Minulla 11 vuotias lapsi edellisestä liitosta, yhteisiä lapsia on myös -
tämä 11 v kutsuu aviomiestäni ISKÄKSI. Lapsella biologinen isä kuvioissa jota tietysti myös kutsuu ISKÄKSI. Minä olen sitä mieltä että lapsi voi ja saa kutsua aviomiestäni isäksi, aivan kuten tietysti yhteiset lapsemme tekevät. Muutamat miehen sukulaiset vetäneet herneitä nenään tästä - onko se pahaa että lapsi sanoo ISKÄ? Lapsi myös suukottelee aviomiestäni ihan avoimesti suulle. ????
tämä 11 v kutsuu aviomiestäni ISKÄKSI. Lapsella biologinen isä kuvioissa jota tietysti myös kutsuu ISKÄKSI. Minä olen sitä mieltä että lapsi voi ja saa kutsua aviomiestäni isäksi, aivan kuten tietysti yhteiset lapsemme tekevät. Muutamat miehen sukulaiset vetäneet herneitä nenään tästä - onko se pahaa että lapsi sanoo ISKÄ? Lapsi myös suukottelee aviomiestäni ihan avoimesti suulle. ????
Vastaukset 12
Vanhimmat
no ei todellakaan oo pahaasia!!!
Tuttavaperheeni lapset sanoivat isovanhempiaan iskäksi ja äiskäksi. Syynä oli se, että isovanhemmilla oli samanikäisiä ja nuorempia omia lapsia kuin nämä lapsenlapset. Tottahan tuo tarttui, kun lapset olivat koko kesän isovanhemmillaan hoidossa ja kuulivat isovanhempien omien lasten kutsuvan heitä iskäksi ja äiskäksi. :)
Ja lapset sanovat touhuissaan huomaamattaan toista henkilöä isäksi tai äidiksi.
Niin kävi tässä yhtenä päivä, äiti toi lapsiaan pieneksi aikaa mummille hoitoon, silloin lapsi 10-vuosita kertoi touhukkaana mummille asioita ja kutsui tätä oman äidin kuuleen äidiksi, tosin huomasi ja korjasi ja tätä sattuu alinomaa.
Sinulle ap taitaa olla niin, että kun oikein toivot lapsen kiintyvän uusiopuolisoosi, toivot hänen saavan lapsen kutsumaan häntä isäksi.
Toivon sinun kuitenkin lapsellesi kertovan tavan, että kutsuu tätä miestä ihan hänen oikealla etunimellään ja vaan oikeaa isäänsä isäksi.
Vahinkoja voi lipsahtaa.
Oikein on, että lapsi tietää asiat oikein ja näin hänen on helpompi elämässään, mieshän on sinun uusi kumppani, mutta ei lapsen isä. Joten ajttele viisaasti mysö tässä asiassa.
Että oot katkera! Lissu, aloittajan lapsi saa kutsua aloittajan miestä isäksi. Isyys on muutakin kuin ne biologiset geenit. Sen huomaa tästäkin. Ja kyllä 12v tietää jo biologiset faktat ja silti haluaa kutsua isäpuoltaan isäksi. Mitä se sua syö?
Kummasti aina "kuvittelet" tietäväsi toisten ajatusmaailman paremmin, kuin kirjoittajat itse.
On 1 isä, ja 1 äiti. Mikäli toinen on vapaaehtoisesti poistunut kuvioista, voinee opettaa sanomaan uutta puolisoa isäksi/äidiksi. Mutta meillä uusikot menee nimillään, ja vanhemmat isänä ja äitinä.
Suorastaan loukkaavaa jos tyttäreni opetettaisiin kutsumaan jotain toista miestä isäksi - oli sitten kuinka hyvä tyyppi tahansa, tytöllä on tasan yksi isä.
No kyllä täälläkin äiti ahdistuisi jos isän uutukainen omisi äidin roolin ja sekoittaisi
lopullisesti lapsen pään. Tosin onhan äiti lämmin sana ja kuvaa hoivaavaa asen-
netta, kuten " äiti- Theresa, tai katolisen kirkon Pater , Pater Noster -rukous" jne.
Jokainen tyylillään, ollaan nyt sitten naurettavuuteen asti kaikki äitejä ja isiä, siskoja
ja veljiä, setiä ja tätejä. That`s it !
Jo on lapses pää ennestään sekaisin, jos tosta lopullisesti sekoais.
Tietenkin te eronneet ja uuden suhteen solmineet voitte ajatella, että lapsenne voisivat kutsua tätä uutta ihmistä isäksi tai äidiksi, se on teille varmasti enemmänkin sellainen syyllisyyden poistamiskysymys kuin mikään muu.
Haluaisitte perheen jälleen kokonaiseksi, mutta ei se koskaan enää tule.
Asialla on toinenkin puoli, lapsenne menevät päiväkotiin, kouluun ja kasvavat ja varrtuvat, heille tulee omia asioita myös viranomaisten kanssa, kaikissa näissä heille on tärkeää tietää ihan oikea isä tai äiti ja äidin ja isän uusiopuolisoa ei ole todellakaan viisasta lapselle opettaa isäksi tai äidiksi,.
Joten on hyvä jo alusta saakka kutsua näitä isän ja äidin uusikoita ihan heidän kutsumanimellään.
Olen kohdannut elämässäi sellaisen asian, että lapsi sai kokea hyvin vanhana, että tämä uusikko isä ei oelkaan hänen oikea isänsä ja siitä sitten seurasi aika vahingollista elämää lapselle. Lapsi häpesi itseään jatkuvasti.
Minulla on ulkomaalainen vaimo, jonka kanssa yhteinen lapsi. Vaimo toi mukanaan ensimmäisen lapsensa, joka kutsuu minua "isiksi" kuten oma lapsenikin. Huvittavinta asiassa on kuitenkin se, että vaimon kotimaasta oleva saman ikäinen kaverinsa kutsuu minua myöskin välillä "isiksi". Sitä on tapahtunut enemmän kuin kerran tai kaksi, aina on naurua piisannut.
Siis kaikki on hyvin ja lapsellasi on 2 iskää. Jos sun aviomiehen suku vetää hernettä nenään tai jos bio iska vetää hernettä nenään, niin niille sitten vaan selostetaan. Lapsen eduksi on, että on 2 iskää, kun vanhemmat jo kerran on eronneet. Kyllä muut sopeutuu. jossain vaiheessa. Tärkeintä ettö saat silti bioisän pysymään kuvioissa, jos sen ansaitsee teoillaan.
Hei
Tuosta kannattaa jutella lapsen oikean isän kanssa mitä mieltä hän on. Jos se tuntuu hänestä kivuliaalta niin sitten siihen täytyy tehdä toppi. Ei oikean isän tunteita saa kuitenkaan loukata. Ei ole helppoa olla erossa omista lapsistaan. Aina voi keksiä tilalle jonkin muun tavan kuhtua kuin iskä. Ja lapsi kyllä ymmärtää, ainakin tuon ikäinen ainakin. Mutta se vaatii sitten sinultakin että käytät miehestäsi hänen kanssaan keskustellessa jotain muuta kuin iskä nimeä. Eli et voi sanoa että
kysy iskältä vaan kysy "nimi joka on hyväksytty". Uusioperheen kanssa on oltava jopa entistä herkempivaisoinen sillä aina joku osapuoli on satuttanut itsensä kun on erottu aikanaan ja ketään ei saa tahallaan enempää satuttaa.
Kun olin pieni,isäpuoleni halusi,että kutsun häntä iskäksi enkä etunimellään.Hän perusteli asian sillä,että koska hän asuu samassa taloudessa ja elättää ja kasvattaa minua.Minusta se oli ihan hyvä juttu opetella siihen kun oli syntymässä sisaruksiakin.Omaa isääni kutsuin isäksi.
Biologisen isäni sukulaiset eivät tykänneet,että kutsuin isäpuolta iskäkseni,joten kun vartuin,ymmärsin asian,ja siellä vieraillessani kutsuin isäpuoltani isännäksi :)