Mikään lämmitysmuoto ei ole todellisuudessa erityisen kannattava.
Vain kiinteistön energiatehokkuus ratkaisee tuotetun lämmön kannattavuuden.
Mitä vähemmän kiinteistöön tarvitsee tuottaa lämpöä tai viilennystä sen edullisempaa sen tuottaminen on.
Uusissa rakennuksissa energiatehokkuuden ratkaisee lämpöeristeet sekä etenkin liitosrakenteiden tiiveydet.
Vanhoissa kiinteistöissä on usein turha lisätä lämpöeristyksiä.
Suoritetun työn ja eristeiden hinta, ei vastaa saavutettavaa energiatehokkuutta eli kustannussäästöjä. Lisäksi taitamattomasti asennetut lämpöeristeet lisäävät kosteus ja homevaaroja.
Vain kiinteistön energiatehokkuus ratkaisee tuotetun lämmön kannattavuuden.
Mitä vähemmän kiinteistöön tarvitsee tuottaa lämpöä tai viilennystä sen edullisempaa sen tuottaminen on.
Uusissa rakennuksissa energiatehokkuuden ratkaisee lämpöeristeet sekä etenkin liitosrakenteiden tiiveydet.
Vanhoissa kiinteistöissä on usein turha lisätä lämpöeristyksiä.
Suoritetun työn ja eristeiden hinta, ei vastaa saavutettavaa energiatehokkuutta eli kustannussäästöjä. Lisäksi taitamattomasti asennetut lämpöeristeet lisäävät kosteus ja homevaaroja.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Taas sama. Laitatko kiitos vielä linkin sivuillesi. Veto unohtui nyt pois kokonaan.
Mistä voin tietää, kannattako minun lisätä lämpöeristystä?
Nyt minun mielestäni sekoitat asioita. Luepa tuo kirjoittamasi ensimmäinen kappale uudestaan!
"Mikään lämmitysmuoto ei ole todellisuudessa erityisen kannattava.
Vain kiinteistön energiatehokkuus ratkaisee tuotetun lämmön kannattavuuden.
Mitä vähemmän kiinteistöön tarvitsee tuottaa lämpöä tai viilennystä sen edullisempaa sen tuottaminen on."
En tiedä tarkalleen mitä ajat takaa, mutta tuossa on kyllä selkeitä virheitä.
Lusikkani soppaan. Aivan selkeää ja ymmärrettävää asiaa. Lue uudestaan ja ajattele tarkemmin.
Ei avaudu vieläkään. Ellei sitten aloittaja tarkoita sitä, että mitä vähemmän talon lämmittämiseen menee energiaa, sitä halvemmalla selviää?
miten energian taloudellisuus muuttuu lämpöeristeiden mukaan? Jos lämmitän sähköllä niin se maksaa xxx€. Sama talo lämmitettynä ilmaisilla puilla maksaa materiaalin osalta 0 €. Jos tästä lisää tai vähentää eristeitä niin tuskimpa nyt säästöä tuo. Nyt joku sanoo että puilla lämmittämiseen täytyy laskea oma työ. No empä tuota sähköäkään ole itse tottanut.
Olet
Maalämmössä kaksi kolmasosaa energiasta on täysin ilmasta jolloin siinä maksetaan vain yksi kolmasosa!
Eli hyvinkin kannattavaa koska samalla energiamäärällä millä ennen lämpisi yksi niin nyt lämpiää kolme taloa! Kaksi taloa lämpee täysin ilmaiseksi!
Ehdottomasti kannattaa!
Tuohan on teidän pumppukauppiaiden iltarukous.
Eli maalämmön kannattaa asentaa vain yhteen taloon ja putket vedetään myös kahdelle naapurille.
Maksa sä niin mä tulen samaan kimppaan siihen vapaamatkustajan paikalle ;D
Kaikki lämmitys-/ viilennystavat aiheuttavat kustannuksia.
Pienempi tarve tuottaa lämmitys-/ viilennystä, on edullisin sekä tehokkain tapa vähentää kustannuksia.
Mitä vähemmän tarvitsee tuottaa, sitä halvemmaksi muuttuu asumiskustannukset.
Väitän että kokonaisuus ratkaisee. Lämpöä tai viilennystä voi tuottaa eri hintaan, samoin kuin lämmityksen tai viilennyksen tarve voi vaihdella eri ratkaisuilla. Eikös tässäkin edullisin vaihtoehto ole löydettävissä yksinkertaisella matematiikalla?
Yhdessä mielessä olet aivan oikeassa. Vaihtoehtona iso hyvin eristetty talo, jonka lämmityskustannukset ovat jotakin maalämmöllä, tai 75% pienempi talo, jonka lämmityskustannukset ovat samat ison talon kanssa suorasähkölämmityksellä. Pienen talon rakennuskustannuksissa se säästö syntyy.
Talosta riippumatta. Eristämällä ja tiivistämällä voidaan parantaa energiatehokkuutta. Mitä vähemmän kiinteistöstä poistuu lämmitettyä ilmaa ja mitä vähemmän sinne pääsee kylmää ilmaa, sen pienempi on lämmön tuottamisen tarve. Tiivistystoimissa on aina huomioitava hallittu ilmanvaihto.
Se on tämä maalämpö kutenmelkein kaikki muutkin ideat saman ongelman alaisia, että jos kaikki laitteet ostaa ynnä työt niihn, se on melkien sam akuin palkkais talonmiehen, niin kalliksi se tulee.
esm aurinkolämpö, jos maksat koko paketista esm 5000, niin lienee selvää ettei sillä mitään säästöä synny.
ainoa on jos teet kaiken itse, etkä laske työlle mitään hintaa, silloin pääset heti johonkin tuottavaan laskelmaan, mutta ei muuten.
aurinkosähkö on edelleen jopa kymmenen kertaa kalliimpaa kuin töpselistä otettu.
haöpaa energiaa on vain silloin kun makaat puihalla auringossa uikkareilla, mutta heti jos alat sitä säilöä sama mihin ja miten, siihen loppuu kannattavuus.
Jokuhan on täällä sen todistanut että edes omasta metsästä ei kannata lämmityspuita tehdä. On kuulemma niin pirun kallista puuhaa että halvemmalla selviää kun laittaa maalämmön. Mieluummin kuulemma tekee ne polttopuut myyntiin ja ostaa sillä rahalla sähköä :D
Eihän niitä energia puita kannata edes teollisuudelle myydä. Kun tienvarsi hinta on kolmekymppiä ja jos ns. myy pystyyn ne samat puut niin silloin saa sen seitsemän euroa pinokuutiolta. Toisaalta silloin joutuu miettimään että kannattaako ostaa niitä 80 euron halkoja kun omaa puuta arvostetaan seitsemän euron arvoiseksi.
Kun asioista ei ymmärretä yhtään mitään. Alkaa esittää "viisasta" snoppailijaa. Sääliksi käy.
Jos kiinteistöön hankitaan vain uusi lämmöntuottotapa. Ei kiinteistön lämmönkulutus pienene rahdun vertaa.
Aina tarvitaan sammanverran lämmöntuottoa.
Lämmöntuottotapaa vaihtamalla, vain lämmön/viilennyksen tuottaminen saattaa tulla halvemmaksi.
Lämmön kulutukseen vaikuttaa lämpöeristys ja rakennuksen tiiveys.
Käsitykseni mukaan maassamme ei suoriteta tiiveysmittauksia, eikä meillä ole virallisia tiiveysmääräyksiä.
Onko todella vain kalliit laitehankinnat ainoa tapa vähentää lämmityskustannuksia?
Lämmöntuottotapojen energiasäästö lienee myyjän laskelmia.
Usein hankintakustannukset, saadaan energiasäästönä, juuri ja juuri tuotteen elinkaaren aikana.
Usein hankintakustannuksia ei saada energiansäästönä koskaan takaisin.
Esim. nykyisin vaatimuksin rakennettu alle 150 m2 talo maalämmöllä.
Takaisinmaksuaika on pidempi kuin tekninen käyttöikä (= n. 20 vuotta).
Yksi lämmityskustannusten säästötapa on pitää talon lämpötila kohtuulisella tasolla.
Ei kannata kirjoitella, kun et ymmärrä asiasta mitään. Heittelet vaan jotain olemattomia lukuja, joilla ei ole mitään totuusperää.
"Yksi lämmityskustannusten säästötapa on pitää talon lämpötila kohtuulisella tasolla"
Niin... Itse pidät 18c, et käytä ilmanvaihtoa, et lämmintä vettä, etkä sähköä. Kirjoittelet palkoista... Taidat olla persaukinen? Siitäkö kaikki tämä johtuu?
Miksi sitten vaidoit maalämpöön? Vai oletko sinäkin persaukinen ja yritit säästää.
Mikähän tämänkin ketjun avaajan ajatusten punainen lanka mahtaa olla?
Eri lämmitysmuodot kuluttavat erilaisen määrän Euroja saman energiamäärän tuottamiseen eli toisiinsa verrattuna ovat taloudelliselta kannattavuudeltaan erilaisia.
Sitten vaan huomioidaan alkuinvestoinnit ja lasketaan itselle sopivin vaihtoehtio.
Tottahan toki energiankulutuskin vaikuttaa taloudelliseen kannattavuuteen.
Siinä vaan on alkuinvestointien laskeminen vähän hankalampaa ainakin uudiskohteissa.
Samaa mieltä aloittajan kanssa olen tuosta lämpösaneerausten taloudellisesta kannattavuudesta koskien seinien lisäeristystä ja ikkunanvaihtoja.
Ymmärrän alotusviestin toisin. Lämmöntuottotavasta riippumatta, tuottaminen maksaa aina, enemmän tai vähemmän . Ei siinä mitään laskelmia tarvita.
Lämmön tarve ja etenkin kulutus ratkaisee lopulliset lämmityskustannukset.
Ratkaisevinta kustannuksiin lienee se aika, minkä tuotettu lämpö pystyy pitämään huonelämmön asumismukavuus tasolla eli 22-24 asteisena.
Vain lämpötilan laskiessa, tarvitsee tuottaa uutta lämpöä, jotta asumisviihtyvyys pysyy vakiona.
Mitä vähemmän kuluttaa tuotettua lämpöä, sitä vähemmän tarvitsee tuottaa uutta lämpöä.
Huonelämmöksi riittää 18 astetta. Ilmaa tarvitsee vaihtaa 4l/s per henkilö. Ilmanvaihto pidetään välillä sammutettuna. Käyttövesi otetaan suurimmaksi osaksi sadevesistä. Asunnon koko on mallia koirankoppi.
Näillä kun lähdetään liikkeelle, niin on aivan sama millä asuntoa lämmitetään.
Paljon on "ihmis" ja ihmisille tarkoitettuja asuntoja sekä asumistapoja.
Koirankopille ei ole lämpötiloille eikä ilmanvaihdolle määräyksiä.
Toimiva koneellinen poisto vaatii, vedontunteen poistamiseksi huonelämmöksi 23-24 astetta.
Kertooko energiatodistus tai todistuksen laatija, onko lämmitysenergian tuotto tai käyttö tehokasta.
Energiatodistus kertoo vain laskennallisen energiakulutuksen.
ja maalämpö käyttää vain 1/3 siitä! eli saat yli puolet täysin ilmaiseksi!
No, tuokin on yksi mielipide muiden joukossa. Minulle opetettiin aikoinaan koulussa, että kirjoituksen sisällön ja otsikon täytyy vastata toisiaan. Sinulla näin ei ole. Kirjoitat ihan jostain muusta kuin otsikkosi aiheesta.
Asia on nimittäin niin, että mikä tahansa lämmitysmuoto on kannattava. Jos pidät kämppääsi parikin vuotta täysin kylmillään, ilman lämmitystä, kämppäsi arvo putoaa paljon enemmän kuin olisit joutunut laittamaan lämmitykseen. Se on näin yksinkertaista.
Mitä tulee eri lämmitysmuotojen keskinäiseen kannattavuusvertailuun, niin niiden arviointi on täysin mahdotonta. Asunto, asukkaat, ympäristö, asuinpaikka ja vaikka mikä muu vaikuttaa niin paljon, että edes kohtuullisia vertailuja on mahdoton tehdä. Eli lämmitetään, mitä lämmitetään, niin aina se maksaa. Ilmaista lämpöä ei tule mistään. Ei meille maasta lämmittäjillekään.
Vertailun vuoksi: meillä menee bensaan noin 3000 euroa vuodessa, sähköön ja puihin noin 1500 euroa. Eli ei se energiankulutus asunnossa järin suurta ole.
Maalämpö on ainoa oikea vaihtoehto.
Amen.
Turha pullistella lämmöntuottotavoilla (myyntiesitetiedoilla), jos ei ole alkeellistakaan käsitystä tai tietoa lämmön/viilennyksen tehokkaasta käytöstä.
Talvisin meidän talosta poistuu lämmitettyä huoneilmaa. Toistaiseksi poistuvasta lämmöstä ei tarvitse maksaa. Jos haluan takaisin siedettävän huoneilman, joudun kyllä tuottamaan uutta lämminta ilmaa. Lämmön tuottaminen taas maksaa.
Eli hidastamalla, estämällä eli vähentämällä poistuvaa huonelämpöä, on tehokkain tapa pienentää lämmityskustannuksia.
Hei!
Mitä mieltä olette siitä, kun naapurini tarjoutui tekemään klapeja minun koivuistani minulle sillä ehdolla, että saisi itse puolet klapeista. Onko kohtuullista? Laitan oman takkauunin, enkä itse osaa/ kykene kaatamaan puita.
Varmaan olisi kohtuullista, että vie koko puun mennesään.
Empä hoksannutkaan, että täällä ei tarvitse ollakkaan asiallinen. Ei kannata täällä keskustella asioista.
Jos nyt joku ottaa 100€ puukaadosta ja pätkimisestä, sama roskien keruusta ja kaatopaikalle viennistä. Jos puita syntyy vaikka 1,5 mottia ja tuosta saisi puolet, eli vajaan motin.
200€ töistä vajaa motti puita? Motin arvo vaikka 50€. 200€ versus 50€. Ei oikein kohtaa. Sinusta tuo on asiallista, minusta ei.
Jos tuo puolet puista on liikaa, niin mikä sinusta on sopiva korvaus, kolme klapia?
Olet varmasti oikeassa, eli polttopuut kannattaa ostaa. Pieniä määriä ei kannata teettää omasta metsästä.
En ottanut kantaa siihen onko puolet puista liikaa / liian vähän, kunhan kysyin asiasta.
Ja vastasin, että olisi kohtuullista, että veisi koko puun mennessään, mutta sinusta tämä oli epäasiallista.
Kokeile nyt päättää ensin mitä haluat ja kysy vasta sitten.
Anna tehdä vaan. Nuohan on sulle niin sanottuja ilmaisia puita. Jos ostat koivuja niin joudut maksamaan 65-75€/pm3. Jos taas myit pystyyn niin koivukuidun hinta on alle 20€/kuutio ja tukista saa reilun 40€/kuutio. Eli aika sama tulos. Ja saat kaiken ilman mitään huolia ja murheita. Ja pesään laitettavassa muodossa.
Järkevämpää tuo keskustelu haloista on, kuin maa-hiili-turve-aurinko-ilma-öljy-sähkö vänkärien ja laitemyyjien mainospuheet.
Enne muinoin oli varsin yleistä ns. puolille tekeminen, eli sai puolet itse siitä mitä oli tehnyt toisen omasta.
Ei se minusta niin pahalta kuullosta varsinkin jos on toisella vehkeet ja toisella osaamattomuus eikä mitään koneita.
anna tehdä vaan, saat valmiita puita ilman mitään investointeja ja kuluja, mutta siivouta svielä paikka sen lisäksi.
tälle talvelle ei niistä enää puita tule eli teetä se sama homma ens keväänä.
Vaikka kuinka olisi omaa metsää, niin missään tapauksessa niiden TEETTÄMINEN polttopuiksi itselleen kotikäyttöön ei maksa koskaan itseään takaisin, jos siis maksetaan alan yleisiä palkkoja.
Myöskään jos lasket omalle työllesi jotain hintaa ja lasket välineiden ostot ja huollot, ei myöskään kannata. Eli halvempaa ostaa sähköyhtiöltä vastaava energia.
Kaikki ei toki laske omalle (lisä-)työlleen hintaa ja silloin tietysti poltetut klapit vähentää sähkölaskua myös todellisuudessa. Tässä tullaan tietysti siihen että mitäpä jos tekisit ne klapit omasta metsästä ja myisit eteenpäin. Tällöin voi olla että tilanne muuttuu - nollaksi.
Eikä nyt ole kyse mistään uskovaisuudesta tms. Kunhan vain yrittää ajatella asiaa kaikilta kanteilta. Työn ja investointien (tässä tapauksessa saha yms.) hinta on se mikä homman kannattavuuden syö. Esimerkiksi jos haluat rakentaa itsellesi talon pitkästä tavarasta, on halvempaa ostaa se rautakaupasta kuin kaataa omasta metsästä ja viedä sahalle sahattavaksi, kysytty on. Volyymit on niin onnettomia yhden talon kohdalla ettei mitään järkeä.
Jos vuodessa kuluu lämmitykseen vaikka se 15000kWh. Tuo määrä sähköä maksaa n.1800€. Jos teet myyntiin puita niin sinun pitää tehdä ja kaupata ja kuljettaa n. 30pm3 jos ei ole ihan puhdasta koivua. Ja tuosta puumäärästä saat energiaa n. 33000kWh. Eli kahden vuoden lämmöt. Miksi sitä ei itse kannata polttaa jos tekee, sitä en oikein ymmärrä.
Ja sahan tarvitsee ostaa vaan kerran ehkä 10v välein tai jos ostaa huippusahan niin 25v välein polttopuu käytössä. Ei niitä työkalukuluja voi joka vuosi vähentää lämmityskuluista. Jos omasta metsästä tekee puut itselleen niin "säästää" joka vuosi 1800€. Sen voi sitten käyttää työkaluihin tai vaikka vaan ihan pankkitilille tallettaa. Ja puut voi ajattaa kotiin paikkakunnan maaviljelystä harrastavalla tyypillä. Niillä on yleensä kärry puunajoonkin. Ja eivät noista parista kuormasta kipeäksi veloita. Jää vielä ainakin reipas tonni vuodessa voittoa.
Uusavuttomien laiskojen taskulaskin tyyppien turhia laskelmia nuo kannattamattomat laskelmat. Omasta metsästä saatu puu kannattaa aina polttaa vaan omassa kattilassa tai muussa tulisijassa. Ylijäämä puut voi sitten myidä jos haluaa.
Oikein tonni vuodessa säästöä ja kymmeniä tunteja hommaa? Lisäksi saha, huollot, terät, muut työkalut, bensa, öljy ja ennen kaikkea tila sille susirumalle klapikasalle. Sitten vielä nuohoukset päälle.
Kyllä mä taidan tehdä sen extratonnin jollain ihan muualla tavalla, siististi koneelta käsin.
Klapi homma kiihtyy ja klapinikkarit ohjeistaa. Se taitaa olla ainoa energiatehokas toimenpide, jonka suurin osa kansasta taitaa.
Yleisissä energiasäästö keskusteluissa vellovat maalampö, lämpöpumput, aurinkolämpö jne.
Harvemmin mediassa keskustellaan energian tehokkaasta käytöstä tai edullisista ja tehokkaista säästötavoista.
Juhlapuheissa mainitaan usein energiatehokkuus tavoitteet.
Harvemmin asioita tämän enempää tarkennetaan.
Suomessa pientalon lämmitysjärjstelmään sijoittaminen on epävarmaa, kommarit veroilla ja pykälillä tekevät kaikistä lämmitysmuodoista kannattamattoman, esim sähköverot, tulossa oleva pienhiukkasdirektiivi puulämmitykseen, kallis kaukolämpö. kompuran sisältävät laitteet taas ovat lyhytikäsiä ja talvikäyttöön soveltuvat kalliita.
Kommarien mielestä ainoa oikea tapa asua on neukkuläävässä sossutuilla. Kuin pohjoiskoreassa.
Koska käyt noin kuumana, et taida tarvita mitään muita lämmönlähteitä.
Tosin sinun vanhanaikainen lämmöntuottotapa sekä päästöt, pilaavat toisten ihmisten ilmapiirin.
Käyttämätön energia on halvinta energiaa.
Kun katselee viestiketjua, täytyy ihmetellä. Miksi ainoastaan lämmöntuottotapoihin kiinnitetään huomio. Onko markkinavoimat saaneet hallintaansa koko pientalo-omistajien yhteisön. Onko todella näin, että vain ostokyky eli hyvä varallisuus ratkaisee talon energiatehokkuuden.
Ovatko kaikki pientalo-omistajat todella, varakasta väkeä?
Et voi olla tosissasi!!
Ei kai se mikään varakkuuden mittari ole jos talon lämmitysjärjestelmään sijoittaa 15-20 t€ kerran elämässä.
Ihmisethän sijoittavat saman summan muutaman vuoden välein uuteen autoon vaihtaessaan, eivätkä hekään vielä mielestäni varakkaita ole.
Edullisiin energiatuottotapoihin kannattaisi aina yhdenvertaistaa lämmitysenergian tehokas käyttö. Aikaisemmin kiinteistöillä ei ole ollut riittävästi tietoja, eikä motiiveja suunnitella yhdenvertaisia energiasäästötapoja.
Energiahintojen noustessa ollaan pakon edessä, suorittamaan myös käytännön energiasäästötapoja. Ensisijalla pakkokeinoista ja edullisista säästötoimenpiteistä on lämmitysenergian tehokkaampi käyttö.
"Eikö vain" on oikeassa: Käyttämätön energia on halvinta energiaa.
Maalampö, ilmapumppu, kaukolämpö, sähkö ja öljy ym ovat lämmöntuottotapoja.
Mitä tai mitkä ovat tehokkaita lämmönkäyttötapoja?
Mitenkä toteutetaan käytännössä, käyttämätön energia?
Määlämpövouhottajat lankevat itse omaan perää vailla olevaan kuoppaansa.
Energain tehokkaat käyttäjät suorittavat aivan liian paljon suunnittelu ja työvirheitä.
Vähän on villoja, mutta paljon on silloja
Lämmitysenergian säästö ja tehokasta käyttöä ei taideta oikein ymmärtää.
Tärkeitä asioita eivät ole, oikea tieto tai oikeaoppiset toimenpiteet.
Vain kauppa se on joka kannattaa ja ostaminen tyydyttää omaa egoa.
Oikeiden toimenpiteiden vähättelyt sekä myyntiesitteet ja ylisuuret "säästöhyödöt" ovat purreet kuluttajien ajatusmaailmaa.
No mikä energiasäästötapa on paras tapa, hinta laatusuhteessa?
Tuota lämpöä halvemmalla ja käytä tuotettua lämpöä tehokkaasti.
Ilman kalliita hankintoja, voi säästää lämmityskustannuksissa ja lisätä asumisvisviihtyvyyttä. Katsoin netistä, Lisää lämpöä 1-3 astetta
Onko olemassa virallista tahoa joka suorittaa puolueettoman energiatehokkuus tarkastuksen ja ohjeistaisi parannustoimet.