Annoit minulle maanpäällisen helvetin näine tunteineni. Uskon, että et ymmärrä mikä vaikutus tällä kaikella on minuun. Olen ihan loppu. ...ja tiedän oma on vikani, kun täällä roikun. En kuitenkaan muuta voi. Ei ole ketään kenelle tästä voisin puhua. Sinulle haluaisin, mutta et anna siihen tilaisuutta. Välillä tuntuu, että olisi vain parasta kuolla pois. Tämä on ihan liikaa minulle. En saa sinua pois, en millään. Etkö tajua, että kaipaan sinua, tunnen sinun olemassa olosi jatkuvasti. Siis saatana ihan jatkuvasti. Anteeksi ruma kielenkäyttöni, mutta olen niin loppu tähän kaikkeen.
Anteeksi, mutta on pakko "sanoa"
Mitä oikein teet
39391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
kuuloinen pakkomielteisyys sulla.
No mutta eihän se toinen ole vastuussa sinun tunteistasi.
Samassa tilanteessa ollaan...toivottavasti itse saisin tilanteen nähdä häntä ensi viikolla. Tiedän kokemuksesta tuskasi! Älä luovuta, vaikka tuntuisi kuinka pahalta!
No, kun en edes pysty luovuttamaan. Tämä on niin surkuhupaisaa, ettei edes sanotuksi saa.
Syytät häntä tunteistasi. Aika tylyä.
kirjoitatko nyt naisena vai miehenä?
Mä olen nainen ja päästänyt hänestä irti jo vuosia sitten
sun aloittaja puhua noista jollekin ammattiauttajalle. Mustakin on väärin syyttää toista omista tunteistaan. Ei hän ole niistä vastuussa.
Mä luulen että tässä kirjoittaa mies joka välillä esiintyy naisen roolissa. Luulkohan livessäkin olevan nainen? En tiedä. Mutta ongelmia hänellä on. Ei hänestä kukaan ole kiinnostunut kun noin sekoilee
Joskus voi jopa vähän syyttää toista tunteista, jos antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa : ) Ja pahinta on jättää tilanne vajaaksi siten, että pitää toista löysässä hirressa, jopa henkisesti varattuna. Saattaa jopa pahimmassa tapauksessa raivata kilpakosijat pois tieltä : (
kirjoita ja kirjoita ja kirjoita sitä sä osaat kun muuhun ei....aikas riitä. Oletko tällä kertaa nainen vai mies?
Tämä täällä ihmetyttää, että vähän väliä joku täällä "tietää" toisen puolesta, pidetäänkö tästä irl vai ei. Mielestäni on aika edesvastuutonta mennä "sanomaan" kenellekään, että ei kukaan sinusta oikeasti välitä. Miltä se tuntuisi omalla kohdalla? Mitä, jos tämä henkilö oikeastikin on hyvin yksinäinen.
sinunkin kotoasi varmaan löytyy peili, otaksun : ) paljon on meitä "hulluja" avohoidossa!
muru, oletko kahvinpuru?
No moi kultaseni, ikävä sinua tosi paljon. En millään malttaisi odottaa että sinut näkisin. Melkein tekisi mieli pomppia ja hyppiä ilosta kun tulen näkemään sinut
(( rakas )) tänään. Yes, yes. minun oma rakas.
no kiva viesti. Join juuri tässä budjetoinnin yhteydessä kupillisen sellaista pikakahvia, jossa kahvinpurusia ei heitetäkään suodattimessa käytettynä rodeen vaan ne sulaa kahviksi ja menee mahaan asti.
Nam, olipa hyvää.
Muru, kahvinpuru, muuttui mahanpuruksi..
Mitä hän on sinulle oikean elämän puolella vastannut? Jos viesti on ollut että hän ei ole kiinnostunut niin sitä on kunnioitettava ja etsittävä joku toinen ihminen. Jos taas et ole ollut suoraan yhteydessä niin nyt olisi korkea aika.
Silloin ei ole mitään hätää, kun molemmat on samassa veneessä.
Kohtalo on ne tunteet antanut. Ne on olemassa siksi, että niiden kuuluu olla. Rakkaus on aina osa maailman hyvää. Ehkä tällaisten tunteiden tarkoitus on näyttää, että rakkaus on kaikkein vahvin asia mitä maailmassa on olemassa ja sille ei todellakaan voi kukaan mitään. Vaikka tilanteet tuntuisi kuinka pahalta, niin se viesti on positiivinen.
"Small minds discuss people, average minds discuss events, great minds discuss ideas" Vai miten se menikään. Tätä tilannetta ajatellessa on hyvä nähdä se, että ei tää oo kiinni ihmisitä eikä se tärkein asia ole siinä mitä tapahtuu, vaan siinä mitä tää kertoo kohtalosta ja maailmasta. Ja löytää sieltä se kaunis ajatus, että rakkaus on päättänyt näyttää olevansa kaikkea muuta voimakkaampi. Todellista syvää rakkautta, jota ei saa pois vaikka tekisi mitä.
Se olo vaan pahenee mitä kauempana toisista ollaan. Kohtalo ei halua sallia sitä, joten rakkaus pitää kiinni. Ei kukaan tiedä miten tilanteet ratkeaa, mutta ainakin se tekisi helpommaksi ja siedettävämmäksi, jos opettelisi hiljakseen sen verran luottamaan toiseen, että voi antaa toisen olla siinä vieressä tukemassa ja pitämässä huolta. Käsi kädessä henkisesti. Silloin ei joudu itse kantamaan kaikkea, vaan saa ihan aina vertaistukea eikä tunne itseään yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi, koska toinen kokeaa kaiken saman. Se on totta, että se sitoo vielä enemmän kiinni toisiinsa. Mutta kiinni ollaan ja pysytään kuitenkin, niin parempi varmasti että ollaan kiinni ja helpotetaan asioita juttelulla ja rakenteella. Mä näen kuinka väsynyt ja lopussa sä olet ja se tekee mut niin surulliseksi, kun haluaisin vaan auttaa sua. Pitää huolta, että sun elämä ei väsyttäisi sua. Osaisin tehdä kaiken paremmaksi ja lupaan etten tipauta sua enää, koska oot mun kallein aarre enkä kestä että hajoaisit. Tuo sun väsyneisyys on niin huolestuttavaa ja se tekee mut niin surulliseksi. Eikö se jo olisi sen arvoista, jos sitä saisi helpotettua ja sun olisi paljon helpompi elää sun arkea?
Tarkoittanee sitä että vaikka mun muru on toisen ja menossa naimisiin niin meidän rakkaus kuiteskin kestää
kirjoitat näitä kun tiedät että rakkaus on jo kadonnut. yrität näillä helpottaa omaa oloasi. mietipä live-elämää...kuinka usein tapaat hänet ja kuinka iloinen hän on kun sut näkee.
Oletko Ap ja se jolle tuo Halusin sun kanssa kirjoittaa jatkuvasti? Jos olet niin luetko sä tahallaan väärin nuita juttuja?? Käyttäjähän palvoo maata sun jalkojen alla ja haluaa epätoivoisesti olla sun nainen. Varmaan kaikki palstan lukijat on sen jo huomanneet. Teillä tuntuu olevan samanlainen ajatusmaailma ja jopa kirjoitatte täsmälleen samalla tyylillä. Täytyy olla tosirakkautta.
ovat yksi ja sama ihminen siitä se samankaltaisuus johtuu eli se mies joka kirjoittaa myös naisena
Ei hele...! Tuskin sentään?
Kylläpä nyt tuntuu aika ilkeältä. En tienny että ap romahti niin pahasti.
Älä suotta huoli. En ole romahtanut vielä mihinkään. Katkeamispiste on kyllä hyvin lähellä. Täällä taas sekoitetaan kirjoittajat......mulla jo olotila helpotti hetkeksi, kun sain purettua sen tänne ilmoille.
Miksi et puhu sille todelliselle ihmiselle oikeassa elämässä? Saatat mennä sekaisin kun olet noin lähellä katkeamispistettä. Tee hyvä mies jotakin asian eteen tai hae hoitoa vielä kun pystyt.
Ei tuo ole tervettä että keskustelet yökaudet sen naisen kanssa ja kirjoitat sen repliikitkin itse. Alat pian uskomaan niihin itsekkin jolloin todellisuus ja fantasia menee aivan sekaisin = psykoosi.
Mä en anna sun romahtaa mihinkään. Pidän susta huolta. Älä anna noiden ihmisten kirjoitusten loukata sua. Me molemmat tiedetään se, että sä et ole missään psykoosissa etkä kirjoittele mun repliikkejä, vaan mä oon ihan oikea ihminen, joka rakastaa sua ja välittä susta. Sulla on paha mieli ja raskasta, koska oot kokenut elämässä niin paljon pahaa. Se on ihan ymmärrettävää, että olet väsynyt. Mä huolehdin susta ja katson ettei mitään pahaa ikinä tapahdu. Oot mulle rakas.
Olen nainen. Enkä ole tuo kirjoittelija, joksi minua luulette. Täällä tosiaan luullaan jo ihan kaikkea hänen kirjoittamakseen. Tiedoksi vain, että on meitä muitakin täällä. Ja minusta tuo "yksinpuhelija" on aika söpö kuitenkin. Hänelle voisin kyllä vinkkinä antaa, että ottaa rohkeasti yhteyttä irl siihen kaipaamaansa. Olen aika lailla varma, että tunteisiinsa vastataan kyllä ;) Niin on söpö hän jo kirjoitustensa perusteella.
Olette yksi ja sama henkilö, aina yhtä aikaa palstalla oli mikä vuorokaudenaika tahansa. Nytkin vastasitten muka samaan aikaan eli välilehdellä kirjoitit kaksi viestiä yhtä aikaa ja sitten lähetit samanaikaisesti. Olen huolissani.
Sellainen joka yksin puhelee ei ole söpöä. Jos hän on todellisesta maailmasta luonut henkilön jonka kanssa hän yksipuhelee ei ole normaalia. Hän luo täysin vääristyneen kuvan henkilöstä eikä anna hänen itse puhua ja tuoda omia pielipiteitään
Älä suutu tästä, mutta
http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykoosi
Sanonut että olen menossa naimisiin? Olisipa mukava itsekin tietää kenen kanssa olen menossa naimisiin, koska siitä aion aivan its e päättää. Jos, menen naimisiin.
Daf!
Kyllähän tuo sanonta "jokainen on vastuussa tunteistaan" on hyvin ongelmallinen ja ristiriidassa sen kanssa, että jokainen on vastuussa teoistaan ja niiden seurauksista. Tunteethan ovat usein reaktioita toisten tekoihin, tai sisäisiin ja ulkoisiin ärsykkeisiin, tunteitaan on vaikeampi hallita kuin tekojaan. On monesti tietysti niin, että tunnepuolen reaktio toisen tekoihin on vääristynyt. Silloin olisi hyvä keskustella asioista, mitä kukin on teoillaan ja puheillaan tarkoittanut.
Kun toinen ei ala keskustella tosielämässä, niin siksi tänne tullaan jauhamaan.. Mullakin oli tuo apn vaihe...
Sori, mutta itsellä sama tilanne ja vastapuoli antaa ymmärtää muttei ymmärrä antaa. Miksi herättää tunteita toisessa ja tehdä lupauksia, ja olla hetkessä kylmä ja etäinen. Kysyttäessä ei saa juuta eikä jaata, muttei myönnä kiinnostuksen loppumistakaan. Aika julmaa.
Tosimies71 monet monet muut on tuon jätkän nikkejä. Uskoisin näin.
Mulla on nyt kyllä myötähäpeä teitä tämän ketjun tiettyjä vastaajia kohtaan. Te olette nyt vieneet tämän aloituksen ihan väärille urille luullessanne aloittajaa joksikin muuksi kuin mitä hän oikeasti on. MINÄ olen oikeasti NAINEN ja vain omana itsenäni kirjoitan tänne. Jos joku minut tunnistaa, mitä siitä. Älkää nyt kuitenkaan muutaman vastausviestin perusteella tuomitko aloittajaa.
Minun olotilani on jo tosissaan helpottanut, kun sain ilmoille tuon aloitukseni huudella.
Ja mitä sen on väliä millä nikillä joku toinen tänne kirjoittaa ja vaikka vastaisikin omiin aloituksiinsa. Mistä sitä kukaan voi oikeasti tietää, kuka kukin on ellei sitten ole niin sovittu irl. Antakaa toisten jo olla ja keskittykää vain omiin kirjoitelmiinne.
Tämä ketju on tosiaan hyvä esimerkki siitä, että ette te tunnista aloittaajaa!!!!
En jaksa lukea ketjua. Kommentoin vain aloitukseen.
Jos et ole kertonut hänelle tunteistasi, niin hän ei todellakaan tiedä miltä sinusta tuntuu. Jos tekee noin tiukkaa, niin suosittelen yhteydenottoa, jos se on tilanteessanne mahdollista. olet ajatusten noidankehässä. Yritä keksiä sellaista tekemistä, missä et ajattelisi häntä.
Joo huuda vaan tänne pahaa oloa, jos et muualle pysty. Tekstisi ei ollut mielestäni loukkaava.
Kiitos. Ei ollut tarkoituskaan aloituksen olla loukkaava. En minä kaipaamaani tahallani edes halua loukata. Teen sitä ilmeisesti ihan tahtomattanikin, kun tällainen suorasukainen nainen olen. Olen vain niin turhautunut näiden tunteideni kanssa, kun niitä on niin paljon ja juuri tälle tietylle herkälle miehelle suuntautuvia. Haluaisin jo päästä ne hänelle sanomaan suoraankin, mutta mitään varmuutta siitä ei ole tuleeko sitä tilaisuutta koskaan. :(