Hallituspuolue vihreät piti sitten puoluekokouksen haukkumalla hallituksen.
Kaikenlaisia puoluekokouksia on nähty, mutta vihreiden kokous menee kyllä epäuskottavuudessaan, itseihailussaan ja arroganssissaan kirkkaasti suomalaiseen poliittiseen historiaan. Puolueella on kaksi ministeriä, jotka kävivät kilvan haukkumassa hallitusta, mutta kumpikin unohti sanoa, että he ovat itse osa samaa hallitussurkeutta, josta he muita syyttävät.
Ministerikaksikon hallituspuheet olivat sellaisia, ettei normaali-ihminen - tai edes poliitikko - jäisi enää sekunniksikaan ministeriaudin takapenkille, vaan hyppäisi kiljuen oppositioon haukkumaan hallitusta suu vaahdossa.
Mutta se edellyttäisi sitä, että periaatteet ja puheet olisivat samasta puusta. Nyt eivät ole.
Kun esimerkiksi puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) käy hallituksen(sa) kimppuun alla olevan, ylimielisyyttä tihkuvan lausunnon muodossa, voi myös kysyä, kuinka kauan muut vihreitä sietävät.
Kaikenlaisia puoluekokouksia on nähty, mutta vihreiden kokous menee kyllä epäuskottavuudessaan, itseihailussaan ja arroganssissaan kirkkaasti suomalaiseen poliittiseen historiaan. Puolueella on kaksi ministeriä, jotka kävivät kilvan haukkumassa hallitusta, mutta kumpikin unohti sanoa, että he ovat itse osa samaa hallitussurkeutta, josta he muita syyttävät.
Ministerikaksikon hallituspuheet olivat sellaisia, ettei normaali-ihminen - tai edes poliitikko - jäisi enää sekunniksikaan ministeriaudin takapenkille, vaan hyppäisi kiljuen oppositioon haukkumaan hallitusta suu vaahdossa.
Mutta se edellyttäisi sitä, että periaatteet ja puheet olisivat samasta puusta. Nyt eivät ole.
Kun esimerkiksi puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) käy hallituksen(sa) kimppuun alla olevan, ylimielisyyttä tihkuvan lausunnon muodossa, voi myös kysyä, kuinka kauan muut vihreitä sietävät.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Talvivaara jää historiaan esimerkkinä surkeasta johtamisesta."
Sitä Niinistö ei erityisesti korostanut, että valtion omistaja-ohjauksesta vastaa vihreiden toinen ministeri Heidi Hautala, jolla on asiassa ollut keskeinen rooli.
Ilmeisesti Hautala itse koki jääneensä varjoon, koska sunnuntaina myös hän hyökkäsi hallituksen(sa) kimppuun. Hautalan mukaan SDP ja kokoomus ovat syypäitä siihen, että päätöksiä lykkäämällä vastuuta siirretään "raukkamaisesti" seuraaville sukupolville ja päättäjille.
Hautala näkyy toipuneen hämmästyttävän hyvin kummallisesta remonttiseikkailuistaan, jonka päätteeksi hän joutui eromaan hallituksen harmaan talouden ministerityöryhmästä ja hyvä ettei koko hallituksesta.
Vielä maaliskuussa Hautala näennäisen nöyrästi muistutti olevansa "vain tavallinen ihminen" ja että "vihreiden tulee jatkossa välttää moralisointia". Nyt on taas varaa kulkea sormi pystyssä.
Mutta kaiken kaikkiaan: jos hallitus on niin surkea kuin vihreät ministerit sanovat, puolue ei yksinkertaisesti voi jatkaa hallituksessa. Tai tietenkin voi, sillä kyseessähän on todellakin vihreät. Vuonna 2002 vihreät lähti Paavo Lipposen (sd.) kakkoshallituksesta, kun se antoi luvan viidennelle ydinvoimalalle. Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksessa vihreitä ei hetkauttanut enää pätkääkään, vaikka hallitus antoi vielä kaksi ydinvoimalupaa lisää.
Näytöt puolueen periaatteellisuudesta ovat sellaisia, että moraalisormi kannattaisi pitää jatkossa taskussa ja suuta soukemmalla - tai sitten näyttää hallitukselle ovea.
"Vuonna 2002 vihreät lähti Paavo Lipposen (sd.) kakkoshallituksesta, kun se antoi luvan viidennelle ydinvoimalalle."
Tuolloin vihreillä oli vielä jonkinlainen selkäranka jäljellä ja uskalsivat tehdä jotain, joka olisi voinut toimia esimerkkinä muullekin hallitusväelle.
"Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksessa vihreitä ei hetkauttanut enää pätkääkään, vaikka hallitus antoi vielä kaksi ydinvoimalupaa lisää."
Vihreiden hallitusväki halusi varmistaa itselleen hyvät palkkatulot ja olivat vähemmän kriittisiä kuin aiemmin. Vaikeaa olisi kuvitellakaan, että Cronberg ja Sinnemäki olisivat ensimmäisinä lähteneet hallituksesta jonkin ydinvoimapäätöksen vuoksi. Ydinvoiman jyrkkä vastustus vaihtui takinkääntöihin.
Työministerin titteliä kantaneille ja pestissään epäonnistuneille tyhjäntoimittajille yli 10 000 euron palkka ympäripyöreistä puheista oli heidän suurin saavutuksensa hallituksessa. Työttömyys jatkoi kasvuaan.