ikävöimässä, niin kuinka vakavissanne te olette sen ikävöimänne suhteen?
Täällä kun tuntuu olevan varattuja
utelias ulla
19153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kuule uuno. Ei täällä kukaan ole vakavissaan, ellet sitten sinä. Me muut ei kyllä olla.
laitoin juuri vuosipalkkani vedonlyönnin kohteeksi asiasta.
Olipa kerran prinssi, joka tahtoi löytää kauniin prinsessan ja unelmoi hänestä yötä päivää. Kun prinssi eräänä päivänä ratsullaan kulki metsän halki näki hän ihanan näyn. Alaston kaunotar oli kylpemässä läheisessä järvessä, kun koko päivän oli metsässä ollut mustikoita poimimassa ja oli yltä päältä kuusenneulasissa ja hämähäkinseitissä ja kädet mustana mustikoista.
Pahaa aavistamatta hän ei tiennyt, että puun takana mies ihastuneena katseli häntä ja hänen sulojaan, joten hän ui ja polski nautinnollisesti vedessä pitkään, kunnes hänen tuli kylmä ja hän päätti nousta kuivattelemaan ja pukea päälensä.
Puun takana ollut prinssi ei voinut kuin tuijottaa kaunista tyttöä ja tämän täydellistä olemusta ja silloin hän tiesi, että hänen oli saatava tuo tyttö itselleen, hän tiesi että tuossa on se hänen etsimänsä kaunis, täydellinen, niin ihana kaunotar ja sydämen valtaaja, että päätti saada tuon naisen itselleen maksoi mitä maksoi, hinnalla millä hyvänsä.
Kun tyttö oli kuivatellut itsensä ja pukenut päällensä tunsi hän olonsa taas virkeäksi ja puhtaaksi. Hän nosti keräämänsä mustikkaämpärin maasta ja kun hän nosti katseensa takaisin ylös seisoi hänen edessään maailman komein mies, upea ilmestys, jota hän jäi lamaantuneena tuijottamaan. Prinssi esitteli itsensä ja kysyi tytön nimeä ja tyttö vastasi olevansa PiiiP... Tyttö pelkäsi, että oli tullut varatuille maille ja nyt tulisi ongelmia ja hän joutuisi pulaan. Siinä tytön pelätessä ja vapistessa prinssi kysyi uuden kysymyksen, "oletko varattu vai vapaa?" Johon tyttö, että en ole vankilasta karannut, enkä tehnyt koskaan mitään mistä minut olisi vangittu...
Prinssi ajatteli, että sopivan tyhmä ja kaunis on hänelle parempi kuin viisas ja laskelmoiva ja kaunis, joten prinssi kysyi taas uuden kysymyksen "tuletko vaimokseni"....Johon tyttö vastasi "olen varattu ja rakastan miestäni"
Samperi soikoon tiuskaisi prinssi, tyypillistä tuuriani. "No, ikävöin sinua sitten lopun elämääni, elän selibaatissa ja lukitsen itseni maakellariin, koska en voi sinua saada" Johon tyttö "Ei sinun tarvitse, voin alkaa sinun palstarakkaaksesi suomi24 ikävä palstalla, siellä saamme rauhassa kaivata ja rakastaa toisiamme salaa, eikä ketään tule petetyksi. Miehestäni en halua erota, enkä aio häntä jättää, mutta sinuunkin rakastuin ja haluan, että parempi on että nain mieheni kanssa oikeasti ja sinun kanssasi virtuaalisesti, koska muutenkin olisit itsesi sulkenut eunukiksi maakellariin"
Prinssi oli ratkaisuun tyytyväinen ja niin rakastavaiset saivat toisensa ja elivät onnellisina elämänsä suomi24 ikävä palstalla loppuun saakka....
Sen pituinen se.
salainen on... anteeks,,,aina se kyn.matto...
Petetty on aina se kynnysmatto.
en ikimaailmassa tällä palstalla kävisi jos tunteet ei olisi elämää suuremmat
Samat tuntemukset täälläkin.
Yrittää sitä kevyemmin välillä ottaa. Tosi on kuitenkin, ettei täällä jaksaisi roikkua hetkeäkään, ellei kokisi syviä tunteita ja saisi siihen ikävään jotain lohtua edes välillä täältä.
isot munat,
Jos tänne eksyy varattuna kirjoittelemaan kaipaamalleen ikävän tunteistaan, niin tuskin on kyseessä ihan pienet tunteet. Tämä on monille varatuille kanava purkaa sitä tuskaa ja kaipausta, jota tuntee, kun kokee suuria tunteita sellaista henkilöä kohtaan, jota kohtaan sellaisia tunteita ei saisi olla, jota ei voi saada ja jolle ei voi edes mennä sanomaan tunteistaan suoraan. Eivät varatut tunteilleen mitään voi ja varattunakin voi rakastua tosissaan toiseen.
Höpö,höpö höpöttele sinä vain. Täällä ei ketään varattu kaipaa ketään toista varattua tai vapaata. Tämä on suomi24 ja jokainen sen nyt tajuaa tämän systeemin mistä täällä on kysymys.
Jos asia olisi noin niin kuin sanot, niin eikö olisi aika sairasta ihmiseltä jäädä kaipailemaan jotain varattua täällä tai yleensä ollenkaan? Eikö ole paljon todennäköisempää, että ihminen joka tajuaa kaiken olevan turhaa ei jää haaveilemaan ja haaskaamaan omaa elämäänsä toisen omaan vaan haluaa mennä elämässä eteenpäin ja löytää itselleen sen oman.
Olen nähnyt niin monta miestä ja naista, jotka ovat siirtyneet vaivattomasti tai vähemmän vaivattomasti pois näistä varattujen haikailuista, kun ovat todenneet ettei toisella ole samoja tunteita. Yleensä tunteet kuolevat siinä vaiheessa, kun tietää, että toisella on joku, jota se rakastaa, eikä tunteita ole muille jakaa.
Mutta jos varattuina toiseen rakastuneet huomaavat, että tunteet ovat molemminpuolisia, tunteet eivät katoa mihinkään vaikka ei saakaan elää sen kaipaamansa kanssa. Ja voi tuntua jopa että se toinen voisi olla jopa "oikeampi" kuin se nykyinen puoliso.
en voi olla tosissani, koska hän on varattu. Salaisesti hänestä fantasioin, eikä pienintä aikomustakaan tehdä ajatuksiani hänelle selväksi.
En tähän yksiopuoliseen tunteeseeni kuole, kuolen johonkin muuhun. Joten ei tämä vaarallista ole, vaikka tätä jatkuisi vielä kauankin. Ei ole kiikarissa ketään sopivampaa, ja sydäntä on vaikea komennella.
Näin sitä itsekin joskus ajatteli...
Noinhan sitä monet sanovat tuoreesta ihastuksestaan, mutta sitten ne tunteet syvenevätkin vaikka ei haluais. Ja jos yrittää vastustella ihastuksen syvenemistä, niin tunteet saavat siitä vaan sytykettä ja pian huomaakin olevansa voimakkaasti ihastunut, varsinkin jos silloin tällöin näkee sitä ihastuksen kohdettaan tai jos pääsee jopa ihan tutustumaan häneen. Ja koska tunteet eivät tottele järkeä, ne voimistuvat herkästi yhä edelleen ja pian alkaa jo huomata olevansa rakastunut. Ja ne tunteet ovat ja pysyvät. Varattuna olo ei estä tunteita.
teen kaikkeni, ettemme tutustu enempää, yritän omalta osaltani, että välimme pysyvät edelleen korrekteina, eikä mitään sen syvempää pääse tulemaan. Vähiten nyt elämääni kaipaan mitään ihmissuhde sotkuja, kamalaa kaipuuta ym.
Niin ja hänellä ei voi olla,kuin pienen pieni aavistus tunteistani, joten senkään puoleen tuskin tulee olemaan hankaluuksia. Eiköhän nämä tunteet yksipuoliset ajan kanssa laimene, sydän unohtaa tunteen, jonka hän saa aikaan, jos ei kovin usein nähdä.
Minustakin kyse on vaan tietoisesta toiminnasta, joko antaa itselleen luvan pitää yllä jotain unelmaa tai tietoisesti pyrkii järjellä toimimaan niin, että tunteet vähitellen hiipuvat, kun ei tunteilleen saa vastakaikua ja järki vie tällöin tunteistakin voiton.
Ihan eri asia on pitää yllä tunteita vapaaseen. Se on hyväksyttävää ja ihanaa ja siitä saa elämäänsä virtaa ja energiaa, kun kumpikin tietää, että tästä voi jotakin jopa syntyä, kun tietoisesti vielä hakeutuu toisen seuraan ja näyttää kiinnostuksensa.
Minusta ihmisen pitää tehdä ratkaisuja, eikä vaan jäädä pelkästään pyörittelemään epätoivoisia tunteita. Jos on mahdollisuus, niin silloin se pitää käyttää hyväkseen, mutta ellei, niin silloin on parempi haudata tunteensa ja siirtyä tunteiden tasosta järjen tasolle, joka pikkuhiljaa saa tuneista voiton.
tuskimpa sitä täällä ikävöimässä olisi, jos nykyisessä tilanteessa olisi onnellnen..;)
...