"viidestä yhdeksään metriä"

"Mitä kuuluttaja tarkkaan ottaen sanoi? Sanoiko hän, että tuulen nopeus vaihtelee viidestä yhdeksään metriä sekunnissa vai että tuulen nopeus on viidestä yhdeksään metriä sekunnissa? Jälkimmäinen olisi oikein, edellinen ei."

Olen nyt seurannut kuuluttajien verbejä ja sijamuotoja aika kauan. Verbit vaihtelevat, mutta sijamuodot eivät. Muotoa 'metriin' ei käytetä koskaan. Eipä minulla kuitenkaan ole ollut ymmärtämisvaikeuksia.

Ehkä oudoimmalta kuulostaa "Illalla tuulen nopeus heikkenee viidestä yhdeksään metriä sekunnissa". :o) Tuon voisi kai tulkita merkitsevän ainakin kolmea eri asiaa. Kuuluttaja tarkoittaa, että päivällä on tuullut aika kovaa, esimerkiksi 12 metriä sekunnissa, mutta illalla tuulen nopeus vaihtelee välillä 5-9 metriä sekunnissa.

Fysikaalisia suureita ilmoitettaessa lukuarvot ovat yleensä pyöristettyjä, tällöin voidaan olettaa – standardien mukaankin –, että todellisen arvon ajatellaan olevan sellainen, että ilmoitettu luku on sen oikea likiarvo. Siten 5 m/s tarkoittaa, ellei muuta ilmoiteta tai voida luotettavasti päätellä, että tuulen nopeus on välillä 4,5 m/s ... 5,5 m/s. Täten vaihteluvälin ilmaus 5 – 10 m/s havaintoja kuvattaessa tarkoittaa käytännössä väliä 4,5 m/s ... 10,5 m/s.

Jos sen sijaan kyseessä ovat suureelle määrätyt raja-arvot, vaikkapa urheilukilpailun säännöissä tai laissa oleva vaatimus, että tuulen nopeuden tulee olla 5–10 m/s, rajat on tulkittava tarkoiksi. Jos nopeus voidaan jossakin tilanteessa mitata esimerkiksi tarkkuudella 0,01 m/s, niin nopeus 4,99 m/s menee tuon määrätyn välin ulkopuolelle.

Mikähän on se ”nyt jo vakiintunut ilmaisu”, jota kerrot esittäneesi? Kyllä normaalissa suomessa edelleen sanotaan näkyvyyden olevan viidestä kymmeneen kilometriin, eikä se tuota todellisia ymmärtämisvaikeuksia. Edes niille, jotka nipottavat, että se muka olisi moniselitteistä.

Desimetriä ei ylipäänsä pitäisi käyttää eikä juuri käytetäkään. Etuliitteiden sentti-, desi-, deka- ja hehto- käyttö pitäisi (Suomen Standardisoimisliitonkin mukaan) rajoittaa niihin yhteyksiin, joissa ne ovat erityisen käytännöllisiä, käytännössä lähinnä niihin muutamiin harvoihin yhteyksiin, joihin niiden voidaan katsoa vakiintuneen. Senttimetrillä on oma käyttöalansa (joskin usein millimetri olisi suositeltampi kerrannainen), mutta desimetri on lähinnä muinaisjäänne.

Puhe korkoprosentin muuttumisesta on joka tapauksessa epäasiallista. Korrektia on puhua suureesta eikä sotkea siihen yksikköä. Se, mikä muuttuu, on korko. Siinä olet aivan oikeassa, että *tällöin* syntyy joskus tarve puhua prosenttiyksiköstä, koska ”korko nousi kymmenen prosenttia” ja ”korko nousi kymmenen prosenttiyksikköä” ovat aivan eri asioita. Sen sijaan on aivan oikein sanoa ”korko nousi kahdesta kolmeen prosenttiin” eli ”korko nousi 2 %:sta 3 %:iin”.

Yucca kirjoitti:

Mikähän on se ”nyt jo vakiintunut ilmaisu”, jota kerrot esittäneesi? Kyllä normaalissa suomessa edelleen sanotaan näkyvyyden olevan viidestä kymmeneen kilometriin, eikä se tuota todellisia ymmärtämisvaikeuksia. Edes niille, jotka nipottavat, että se muka olisi moniselitteistä.

Desimetriä ei ylipäänsä pitäisi käyttää eikä juuri käytetäkään. Etuliitteiden sentti-, desi-, deka- ja hehto- käyttö pitäisi (Suomen Standardisoimisliitonkin mukaan) rajoittaa niihin yhteyksiin, joissa ne ovat erityisen käytännöllisiä, käytännössä lähinnä niihin muutamiin harvoihin yhteyksiin, joihin niiden voidaan katsoa vakiintuneen. Senttimetrillä on oma käyttöalansa (joskin usein millimetri olisi suositeltampi kerrannainen), mutta desimetri on lähinnä muinaisjäänne.

Puhe korkoprosentin muuttumisesta on joka tapauksessa epäasiallista. Korrektia on puhua suureesta eikä sotkea siihen yksikköä. Se, mikä muuttuu, on korko. Siinä olet aivan oikeassa, että *tällöin* syntyy joskus tarve puhua prosenttiyksiköstä, koska ”korko nousi kymmenen prosenttia” ja ”korko nousi kymmenen prosenttiyksikköä” ovat aivan eri asioita. Sen sijaan on aivan oikein sanoa ”korko nousi kahdesta kolmeen prosenttiin” eli ”korko nousi 2 %:sta 3 %:iin”.

Lue lisää

Lenkkimakkara kallistui 0.60 hintaeuroa.

Yucca kirjoitti:

Mikähän on se ”nyt jo vakiintunut ilmaisu”, jota kerrot esittäneesi? Kyllä normaalissa suomessa edelleen sanotaan näkyvyyden olevan viidestä kymmeneen kilometriin, eikä se tuota todellisia ymmärtämisvaikeuksia. Edes niille, jotka nipottavat, että se muka olisi moniselitteistä.

Desimetriä ei ylipäänsä pitäisi käyttää eikä juuri käytetäkään. Etuliitteiden sentti-, desi-, deka- ja hehto- käyttö pitäisi (Suomen Standardisoimisliitonkin mukaan) rajoittaa niihin yhteyksiin, joissa ne ovat erityisen käytännöllisiä, käytännössä lähinnä niihin muutamiin harvoihin yhteyksiin, joihin niiden voidaan katsoa vakiintuneen. Senttimetrillä on oma käyttöalansa (joskin usein millimetri olisi suositeltampi kerrannainen), mutta desimetri on lähinnä muinaisjäänne.

Puhe korkoprosentin muuttumisesta on joka tapauksessa epäasiallista. Korrektia on puhua suureesta eikä sotkea siihen yksikköä. Se, mikä muuttuu, on korko. Siinä olet aivan oikeassa, että *tällöin* syntyy joskus tarve puhua prosenttiyksiköstä, koska ”korko nousi kymmenen prosenttia” ja ”korko nousi kymmenen prosenttiyksikköä” ovat aivan eri asioita. Sen sijaan on aivan oikein sanoa ”korko nousi kahdesta kolmeen prosenttiin” eli ”korko nousi 2 %:sta 3 %:iin”.

Lue lisää

Jos olisit lukenut tarkkaan, mitä kirjoitin, olisit ymmärtänyt, että kerroin juuri "muinaisjäänteestä" eli siitä, miten 60-luvulla nuo asiat ilmaistiin. Et ehkä ole elänyt tuona aikana, joten laitettaneen se tietämättömyyden piikkiin.

Luepa uudestaan ja harkiten, mitä kerroin prosenttiyksiköstä, ettei tarvitse sekoilla tekstissään.

Mutta kun tuulen suunnnaksi käsitetään aina se, mistä se tulee. Niinpä ei koskaan sanota: "Tuulee itään", vaan "Tuulee lännestä".
Siten, jos minulle sanotaan ""Tuuli kääntyy luoteeseen", niin käsitän sen niin, että alkaa tuulla luoteesta. Muistaakseni kirjallisuudessakin tarkoitetaan tätä, vaikka en olekaan osannut asiaa tarkkailla.

tuuli menee kirjoitti:

Mutta kun tuulen suunnnaksi käsitetään aina se, mistä se tulee. Niinpä ei koskaan sanota: "Tuulee itään", vaan "Tuulee lännestä".
Siten, jos minulle sanotaan ""Tuuli kääntyy luoteeseen", niin käsitän sen niin, että alkaa tuulla luoteesta. Muistaakseni kirjallisuudessakin tarkoitetaan tätä, vaikka en olekaan osannut asiaa tarkkailla.

Lue lisää

Kyllä se noin on. Minä olen joskus selittänyt asiaa sanomalla "tuuli tuo, virta vie". Eli pohjoistuuli tuo pohjoisesta, mutta pohjoisvirtaus vie pohjoiseen. Huomattakoon, että tämä merkitys liittyy veneilyyn, veden virtaus on tapana ilmaista sen mukaan, mihin se virtaa. Ilman suhteenhan voidaan myös puhua virtauksista.

Aloittajan tekstiin sellainen kommentti, että oikeastaan minunkin korvaani "viidestä yhdeksään metriä sekunnissa" on parempi. Mutta jättäisin sen sanan "vaihtelee" pois ja sanoisin vain "tuuli viiidestä yhdeksään metriä sekunnissa". Jos oikein halua nipottaa merkityksillä, niin "vaihtelee 5-9 m/s" tarkoittaisi, että tuulen muutoksen vaihteluväli on se 5-9 eikä suinkaan absoluuttisen tuulen nopeuden. Mutta todellisuudessahan kaikki kyllä ymmärtävät kuten on tarkoitettu.