Millä puukilolla paras lämpöarvo?

Koivun ohi menee kiloissa mitattuina mänty mutta mikä on kaikkein suurin lämpöarvoltaan kun kiloja verrataan?
298972
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 29

Vanhimmat

Mitä järkeä on verrata kiloja kun puukauppa tehdään tilavuusmitoilla?
Esim. koivumotin lämpöarvo on huomattavasti suurempi kuin männyn.

"mikä on kaikkein suurin"? Uraani.

Äänestä

Kaikilla puilla on lähes sama lämpöarvo kiloa kohden. Olipa kyseessä haapa tai koivu jne....

Taas koivumotti painaa enemmän kuin haapa ja siitä hintaero.Lämmityksiä vertaillessa tulisikin puhua mieluimmin kiloista kuin moteista.Ainakin, jos verrataan yhtä lämmityskertaa.

Eli jos kiloina ostettaisiin lämmityspuita, niin olisi yks hailee ostaako koivua vako haapaa tai leppää vaiko mäntyä. Ostaisi saman energiamäärän, jos kuivumisaste on sama.

Äänestä
  • "Jos kiloina oltettaisiin lämmityspuita". Kyllä mutta kun niitä ei osteta kiloina.

    Äänestä

  • punainenpilvi1 kirjoitti:

    "Jos kiloina oltettaisiin lämmityspuita". Kyllä mutta kun niitä ei osteta kiloina.

    Jos täällä/kin keskuteluja käytäisiin kiloihin verraten, niin jo tuosta käsitteestä lukijat voisivat päätellä minkä tasoisesta hyötysuhteesta on kysymys. Esim. millä kilomäärällä puita lämmitetään varaaja. Litramäärät puita poltettaessa on kuin veteen piirretty viiva.
    Toisaalta, jos ostaja ymmärtää tämän alueen, niin voi verrata onko ostettava puumotti kallis vai halpa eli vertailla markkinoilla olevien hintatasoja.

    Äänestä

Kilo olisi se oikea . Kilot kertoo puun energian ei niinkään tilavuus.

Jos puhut vanhojen miesten kanssa töllin lämmityksestä niin huomaat että kuulet koivu sylillisen lämmittävän paremmin kuin mänty sylillisen . Wanaht ei vaan oikein taivu tuohoin kilo juttuun vaikka puntarilla sitä lämmitystä voisi parhaiten seurata.

Äänestä
  • kuiva-aineen massa, vai puun paino?

    Suoraan sanottuna, itse en tekisi puukauppaa kiloina, koska tiedän että puun paino voi vaihdella jopa ilmankosteuden mukaan. Puun määrä on helpompi määrittää tilavuuksina, ja kun kaikki käyttävät yhdenmukaisia mittayksiköitä ja -tapoja, niin hinnatkin ovat vertailukelpoisia, sikäli kun puun laatuerot ylipäätään sallivat.

    Tottakai voitaisiin siirtyä käyttämään esim. kWh-arvoja, mutta se menisi jo vaikeaksi sen arvon määrittelyn kannalta. Käytännössä se saattaisi johtaa siihen, että puuerä pitäisi punnita, sitten siitä otettaisiin näyte josta määritettäisiin energiasisältö jne.. Todennäköinen lopputulos olisi se, että kynnys ryhtyä puukauppiaaksi nousisi kertarysäyksellä monta pykälää, ja kauppa keskittyisi. Lisäksi jos puuta myytäisiin energiasisällön perusteella, voisi tilaajille syntyä epätietoisuutta ostamansa erän fyysisistä mitoista, monikin tietää aika hyvin mitä liiteriin mahtuu kuutioina. Ja sen oman liiterin tilavuuden määrittely onnistuu aika hyvin ihan kotikonsteinkin.

    Vaihtoehtoisten mittaustapojen aiheuttamien ongelmien ja sekaannusten lievittämiseksi pitäisi myytävän puun laatu pystyä käytännössä vakioimaan riittävän kapean marginaalin sisälle. Eli tarvittaisiin jonkinlainen laatuluokittelu.. Toisaalta, kattava ja toimiva laatuluokittelujärjestelmä myös korjaisi suurimman osan niistä ongelmista mistä tilavuusmittausta moititaan.

    Mistä syystä olen ehdottomasti laadunparantamisen kannalla. Mielestäni se olisi selkein, edullisin ja toimivin järjestelmä niin myyjien kuin ostajienkin kannalta.

    Äänestä

  • Kylläpä mahtaisi rankapuuta traktorilla tuova isäntä nauraa, kun kysyisin, paljonko hänen tuomansa kuorma painaa. Kun puuta ostetaan isompi määrä, se myydään kiintokuutioina. Kun ostetaan vähän pienempi määrä, vaikka kesämökin vuoden saunapuut halkoina, se myydään pinokuutioina. Valmiit klapit voidaan joskus myydä heittomotteinakin. Eläissäni en ole kuullut, että puuta myytäisiin kiloina.

    Kilo on (tietysti) oikea mitta pyrittäessä matemaattiseen täsmällisyyteen. Realismin ja puukaupan kannalta kiloilla ei ole mitään tekemistä.

    Äänestä

Pelletti on puuta ja kiloina se mitataan. Puumateriaali on mitä sattuu.

Äänestä

Puun tiheys sitä pitkälti määrittää sen lämpöarvon. Jos haluaa oikein "energiatiheää" polttopuuta, niin parhaita ovat pihlaja ja omenapuu, voittavat vielä koivunkin.

Äänestä
  • Vastaus aloittajan kysymykseen. Kyllä ainakin jo sadallatuhannella puukilolla on jo hyvä lämpöarvo.

    Äänestä

samalla kosteudella kuusi on paras lämpöarvoltaan (1700 kWh/tonni vs koivu 1350)

Äänestä

Mistä Arska lienee saanut lukemansa? Ilmakuivaa puuta tonnin verran sisältää 4000 - 4150 kWh energiaa.

Äänestä

Puun sisältämästä energiasta saadaa hyödyksi 75 - 80 %.

Äänestä

jos myytäisiin kilokaupalla, olisi myyjän etu maksimoida kosteuspitoisuus :(

Äänestä
  • Niimpä. Mutta kukaan täysjärkinen ei osta märkää puuta kuivana.

    Äänestä

  • Myyjän etu on myös se, että sama asiakas ostaa toistekin. Sehän on tavallista, että puuta ostetaan vuosittain. Joten ei ole myyjälle eduksi myydä märkää puuta, koska menettää asiakkaansa.

    Äänestä

  • kari789 kirjoitti:

    Myyjän etu on myös se, että sama asiakas ostaa toistekin. Sehän on tavallista, että puuta ostetaan vuosittain. Joten ei ole myyjälle eduksi myydä märkää puuta, koska menettää asiakkaansa.

    Ja uskot että tämän vuoksi ei kukaan myy märkää?

    Juu, eihän se varmaan pitemmän päälle ole bisnekselle hyväksi, muttei myöskään estä toimimasta tavalla joka on väärin..

    Toisaalta nyt täällä ajatellaan kuivaa/märkää puuta ikäänkuin se olisi joku 1/0-binääriarvo, joka voi olla vain tosi tai epätosi. Pieniä eroja kosteudessa ei pysty juuri havaitsemaan puuta poltettaessa. Puun täytyy olla aika märkää ennenkuin sen todella huomaa, mikä saattaisi johtaa kaikenlaiseen kikkailuun "kosteusprosentin optimoinnissa", hyötysuhteen kannalta pienikin ero kosteusprosentissa tuntuu. Ja se olisi haitaksi jo koko alankin kehityksen kannalta, mikä ei tietenkään estäisi yksittäisiä toimijoita maksimoimasta omia voittojaan.

    Toki, tilavuuskin muuttuu kosteuden mukana, mutta paljon vähemmän kuin paino, ja polttopuukaupassa on muodostonut jo aika yleiseksi käytännöksi jakaa puut jo tuoreeltaan vakiokokoisiin yksiköihin. Tehokkaasta kuivumisesta ei tällaisessa järjestelmässä ole kuin pelkästään hyötyä sekä myyjälle että ostajalle.

    Äänestä

>Pieniä eroja kosteudessa ei pysty juuri havaitsemaan puuta poltettaessa.<

Nimenomaan pieni/kin kosteusero tulee esille, jos palamisreaktio halutaan mahdollisimman hyväksi. Tähän juuri liittyy, miten lämmityspuiden tulee olla ylivuotisia, joissa kosteus on pienempi.

Mitä kosteampi poltettava puu, niin sitä YLI/suuremman vedon se vaatii ja tämä taas alentaa palamislämpötilaa ja harventaa kaasuseosta. Lopputuloksena on nokeentuneet pinnat.

Äänestä
  • Niin, siis ehkä jos on käytettävissä hyvät välineet hyötysuhteen mittaamista varten.

    Esimerkiksi ilmaluukkujen asentoja ja liekkiä tarkkailemalla tuskin sellaiseen hyötysuhdemittaukseen yltää, koska johan säätilakin vaikuttaa ainakin normaalin hormin vetoon sen verran ettei ihan ilman välineitä niin tarkkaa tietoa saa.

    Hyötysuhteessa se toki "näkyy", mutta tuskin puunpolttajalle. Ehkäpä jos on todella kokenut ja tuntee oman laitteistonsa, ja pystyy luotettavasti vertaamaan eri puueriä toisiinsa, niin sitten.. Vaan monellako puulämmittäjällä olisi riittävät taidot ihan aikuisten oikeasti arvioimaan pieniä eroja puun kosteudessa.

    Ja mitenkään ottamatta kantaa siihen miten hyviä ylivuotiset puut ovat, sen verran osaan sanoa, että ylivuotisen puun tuottaminen ei kyllä tule kannattamaan kaupallisesti. Toki, jos on riittävän isot liiterit, niin sitten voi ostaa ja varastoida itse, mutta jos jonkun pitäisi sitä elinkeinonaan tehdä ja rahoittaa riittävän suurten tilojen rakentaminen myyntihinnoilla, niin kallista tulisi.

    Äänestä

  • jokuvaan098 kirjoitti:

    Niin, siis ehkä jos on käytettävissä hyvät välineet hyötysuhteen mittaamista varten.

    Esimerkiksi ilmaluukkujen asentoja ja liekkiä tarkkailemalla tuskin sellaiseen hyötysuhdemittaukseen yltää, koska johan säätilakin vaikuttaa ainakin normaalin hormin vetoon sen verran ettei ihan ilman välineitä niin tarkkaa tietoa saa.

    Hyötysuhteessa se toki "näkyy", mutta tuskin puunpolttajalle. Ehkäpä jos on todella kokenut ja tuntee oman laitteistonsa, ja pystyy luotettavasti vertaamaan eri puueriä toisiinsa, niin sitten.. Vaan monellako puulämmittäjällä olisi riittävät taidot ihan aikuisten oikeasti arvioimaan pieniä eroja puun kosteudessa.

    Ja mitenkään ottamatta kantaa siihen miten hyviä ylivuotiset puut ovat, sen verran osaan sanoa, että ylivuotisen puun tuottaminen ei kyllä tule kannattamaan kaupallisesti. Toki, jos on riittävän isot liiterit, niin sitten voi ostaa ja varastoida itse, mutta jos jonkun pitäisi sitä elinkeinonaan tehdä ja rahoittaa riittävän suurten tilojen rakentaminen myyntihinnoilla, niin kallista tulisi.

    Lievän kosteuden (?) vaikutuksen näkee selvästi jo siinä, ettei palamisreaktiota saa hallintaan eli sitä ei saa palamaan hallitusti.Siis ihan silmämääräisesti havainnoiden.
    Puu tulee ensin kaasuunnuttaa ja vasta tämän jälkeen tulee se kaasujen polttamisvaihe ja juuri tämä polttamisvaiheeseen vaikuttaa kosteus merkittävästi. Niin, kuten jokainen ymmärtänee, niin puut saa hävitetyksi missä kosteudessa tahansa,- koivun jopa täysin kaadon jälkeen.

    Täälläpäin puunvälittäjät ovat suunnitelleet investoineet erilaisia puun kuivaamismenetelmiä ja näissä todennäköisesti puu kuivaa nopeammin. Muutamat antavat jopa takuun puun kuivuudedsta ja siksi on palatusoikeus jos laatu ei vastaa sopimusta.

    Äänestä

  • ml213. kirjoitti:

    Lievän kosteuden (?) vaikutuksen näkee selvästi jo siinä, ettei palamisreaktiota saa hallintaan eli sitä ei saa palamaan hallitusti.Siis ihan silmämääräisesti havainnoiden.
    Puu tulee ensin kaasuunnuttaa ja vasta tämän jälkeen tulee se kaasujen polttamisvaihe ja juuri tämä polttamisvaiheeseen vaikuttaa kosteus merkittävästi. Niin, kuten jokainen ymmärtänee, niin puut saa hävitetyksi missä kosteudessa tahansa,- koivun jopa täysin kaadon jälkeen.

    Täälläpäin puunvälittäjät ovat suunnitelleet investoineet erilaisia puun kuivaamismenetelmiä ja näissä todennäköisesti puu kuivaa nopeammin. Muutamat antavat jopa takuun puun kuivuudedsta ja siksi on palatusoikeus jos laatu ei vastaa sopimusta.

    Edelleen kyllä "hieman" epäilen, että keskiverto puunostajalla olisi oikeasti kykyä tehdä niin tarkkoja havaintoja.

    Itse voin sanoa polttaneeni puuta jotakuinkin koko pienen ikäni. Olen jopa jossain määrin ollut kiinnostunut aiheesta ja seurannut palamista tarkkaan. En silti kykene mitenkään havaitsemaan muutaman %-yksikön suuruisia eroja kosteudessa.

    Jos otetaan huomioon, että valitettavan iso osa puunpolttajista ei tunnu käsittävän edes sitä että riittävä ilmansaanti oikeasti parantaa hyötysuhdetta.. Eikä noen, tervan ja pien mustaama todellakaan ole sitä miltä tulipesän tulisi näyttää. En todellakaan usko että keskiverto ostajalla olisi todellisia edellytyksiä havaita puun kosteutta, ellei se sitten todella sihise poltettaessa.

    Äänestä

  • jokuvaan098 kirjoitti:

    Edelleen kyllä "hieman" epäilen, että keskiverto puunostajalla olisi oikeasti kykyä tehdä niin tarkkoja havaintoja.

    Itse voin sanoa polttaneeni puuta jotakuinkin koko pienen ikäni. Olen jopa jossain määrin ollut kiinnostunut aiheesta ja seurannut palamista tarkkaan. En silti kykene mitenkään havaitsemaan muutaman %-yksikön suuruisia eroja kosteudessa.

    Jos otetaan huomioon, että valitettavan iso osa puunpolttajista ei tunnu käsittävän edes sitä että riittävä ilmansaanti oikeasti parantaa hyötysuhdetta.. Eikä noen, tervan ja pien mustaama todellakaan ole sitä miltä tulipesän tulisi näyttää. En todellakaan usko että keskiverto ostajalla olisi todellisia edellytyksiä havaita puun kosteutta, ellei se sitten todella sihise poltettaessa.

    Totta. Mitä havaintoja tältä alueelta olen tehnyt, niin puun polttaminen hyvällä hyötysuhteella on aivan lapsen kengissä. Siis ei tiedetä/ymmärretä mihin tulisi pyrkiä ja minkalaista puun tulisi olla. Moni on mieltynyt polttamaan suuria möhkäleitä tulisijassaan ja kuivuus käsite on tietämätön käsite.

    Mutta, mitä tiedän, niin puun välittäjät tiedostavat, miten ostajien joukossa on myös asian ymmärtäjiä ja siksi puun laatu on hyvä.Moni taas pilaa kuivat puut väärin varastoidessaan.

    Tarkin puun kuivumisasteen määritys tapahtuu polttovaiheessa ja erikoisesti kun pakotapahtuma voidaan havainnoida silmin tarkistus reikien kautta. Hyvin palavan tulisijan palamisen havaitsee havaitse piipun päästä eli se ei savuuta, vaan tuottaa väreilyä. Tulisijan palamista ei sivullinen havaitse.Taas mitä runsaampi savutus, niin sitä huonommin palaminen tapahtuu ja näitä tapahtumia on pilvin pimein - monta repullista. Näille voi myydä mitä vain.

    Äänestä

10 vuotta sitten oli eri arvot. nyt lahoa sen verran

Äänestä

Oli tämä aloitus aikakin jo nostaa!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


pöksdd kirjoitti:

Koivun ohi menee kiloissa mitattuina mänty mutta mikä on kaikkein suurin lämpöarvoltaan kun kiloja verrataan?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu