Millainen äiti sanoo, että 20-vuotiaan on korkea aika muuttaa ko

Sellainen äiti, joka haluaa opettaa lapsensa itsenäistymään ja elämään omaa elämää. Lapsista kun kasvaa nuoria aikuisia ja jos he ovat kykeneväisiä itsenäiseen elämään, heistä tulee onnellisempia. Äidiltä on aika itsekästä jarruttaa lastensa itsenäistymistä siksi, että haluavat pitää lapset luonaan kauemmin.

Itse muutin kotoa pois 17-vuotiaana, enkä hetkeäkään liian aikaisin. Elämäni onnellisimmat ajat olen elänyt silloin kotoalähdön jälkeen. Todennäköisesti se onnellisuus olisi jäänyt kokonaan kokematta, jos olisin liimautunut kotiin vielä viideksi lisävuodeksi.

Hyvä äiti.
Kaksikymmentä vuotias on jo aikuinen ja joutaa ottaa vastuuta itsestään. Itse olin jo äiti tuon ikäisenä ja hoidin kaikki asiat itsenäisesti. Olen pettynyt jos lapseni ei pysty samaan. No, äitiyttä voi lykätä jopa kaksikymmentä vuotta, mutta omillaan toivon heidän asuvan sen ikäisenä.

Esimerkiksi minä aion tehdä niin. Mitä syytä sen ikäisellä on olla kotona olettaen että koulu ei ole kesken? Jossakin kohtaa on itsenäistyttävä, toiset tarvitsevat lempeän tuuppaisun maailmalle, toiset haluavatkin lähteä jo aiemmin. Lasten kuuluu kasvaa ja aikuistua. Itse lähdin lukion jälkeen, en yhtään liian aikaisin.

Heh, no tuo kyseinen on niin huomionhakuinen, että. Olen törmännyt hänen imelän yököttäviin juttuihinsa ennenkin. On aina olevinaan oikeassa, ja piirun verran parempi.

Jos 20v käy töissä ja asuu äitinsä helmoissa on siinä jotain mennyt pieleen. Äkkiä se nuori oppii laittamaan kaiken rahansa hauskanpitoon ja jää oppimatta paljonko esim asumiskulut vievät palkasta. Sit kun pitäisi palkasta maksaa itse vuokra, sähköt, ruuat jne ollaan ihan pulassa kun rahat ei riitä. Eri asia jos opiskelee tai jos oikeesti etsii aktiivisesti töitä eikä ole rahaa omaan asuntoon.

Liv kanavalta tulee hauska sarja tuhluriprinsessat. Siinä näkee mitä käy kun vanhemmat paapoo lapsiaan liian pitkälle aikuisikään.

Lapsen asuminen edelleen vanhempien kanssa olisi ihannetila , mutta lapsilisät ovat loppu joten koko huolto on sitten vanhempien varassa , omillaan asuva on itse asiakas sosiaalihuollossa ja voi olla uskottavampi työnhaussa y.m.

Joillekin vanhemmille saattoivat kotitaloudessa edelleen asuvan nuoren ruoka- ja vaatekulut tuntua raskailta.

Itselleni oli virhe asua äidin kanssa vuosikausia. Hänen sairautensa vaikutti elämääni ja sisarukseni "huolehtivat" että pysyin likasankona ne vuodet eivätkä tehneet asioille mitään. Ja kelpasin heille lapsenvahdiksikin. Muutettuani pois äiti joutuikin sitten myöhemmin "hoitoon". Hoito olisi varmaan tehonnut paremmin, kun se olisi aloitettu aiemmin. Arvauskeskuksen mäellä töissä käyvä sisarukseni ei asiaa aiemmin kai halunnut hoitaa, vaikka hänellä oli asiasta parempi tietämys ainakin toimintatapojen suhteen.
Nyt omat lapseni ovat lähteneet opiskelemaan ja itsenäistyvät sitä kautta. Tosin kotona käydessään/asuessaan odottavat äidin palveluksia..
Raha- ja terveysasiat saattavat vaikuttaa siihen, miksi nuorten toivotaan lähtevän kotoa.

Kyllähän lapset "normaalisti" muuttavat pois kotoa 19-20-vuotiaina, mutta sanooko kukaan äiti, että on "korkea aika" muuttaa kotoa?

Kotoa pois muuttamiseen vaikuttavat monet tekijät. Ihannehan on, että nuorella on mahdollisuus itsenäistyä ja hankkia oma asunto. Olemme säästäneet rahaa lastemme asuntosäästötilileille, että kynnys muuttaa on mahdollisimman alhainen, jos asuntoa ei muuten irtoa kuin ostamalla. Lapset tekevät kesätöitä ja opiskelevat. Enää yksi asuu kotona, koska ei ole vielä tuossa "normaalissa" kotoa poismuuttamisiässäkään.

Mielestäni lapsen tulisi muuttaa viim. 20-vuotiaana kotonta pois, jotta oppii itsenäistymään, ottamaan vastuuta omasta elämästään! Lukion tai amiksen jälkeen voi vuoden vielä asua kotona (joko opiskella tai käydä töissä), mutta ei enää sen jälkeen! Itsekin muutin kotoa pois 19-vuotiaana. On vanhempien hyväksikäyttöä jos täysikäinen lapsi vaan lorvii kotona kaiken päivät tai jos käy töissä, niin ei osallistu mihinkään kustannuksiin.

Tuohon kyseiseen blokiin kun viittaat, niin taustoistahan ei tämän perusteella tiedetä mitään. Jos nuoret ovat vaikka etsineet asuntoa jo kuukausia, niin olisi äidiltä aika raakaa toivoa, etteivät he sellaista löytäisi. Hyvä äiti osaa päästää lapsistaan irti, kun sen aika tulee, vaikka se haikeaa onkin.

Mitä ihmettä. Siis meilläpäin ei ole ammattikoulua nurkalla. Lapset haluavat käydä amiksen peruskoulun jälkeen, ei kaikkia kiinnosta lukio.
Siispä heidän on muutettava 16 vuotiaana vanhempien vuokraamaan asuntoon, että voivat koulua käydä.
Tämä kaikki sujuu erittäin hyvin. Lapsi opiskelee, tekee vähän kesätöitä, vanhemmat huolehtivat elannon alaikäisille.
Täysi-ikäisinä ovatkin jo hyvin itsenäisiä, työpaikka kyllä löytyy/on löytynyt.
Heistä ei tule näitä peräkammarin poikia/tyttöjä ;)))