Hain kokeilumielessä ammattikorkeakouluun, ja nyt on alkamassa toinen puolisko minun lukuvuodestani. Tuntuu ettei kyseinen koulu tarjoa minulle tarpeeksi haasteita, ja haluisin enemmänkin tieteellistä aspektia opintoihini, mutta tietysti koulutuksen joka vastaa työelämän tarpeita. Hyvä puoli AMK:ssa on se, että opetus on tiivistä, ja opettajat ovat ammattitaitoisia, mutta haluaisin teorioilta syvempiä ulottuvuuksia sekä paneutua asioihin perusteellisimmin. Toisena hyvänä puolena opinnoissani on se, että koulutusohjelmassani (koneautomaatio), on ainoastaan lukiopohjaisia oppilaita, ja fysiikka ja matematiikka on syvempää, joten käytännössä koulutusohjelma on teoreettisempi.
Pääsisin heittämällä sisään esimerkiksi TTY:lle, tai vaikkapa Oulun teknilliseen yliopistoon. Onko kyseisissä kouluissa opettajat päteviä ja luennot sellaisia, että opettajat jakavat tarpeeksi omiakin tietojansa aiheesta?
Toiseksi kysyisin, että onko kannattavaa vaihtaa yliopistolle tässä vaiheessa. Ikää on jo 20 vuotta, ja jos nyt keväällä hakisin yliopistoon niin alottaisin DI-koulutuksen vasta 21-vuotiaana, enkä luultavasti saisi minkäännäköisiä opintoviikkohyvityksiä. Jos menisin armeijaan tässä vaiheessa, niin olisin 22-vuotias opintojen alkaessa, ellen sitten alottaisi tammikuussa 21-vuotiaana. Minkä ikäistä porukkaa keskimäärin nuo Teknillisten Yliopistojen ekan vuoden oppilaat ovat? En haluaisi olla niitä vanhimpia...
Tämä vuosi olisi mennyt siinä mielessä hukkaan. Toinen vaihtoehto olisi se että pysyttelisin nykyisessä koulussani, ja kiristelisin kolmessa vuodessa insinöörin paperit. Ja vasta sen jälkeen menisin YO:lle jatkamaan tutkintoani, opintoviikkohyvitysten ollessa 80-100. Itselläni olisi kuitenkin suuri halu viettää akateemista elämää jo nyt - kannattaako verenmaku suussa kituutella nykyisessä koulussani enää?
Tuntuu että aika valuu hukkaan. Kiitokset vastanneille! Uusia näkökulmiakin otetaan vastaan.
Pääsisin heittämällä sisään esimerkiksi TTY:lle, tai vaikkapa Oulun teknilliseen yliopistoon. Onko kyseisissä kouluissa opettajat päteviä ja luennot sellaisia, että opettajat jakavat tarpeeksi omiakin tietojansa aiheesta?
Toiseksi kysyisin, että onko kannattavaa vaihtaa yliopistolle tässä vaiheessa. Ikää on jo 20 vuotta, ja jos nyt keväällä hakisin yliopistoon niin alottaisin DI-koulutuksen vasta 21-vuotiaana, enkä luultavasti saisi minkäännäköisiä opintoviikkohyvityksiä. Jos menisin armeijaan tässä vaiheessa, niin olisin 22-vuotias opintojen alkaessa, ellen sitten alottaisi tammikuussa 21-vuotiaana. Minkä ikäistä porukkaa keskimäärin nuo Teknillisten Yliopistojen ekan vuoden oppilaat ovat? En haluaisi olla niitä vanhimpia...
Tämä vuosi olisi mennyt siinä mielessä hukkaan. Toinen vaihtoehto olisi se että pysyttelisin nykyisessä koulussani, ja kiristelisin kolmessa vuodessa insinöörin paperit. Ja vasta sen jälkeen menisin YO:lle jatkamaan tutkintoani, opintoviikkohyvitysten ollessa 80-100. Itselläni olisi kuitenkin suuri halu viettää akateemista elämää jo nyt - kannattaako verenmaku suussa kituutella nykyisessä koulussani enää?
Tuntuu että aika valuu hukkaan. Kiitokset vastanneille! Uusia näkökulmiakin otetaan vastaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse olen/olin tavallaan samassa tilanteessa. Tosin armeija on takana, mutta ikääkin on jo 25.
Päätin käydä amk:n loppuun asti. Kenties sitten samaan aikaan, joko avoimessa tai ihan tutkinto-oppilaana, suorittelisin mielenkiintoisia kursseja yliopiston puolelta (en ole vielä tutkinut miten tuo käytännössä onnistuisi). Näitähän voisi lukea myös vapaasti valittaviin opintoihin. Suurin panostus olisi kuitenkin ehdottomasti amk:n puolella.
Ajallisesti en kovin paljon häviä vaikka kävisinkin tuon yliopiston vielä amk:n jälkeen. Ja varmasti kahdella tutkinnolla tiedän jostain asiasta enemmän kuin tietäisin pelkällä maisterin paperilla.
Lisäksi uskoisin kesätöitä, viikonlopputöitä jne. löytyvän valmiille insinöörille paremmin kuin pelkälle tavalliselle teekkarille.
Mutta uskoisin kuitenkin että yliopistossa olisi enemmän kaltaisiani samanhenkisiä ihmisiä verrattuna AMK:hon. Ja huono juttu on myös se, että opettajat joutuvat ottamaan nämä "vähemmän osaavat" huomioon opetuksessa, ja välillä tuntuu että jutut ovat peurslukiokamaa. Tämä siis puolen vuoden kokemuksen jälkeen. Meillä on toki tasokas ryhmä mutta ei kuitenkaan ole montaa, joka olisi lukenut pitkän matematiikan tai fysiikan lisäkseni. Tuolta on hankala ketään kunnollisia kavereita löytää, kun kiinnostuksen kohteet ovat erilaisia tai siis asioiden käsittelytapa on erilainen. Olisi se aikamoista kituuttelua olla vielä 2,5vuotta kyseisessä koulussa... Kannattaisiko sittenkin yliopisto?
Kiitokset ljk kommentistasi.
Vaihda ihmeessä yliopistopuolelle kun kerta selvästikin sinne kaipaat ja olet huomannut että AMK ei ole välttämättä sinulle paras paikka.
Mitä valiä on parilla vuodella? Töissä ehtii kuitenkin olemaan kymmeniä vuosia. Siinä olet kyllä oikeassa että yliopistossa saat perehtyä asioihin niin teoreettisen syvällisesti kuin vain ikinä haluat. Toisaalta silläkin puolella tehdään paljon harjoitus/laboratoriotöitä, joten käytännön hommiltakaan ei voi välttyä.
Vielä varoituksen sana. Yliopistossa opetuksen taso saattaa vaikuttaa jopa huonommalta. Siellä luennoidaan, ei opeteta ketään henkilökohtaisesti. Asioiden oppiminen on enemmän kiinni omasta tahdosta.
....että amk-opiskeluun ja muuhun korkeakouluopiskeluun on varattu tietty määrä opintotukiaikaa. Joten jos nostat amkssa opintotukea, niin se kuluttaa esim. yliopisto-opiskelulta tukikuukausia, jos siis jatkossa olet sinne suuntaamassa joka tapauksessa. Mutta sitähän ei tosiaan tiedä, miten nämä tuki-, opiskeluaika- ja opiskeluoikeus*kuviot menevät jatkossa (*opiskeluoikeus=>onko oikeutettu vain yhteen maksuttomaan korkeakoulututkintoon, olipa kyseessä ammattikorkea vaiko yliopisto).
Kaikki taitaa mennä päin helvettiä.
Tuki ei nykyään ole riittävä. Ja nyt tulevaisuudessa ei voi tehdä työtä koska ajat on niin rajattu.
Sääliksi käy niitä jotka aloittavat vasta nyt opiskelun. Mikään ei ole muuttunut paitsi että on pistetty tuo vuosiraja. Opiskelu on ihan samaa ja jos yliopsitot laskee rimaa niin alas että kaikki selvii 5 vuodessa niin kohta puhutaan maistereista ennen ja jälkeen uudistuksen.
Miten valtio voittaa siinä että potkitaan melkein valmiit ulos koulusta, koska muka aika loppuu kesken.
Miten ihmeessä sama pystyttiin takaamaan suurille ikäluokille vaikka maksajia oli vähän. Nyt suuret ikäluokat menee eläkkeelle ja nuorten pitäisi makssaa viulut (lopettaa koulu ja mennä töihin heti). Ja suurten ikäluokkien (=kansanedustajat) lapset alkaa olla jo koulutettu. Kyllä kaikki menee päin helvettiä mutta valitus tämä taitaa jo riittää. Perkele ;)
Ja silloin paikkasi ei ole teknisessä korkeakoulussa. Osassa vuodatustasi on kyllä järkeäkin, mutta kaikki nuo ikäjutut paljastavat, että et taida olla oikein kypsä. Pysy vaan siellä AMK:ssa toistaiseksi ja kerää henkistä kasvua.
Mikään ei estä syventymästä teorioihin tai etsimästä "syvempiä ulottuvuuksia" (voi khristos mikä klishee) vaikka opiskeleekin opintosuunnitelman mukaan. Jos noin ahtaasti ajattelee, niin taitaa mennä kaikki opiskelu hukkaan. Oppilaitoksissa ollaan sen takia että siellä opetellaan määrättyjä opinotokokonaisuuksia ja vasta työelämässä voi alkaa kehitellä uusia ideoita ja todella syventyä teorioihin. Täydellä palkalla tietenkin.
"En haluaisi olla niitä vanhimpia..."
Hyvä juttu. Ne vanhemmat opiskelijatkaan eivät arvosta noin ajattelevia, joten paikkasi ei ole silloin korkeakoulussa, siellä kun on ikähaitari aika laaja ja yleensä kukaan ei välitä toisen iästä paskaakaan. Jos joku ikäjuttu joskus mölähtääkin joltain suusta, niin sellaista katsotaan säälivästi. Korkeakoululaitos on olemassa sen takia, että siellä jaetaan maan korkeinta tietoa ja tehdään tutkimusta ja opinnot ovat avoinna kaikille sukupuolesta tai iästä riippumatta, jos vain täyttää vaaditut sisäänpääsy ym. kriteerit. Eikä korkeakoulussa olla sen takia että saisi kavereita. Jos niitä ilmestyy, niin se on positiivista, mutta ei itseisarvo.
Et taida tietääkään että osa teekkareista valmistuu vasta kolmenkympin jälkeen, yleensä siksi, että työelämä vie mukanaan ja opinnot hoidetaan loppuun jo vuosia työkokemusta saaneena. Näillä hepuilla onkin sitten etulyöntiasema työn haussa. Ei kukaan järkeävä työnantaja ota vastavalmistunutta putkitutkinto-insinööriä töihin ilman sopivaa kokemusta.
Ja ei se "akateeminen elämäkään" mitään hauskaa ole ensimmäisen parin vuoden jälkeen. Varsinkin jos asialla tarkoitetaan bailaamista ja teekkarien jäyniä. Ne ovat oikeasti rasittavia ja niitä harrastavat vain jotkut ja hekin vain siksi, että on olemassa joku käsittämätön perinne.
Asepalveluskin olisi kannattanut suorittaa jo ennen opiskeluja, koska se on laillinen syy siirtä opiskelujen aloittamista ja koko aika on täyttä tuhlausta.
Joten paikkasi on ilman muuta siellä missä olet.
"Ne vanhemmat opiskelijatkaan eivät arvosta noin ajattelevia"
Taisin osua arkaan paikkaan kun kävin julkisesti läpi omaa suhtautumista ikääni, ja osoitin siinä suoranaista halua olla tuhlaamatta aikaani? Tiedän, että korkeakouluissa on opiskelijoita, jotka valmistuvat yli kolmenkympin iällä. On myös pohjanoteeraajia, jotka eivät kykene valmistumaan koskaan, ja luulenkin vahvasti tekstisi perusteella että itse kuulut siihen ihmisjoukkioon.
"Korkeakoululaitos on olemassa sen takia, että siellä jaetaan maan korkeinta tietoa"
Heh, tässä kohtaa alankin epäilemään oletkohan ikinä edes opiskellut korkeakoulussa. Kukaan täysjärkinen opiskelija ei näin absurdia väitettä päästäisi suustaan. Olisi mukava kuulla miten tieteellinen tutkimus tekee tiedosta korkeimman mahdollisen Suomessa.
Valitettavasti väitteesi ja niiden perustelut ovat niin kaukana toisistaan, että tekstisi lukeminen vakavalla ilmeellä olisi käytännössä mahdotonta. Ilmaisut "putkitutkinto-insinööri" ja väite "armeijan aika on täyttä tuhlausta" ammentavat sitä tosiasiaa, että netissä pyörii aivan liikaa esikouluasteella liikuskelevia homo patiensseja.