Koivun ohi menee kiloissa mitattuina mänty mutta mikä on kaikkein suurin lämpöarvoltaan kun kiloja verrataan?
Millä puukilolla paras lämpöarvo?
29
8662
Vastaukset
- pinainenpilvi1
Mitä järkeä on verrata kiloja kun puukauppa tehdään tilavuusmitoilla?
Esim. koivumotin lämpöarvo on huomattavasti suurempi kuin männyn.
"mikä on kaikkein suurin"? Uraani. - ml213.
Kaikilla puilla on lähes sama lämpöarvo kiloa kohden. Olipa kyseessä haapa tai koivu jne....
Taas koivumotti painaa enemmän kuin haapa ja siitä hintaero.Lämmityksiä vertaillessa tulisikin puhua mieluimmin kiloista kuin moteista.Ainakin, jos verrataan yhtä lämmityskertaa.
Eli jos kiloina ostettaisiin lämmityspuita, niin olisi yks hailee ostaako koivua vako haapaa tai leppää vaiko mäntyä. Ostaisi saman energiamäärän, jos kuivumisaste on sama.- punainenpilvi1
"Jos kiloina oltettaisiin lämmityspuita". Kyllä mutta kun niitä ei osteta kiloina.
- ml213.
punainenpilvi1 kirjoitti:
"Jos kiloina oltettaisiin lämmityspuita". Kyllä mutta kun niitä ei osteta kiloina.
Jos täällä/kin keskuteluja käytäisiin kiloihin verraten, niin jo tuosta käsitteestä lukijat voisivat päätellä minkä tasoisesta hyötysuhteesta on kysymys. Esim. millä kilomäärällä puita lämmitetään varaaja. Litramäärät puita poltettaessa on kuin veteen piirretty viiva.
Toisaalta, jos ostaja ymmärtää tämän alueen, niin voi verrata onko ostettava puumotti kallis vai halpa eli vertailla markkinoilla olevien hintatasoja.
- Kilo oikein
Kilo olisi se oikea . Kilot kertoo puun energian ei niinkään tilavuus.
Jos puhut vanhojen miesten kanssa töllin lämmityksestä niin huomaat että kuulet koivu sylillisen lämmittävän paremmin kuin mänty sylillisen . Wanaht ei vaan oikein taivu tuohoin kilo juttuun vaikka puntarilla sitä lämmitystä voisi parhaiten seurata.- jokuvaa098
kuiva-aineen massa, vai puun paino?
Suoraan sanottuna, itse en tekisi puukauppaa kiloina, koska tiedän että puun paino voi vaihdella jopa ilmankosteuden mukaan. Puun määrä on helpompi määrittää tilavuuksina, ja kun kaikki käyttävät yhdenmukaisia mittayksiköitä ja -tapoja, niin hinnatkin ovat vertailukelpoisia, sikäli kun puun laatuerot ylipäätään sallivat.
Tottakai voitaisiin siirtyä käyttämään esim. kWh-arvoja, mutta se menisi jo vaikeaksi sen arvon määrittelyn kannalta. Käytännössä se saattaisi johtaa siihen, että puuerä pitäisi punnita, sitten siitä otettaisiin näyte josta määritettäisiin energiasisältö jne.. Todennäköinen lopputulos olisi se, että kynnys ryhtyä puukauppiaaksi nousisi kertarysäyksellä monta pykälää, ja kauppa keskittyisi. Lisäksi jos puuta myytäisiin energiasisällön perusteella, voisi tilaajille syntyä epätietoisuutta ostamansa erän fyysisistä mitoista, monikin tietää aika hyvin mitä liiteriin mahtuu kuutioina. Ja sen oman liiterin tilavuuden määrittely onnistuu aika hyvin ihan kotikonsteinkin.
Vaihtoehtoisten mittaustapojen aiheuttamien ongelmien ja sekaannusten lievittämiseksi pitäisi myytävän puun laatu pystyä käytännössä vakioimaan riittävän kapean marginaalin sisälle. Eli tarvittaisiin jonkinlainen laatuluokittelu.. Toisaalta, kattava ja toimiva laatuluokittelujärjestelmä myös korjaisi suurimman osan niistä ongelmista mistä tilavuusmittausta moititaan.
Mistä syystä olen ehdottomasti laadunparantamisen kannalla. Mielestäni se olisi selkein, edullisin ja toimivin järjestelmä niin myyjien kuin ostajienkin kannalta. - Anonyymi
Kylläpä mahtaisi rankapuuta traktorilla tuova isäntä nauraa, kun kysyisin, paljonko hänen tuomansa kuorma painaa. Kun puuta ostetaan isompi määrä, se myydään kiintokuutioina. Kun ostetaan vähän pienempi määrä, vaikka kesämökin vuoden saunapuut halkoina, se myydään pinokuutioina. Valmiit klapit voidaan joskus myydä heittomotteinakin. Eläissäni en ole kuullut, että puuta myytäisiin kiloina.
Kilo on (tietysti) oikea mitta pyrittäessä matemaattiseen täsmällisyyteen. Realismin ja puukaupan kannalta kiloilla ei ole mitään tekemistä.
- pelletti pelle
Pelletti on puuta ja kiloina se mitataan. Puumateriaali on mitä sattuu.
- .....
Puun tiheys sitä pitkälti määrittää sen lämpöarvon. Jos haluaa oikein "energiatiheää" polttopuuta, niin parhaita ovat pihlaja ja omenapuu, voittavat vielä koivunkin.
- 100000 kg
Vastaus aloittajan kysymykseen. Kyllä ainakin jo sadallatuhannella puukilolla on jo hyvä lämpöarvo.
- puukeisari
Katso tuosta nii ei tarvi ihmetellä ja täällä kysellä...
http://www.halkoliiteri.com/?id=170 - Arska0132
samalla kosteudella kuusi on paras lämpöarvoltaan (1700 kWh/tonni vs koivu 1350)
- 6+18
Mistä Arska lienee saanut lukemansa? Ilmakuivaa puuta tonnin verran sisältää 4000 - 4150 kWh energiaa.
- röhö
Puun sisältämästä energiasta saadaa hyödyksi 75 - 80 %.
- puullälämpiää
Riippuu millä puunsa polttaa ja kuinka kuivana..
http://www.attack.sk/?run=produkt&id=151&lang=en - hake palaa
Tuolta näkee yleisimpien puiden lämpöarvon. http://bioenergianeuvoja.fi/biopolttoaineet/polttopuu/lampoarvo/
Ja tuolta kuinka energiasisältö nousee jyrkästi puun ollessa kuivaa, sekä ohje mitata kotona puun kosteus arvo. http://bioenergianeuvoja.fi/faktaa/puun-kosteus/ - veden_polttoa?
jos myytäisiin kilokaupalla, olisi myyjän etu maksimoida kosteuspitoisuus :(
- ml213.
Niimpä. Mutta kukaan täysjärkinen ei osta märkää puuta kuivana.
- kari789
Myyjän etu on myös se, että sama asiakas ostaa toistekin. Sehän on tavallista, että puuta ostetaan vuosittain. Joten ei ole myyjälle eduksi myydä märkää puuta, koska menettää asiakkaansa.
- jokuvaa098
kari789 kirjoitti:
Myyjän etu on myös se, että sama asiakas ostaa toistekin. Sehän on tavallista, että puuta ostetaan vuosittain. Joten ei ole myyjälle eduksi myydä märkää puuta, koska menettää asiakkaansa.
Ja uskot että tämän vuoksi ei kukaan myy märkää?
Juu, eihän se varmaan pitemmän päälle ole bisnekselle hyväksi, muttei myöskään estä toimimasta tavalla joka on väärin..
Toisaalta nyt täällä ajatellaan kuivaa/märkää puuta ikäänkuin se olisi joku 1/0-binääriarvo, joka voi olla vain tosi tai epätosi. Pieniä eroja kosteudessa ei pysty juuri havaitsemaan puuta poltettaessa. Puun täytyy olla aika märkää ennenkuin sen todella huomaa, mikä saattaisi johtaa kaikenlaiseen kikkailuun "kosteusprosentin optimoinnissa", hyötysuhteen kannalta pienikin ero kosteusprosentissa tuntuu. Ja se olisi haitaksi jo koko alankin kehityksen kannalta, mikä ei tietenkään estäisi yksittäisiä toimijoita maksimoimasta omia voittojaan.
Toki, tilavuuskin muuttuu kosteuden mukana, mutta paljon vähemmän kuin paino, ja polttopuukaupassa on muodostonut jo aika yleiseksi käytännöksi jakaa puut jo tuoreeltaan vakiokokoisiin yksiköihin. Tehokkaasta kuivumisesta ei tällaisessa järjestelmässä ole kuin pelkästään hyötyä sekä myyjälle että ostajalle.
- ml213.
>Pieniä eroja kosteudessa ei pysty juuri havaitsemaan puuta poltettaessa.<
Nimenomaan pieni/kin kosteusero tulee esille, jos palamisreaktio halutaan mahdollisimman hyväksi. Tähän juuri liittyy, miten lämmityspuiden tulee olla ylivuotisia, joissa kosteus on pienempi.
Mitä kosteampi poltettava puu, niin sitä YLI/suuremman vedon se vaatii ja tämä taas alentaa palamislämpötilaa ja harventaa kaasuseosta. Lopputuloksena on nokeentuneet pinnat.- jokuvaan098
Niin, siis ehkä jos on käytettävissä hyvät välineet hyötysuhteen mittaamista varten.
Esimerkiksi ilmaluukkujen asentoja ja liekkiä tarkkailemalla tuskin sellaiseen hyötysuhdemittaukseen yltää, koska johan säätilakin vaikuttaa ainakin normaalin hormin vetoon sen verran ettei ihan ilman välineitä niin tarkkaa tietoa saa.
Hyötysuhteessa se toki "näkyy", mutta tuskin puunpolttajalle. Ehkäpä jos on todella kokenut ja tuntee oman laitteistonsa, ja pystyy luotettavasti vertaamaan eri puueriä toisiinsa, niin sitten.. Vaan monellako puulämmittäjällä olisi riittävät taidot ihan aikuisten oikeasti arvioimaan pieniä eroja puun kosteudessa.
Ja mitenkään ottamatta kantaa siihen miten hyviä ylivuotiset puut ovat, sen verran osaan sanoa, että ylivuotisen puun tuottaminen ei kyllä tule kannattamaan kaupallisesti. Toki, jos on riittävän isot liiterit, niin sitten voi ostaa ja varastoida itse, mutta jos jonkun pitäisi sitä elinkeinonaan tehdä ja rahoittaa riittävän suurten tilojen rakentaminen myyntihinnoilla, niin kallista tulisi. - ml213.
jokuvaan098 kirjoitti:
Niin, siis ehkä jos on käytettävissä hyvät välineet hyötysuhteen mittaamista varten.
Esimerkiksi ilmaluukkujen asentoja ja liekkiä tarkkailemalla tuskin sellaiseen hyötysuhdemittaukseen yltää, koska johan säätilakin vaikuttaa ainakin normaalin hormin vetoon sen verran ettei ihan ilman välineitä niin tarkkaa tietoa saa.
Hyötysuhteessa se toki "näkyy", mutta tuskin puunpolttajalle. Ehkäpä jos on todella kokenut ja tuntee oman laitteistonsa, ja pystyy luotettavasti vertaamaan eri puueriä toisiinsa, niin sitten.. Vaan monellako puulämmittäjällä olisi riittävät taidot ihan aikuisten oikeasti arvioimaan pieniä eroja puun kosteudessa.
Ja mitenkään ottamatta kantaa siihen miten hyviä ylivuotiset puut ovat, sen verran osaan sanoa, että ylivuotisen puun tuottaminen ei kyllä tule kannattamaan kaupallisesti. Toki, jos on riittävän isot liiterit, niin sitten voi ostaa ja varastoida itse, mutta jos jonkun pitäisi sitä elinkeinonaan tehdä ja rahoittaa riittävän suurten tilojen rakentaminen myyntihinnoilla, niin kallista tulisi.Lievän kosteuden (?) vaikutuksen näkee selvästi jo siinä, ettei palamisreaktiota saa hallintaan eli sitä ei saa palamaan hallitusti.Siis ihan silmämääräisesti havainnoiden.
Puu tulee ensin kaasuunnuttaa ja vasta tämän jälkeen tulee se kaasujen polttamisvaihe ja juuri tämä polttamisvaiheeseen vaikuttaa kosteus merkittävästi. Niin, kuten jokainen ymmärtänee, niin puut saa hävitetyksi missä kosteudessa tahansa,- koivun jopa täysin kaadon jälkeen.
Täälläpäin puunvälittäjät ovat suunnitelleet investoineet erilaisia puun kuivaamismenetelmiä ja näissä todennäköisesti puu kuivaa nopeammin. Muutamat antavat jopa takuun puun kuivuudedsta ja siksi on palatusoikeus jos laatu ei vastaa sopimusta. - jokuvaan098
ml213. kirjoitti:
Lievän kosteuden (?) vaikutuksen näkee selvästi jo siinä, ettei palamisreaktiota saa hallintaan eli sitä ei saa palamaan hallitusti.Siis ihan silmämääräisesti havainnoiden.
Puu tulee ensin kaasuunnuttaa ja vasta tämän jälkeen tulee se kaasujen polttamisvaihe ja juuri tämä polttamisvaiheeseen vaikuttaa kosteus merkittävästi. Niin, kuten jokainen ymmärtänee, niin puut saa hävitetyksi missä kosteudessa tahansa,- koivun jopa täysin kaadon jälkeen.
Täälläpäin puunvälittäjät ovat suunnitelleet investoineet erilaisia puun kuivaamismenetelmiä ja näissä todennäköisesti puu kuivaa nopeammin. Muutamat antavat jopa takuun puun kuivuudedsta ja siksi on palatusoikeus jos laatu ei vastaa sopimusta.Edelleen kyllä "hieman" epäilen, että keskiverto puunostajalla olisi oikeasti kykyä tehdä niin tarkkoja havaintoja.
Itse voin sanoa polttaneeni puuta jotakuinkin koko pienen ikäni. Olen jopa jossain määrin ollut kiinnostunut aiheesta ja seurannut palamista tarkkaan. En silti kykene mitenkään havaitsemaan muutaman %-yksikön suuruisia eroja kosteudessa.
Jos otetaan huomioon, että valitettavan iso osa puunpolttajista ei tunnu käsittävän edes sitä että riittävä ilmansaanti oikeasti parantaa hyötysuhdetta.. Eikä noen, tervan ja pien mustaama todellakaan ole sitä miltä tulipesän tulisi näyttää. En todellakaan usko että keskiverto ostajalla olisi todellisia edellytyksiä havaita puun kosteutta, ellei se sitten todella sihise poltettaessa. - ml213.
jokuvaan098 kirjoitti:
Edelleen kyllä "hieman" epäilen, että keskiverto puunostajalla olisi oikeasti kykyä tehdä niin tarkkoja havaintoja.
Itse voin sanoa polttaneeni puuta jotakuinkin koko pienen ikäni. Olen jopa jossain määrin ollut kiinnostunut aiheesta ja seurannut palamista tarkkaan. En silti kykene mitenkään havaitsemaan muutaman %-yksikön suuruisia eroja kosteudessa.
Jos otetaan huomioon, että valitettavan iso osa puunpolttajista ei tunnu käsittävän edes sitä että riittävä ilmansaanti oikeasti parantaa hyötysuhdetta.. Eikä noen, tervan ja pien mustaama todellakaan ole sitä miltä tulipesän tulisi näyttää. En todellakaan usko että keskiverto ostajalla olisi todellisia edellytyksiä havaita puun kosteutta, ellei se sitten todella sihise poltettaessa.Totta. Mitä havaintoja tältä alueelta olen tehnyt, niin puun polttaminen hyvällä hyötysuhteella on aivan lapsen kengissä. Siis ei tiedetä/ymmärretä mihin tulisi pyrkiä ja minkalaista puun tulisi olla. Moni on mieltynyt polttamaan suuria möhkäleitä tulisijassaan ja kuivuus käsite on tietämätön käsite.
Mutta, mitä tiedän, niin puun välittäjät tiedostavat, miten ostajien joukossa on myös asian ymmärtäjiä ja siksi puun laatu on hyvä.Moni taas pilaa kuivat puut väärin varastoidessaan.
Tarkin puun kuivumisasteen määritys tapahtuu polttovaiheessa ja erikoisesti kun pakotapahtuma voidaan havainnoida silmin tarkistus reikien kautta. Hyvin palavan tulisijan palamisen havaitsee havaitse piipun päästä eli se ei savuuta, vaan tuottaa väreilyä. Tulisijan palamista ei sivullinen havaitse.Taas mitä runsaampi savutus, niin sitä huonommin palaminen tapahtuu ja näitä tapahtumia on pilvin pimein - monta repullista. Näille voi myydä mitä vain.
- Anonyymi
10 vuotta sitten oli eri arvot. nyt lahoa sen verran
- Anonyymi
Oli tämä aloitus aikakin jo nostaa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1302245
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu261958Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti121489Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett121337Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis701231- 931048
- 17967
- 88913
Kuin sonnilauma
Taas on Virkatiellä kova meteli keskellä päivää. Ei siinä kyllä toisia asukkaita yhtään ajatella. Tullaan yhden asuntoon17800Syrjintäskandaali Lieksan kaupungin johdossa
Ylen valpas toimittaja kirjoittaa: Lieksan kaupunki kieltäytyi hyväksymästä Vihreiden venäläistaustaista ehdokasta Lieks115752