutensa, huojukoot kauniisti, kasvakoot oman luonteensa mukaan ilman täyteen ahdettua tukikasvillisuutta.
Kasvin "luonteelle" on hyvä antaa mahdollisuus, tilaa, antaa sen tulla esiin. Antaa sen olla kaunein omana itsenään ilman turhia hössötyksiä.