Täällä eräät kepulaiset ovat ilmoittaneet kepun tavoitteeksi koko maan asuttuna pitämisen. Siihen kepu lienee osoittanut pyrkimystään mm. erinäisten virastojen ja laitosten hajasijoittamisella sekä edistämällä erilaisten tuotantolaitosten perustamista eri puolille maata. Kun tuollainen on tapahtunut pelkistä aluepoliittisista syistä, siinä on usein epäonnistuttu. Hajasijoitetut laitokset eivät ole saaneet niihin pätevää väkeä ja toimintaedellytystensä kannalta vääriin paikkoihin sijoitetut tuotantolaitokset eivät ole menestyneet ja monet niistä on jouduttu lopettamaan.
Eräät kepulaiset palstalla ovat osoittaneet selvää vihamielisyyttä kaupunkeja, varsinkin suurinta kaupunkiamme Helsinkiä kohtaan. Eikä kovin kaupunkiystävällisenä voida pitää kepuakaan ja sen politiikkaa, joka on johtanut mm. edellä mainitsemiini seuraamuksiin.
Pitäisikö Suomea kehittää koko maan asuttuna pitämiseen tähdäten vai antaa maan kehittyä yhä enemmän kaupunkikeskeiseksi? Kumpi suunta olisi parempi maan ja kansalaisten edun huomioon ottaen? Siitä minulla on varma ja mielestäni hyvin perusteltu mielipiteeni, jonka haluan tuoda julki ja herättää keskustelua asiasta.
Historiasta tunnettu tosiasia on, että maatalous - maanviljelys ja karjanhoito - antoi alkusysäyksen ihmiskunnan kehitykselle kohti parempaa. Ihmisten kaikki aika ei mennyt enää ruoanhankintaan, kuten keräilytalouden ja metsästyksen varassa oltaessa ja ihmisille jäi aikaa myös ajatteluun. Maatalouden kehittyessä sen tuotantoa riitti yli oman tarpeen, ja ihmiset alkoivat muodostaa kaupunkeja ja muuttaa niihin. Kun eri alojen osaajien osaamista voitiin nyt paremmin yhdistää, tapahtui voimakas sysäys kaiken hyvän kehityksessä. Sama pätee yhä. Entistä enemmän kaupungeissa on synergiaetuja joiden puute oli suuri syy noiden hajasijoitettujen laitosten huonoon menestykseen.
Kaupungistuminen on nostanut myös Suomen sellaiseksi kuin se nyt on. Vielä sata vuotta sitten olimme varsin takapajuista Euroopan periferiaa ja kaupungeissa asui vain kymmenkunta prosenttia väestöstämme ja kahdeksankymmentä prosenttia suomalaisista sai toimeentulonsa maataloudesta. Nyt jo yli puolet meistä asuu kaupungeissa ja vain n. viisi prosenttia saa elantonsa maataloudesta ja maamme on maanosamme kärkimaita useimmilla alueilla. Kaupungistumisen tulosta se on.
Euroopan kehittynein ja vaurain maa Saksa on Suomea paljon selvemmin kaupungistunut. Siellä ei ole sellaista haja-asutusta kuin meillä, kun siellä kylätkin ovat kuin pieniä kaupunkeja, ja kylien ympärillä avautuvat laajat, yhtenäiset viljelysalueet. Ja vaikka maa on Suomea paljon tiheämmin asuttu, siellä - varsinkin itäisessä Saksassa ja Baijerissa - on myös laajoja metsäalueita. Kun Saksan maatalouden tuotanto myös suhteessa tuotantotekijöihin on suurempi kuin Suomen, sitä ei selitä yksin edullisempi ilmasto, vaan sillekin elinkeinolle on eduksi tietty keskittyneisyys.
Kaupungistuminen on yhteiskunnan luonnollista kehitystä, sitä ei tarvitse tehdä pakolla kuten koko maan asuttuna pitämistä. Suurin osa meistä kyllä tietää, mikä on parasta itselle, läheisille ja muillekin, monet meistä ajattelevat jopa maan parasta. Tällaiset ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Pääkaupunkiseutu on meillä vetovoimaisin, kun täällä on eniten tarjolla mahdollisuuksia. Kun tänne on muuttanut ja muuttaa eniten eri alojen osaajia, siksi täällä on eniten synergiaetuja ja seutu toimii Suomen kehityksen veturina. Monet kaupunkimme ovat siinä hyviä apureita.
Kuntarakenneuudistuksen yksi kaukonäköinen tavoite oli varmaan antaa Suomen kehittyä yhä kaupungistuvampaan suuntaan. Liian heterogeeninen hallituksemme ei näy pystyvän viemään läpi tuota tarpeellista hanketta. Kepuhan on hanketta kiivaasti vastustanut ja tehnyt omia mallejaan, jotka toteutuessaan tuota tarvittavaa kehitystä jarruttaisivat. Mutta ei kepu kaupungistumista voi estää, kun kansa sen puolesta ”äänestää jaloillaan”, eli muuttaa yhä runsaammin joukoin kaupunkeihin, joissa tietävät saavansa paremmat edellytykset elämälleen. Ja niin he edistävät paitsi omaansa myös Suomen ja kaikkien suomalaisten, maaseudunkin ihmisten suuren enemmistön etua.
Eräät kepulaiset palstalla ovat osoittaneet selvää vihamielisyyttä kaupunkeja, varsinkin suurinta kaupunkiamme Helsinkiä kohtaan. Eikä kovin kaupunkiystävällisenä voida pitää kepuakaan ja sen politiikkaa, joka on johtanut mm. edellä mainitsemiini seuraamuksiin.
Pitäisikö Suomea kehittää koko maan asuttuna pitämiseen tähdäten vai antaa maan kehittyä yhä enemmän kaupunkikeskeiseksi? Kumpi suunta olisi parempi maan ja kansalaisten edun huomioon ottaen? Siitä minulla on varma ja mielestäni hyvin perusteltu mielipiteeni, jonka haluan tuoda julki ja herättää keskustelua asiasta.
Historiasta tunnettu tosiasia on, että maatalous - maanviljelys ja karjanhoito - antoi alkusysäyksen ihmiskunnan kehitykselle kohti parempaa. Ihmisten kaikki aika ei mennyt enää ruoanhankintaan, kuten keräilytalouden ja metsästyksen varassa oltaessa ja ihmisille jäi aikaa myös ajatteluun. Maatalouden kehittyessä sen tuotantoa riitti yli oman tarpeen, ja ihmiset alkoivat muodostaa kaupunkeja ja muuttaa niihin. Kun eri alojen osaajien osaamista voitiin nyt paremmin yhdistää, tapahtui voimakas sysäys kaiken hyvän kehityksessä. Sama pätee yhä. Entistä enemmän kaupungeissa on synergiaetuja joiden puute oli suuri syy noiden hajasijoitettujen laitosten huonoon menestykseen.
Kaupungistuminen on nostanut myös Suomen sellaiseksi kuin se nyt on. Vielä sata vuotta sitten olimme varsin takapajuista Euroopan periferiaa ja kaupungeissa asui vain kymmenkunta prosenttia väestöstämme ja kahdeksankymmentä prosenttia suomalaisista sai toimeentulonsa maataloudesta. Nyt jo yli puolet meistä asuu kaupungeissa ja vain n. viisi prosenttia saa elantonsa maataloudesta ja maamme on maanosamme kärkimaita useimmilla alueilla. Kaupungistumisen tulosta se on.
Euroopan kehittynein ja vaurain maa Saksa on Suomea paljon selvemmin kaupungistunut. Siellä ei ole sellaista haja-asutusta kuin meillä, kun siellä kylätkin ovat kuin pieniä kaupunkeja, ja kylien ympärillä avautuvat laajat, yhtenäiset viljelysalueet. Ja vaikka maa on Suomea paljon tiheämmin asuttu, siellä - varsinkin itäisessä Saksassa ja Baijerissa - on myös laajoja metsäalueita. Kun Saksan maatalouden tuotanto myös suhteessa tuotantotekijöihin on suurempi kuin Suomen, sitä ei selitä yksin edullisempi ilmasto, vaan sillekin elinkeinolle on eduksi tietty keskittyneisyys.
Kaupungistuminen on yhteiskunnan luonnollista kehitystä, sitä ei tarvitse tehdä pakolla kuten koko maan asuttuna pitämistä. Suurin osa meistä kyllä tietää, mikä on parasta itselle, läheisille ja muillekin, monet meistä ajattelevat jopa maan parasta. Tällaiset ihmiset muuttavat kaupunkeihin. Pääkaupunkiseutu on meillä vetovoimaisin, kun täällä on eniten tarjolla mahdollisuuksia. Kun tänne on muuttanut ja muuttaa eniten eri alojen osaajia, siksi täällä on eniten synergiaetuja ja seutu toimii Suomen kehityksen veturina. Monet kaupunkimme ovat siinä hyviä apureita.
Kuntarakenneuudistuksen yksi kaukonäköinen tavoite oli varmaan antaa Suomen kehittyä yhä kaupungistuvampaan suuntaan. Liian heterogeeninen hallituksemme ei näy pystyvän viemään läpi tuota tarpeellista hanketta. Kepuhan on hanketta kiivaasti vastustanut ja tehnyt omia mallejaan, jotka toteutuessaan tuota tarvittavaa kehitystä jarruttaisivat. Mutta ei kepu kaupungistumista voi estää, kun kansa sen puolesta ”äänestää jaloillaan”, eli muuttaa yhä runsaammin joukoin kaupunkeihin, joissa tietävät saavansa paremmat edellytykset elämälleen. Ja niin he edistävät paitsi omaansa myös Suomen ja kaikkien suomalaisten, maaseudunkin ihmisten suuren enemmistön etua.
Vastaukset 74
Vanhimmat
Asumistuet turhina aluetukina pois.
Enpä osaa ottaa kantaa tuohon, kun en ole koskaan tarvinnut asumistukia. Luulen kyllä niiden kokonaisuudessaan olevan vain murto-osan siitä, mitä täältä pääkaupunkiseudulta ja muiltakin rintamailta menee tukea mm. valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta niille kepuvaltaisille alueille, joilla ei omillaan pärjättäisi huonostikaan. Niiden tukien maksamiseen minäkin melkoisesti osallistun.
SAK / Ay-johtajien palkat ( 230 000 € /v ) alkuun puolittaa.
Vielä sitten puolittaa.
Ihan hyvin riittää heille kkin 1/4 osa > 2390 000 € /v
Miten tuo liittyy avaukseni aiheeseen? Laskutoimituksesi kyllä osoittaisi tuon neljäsosan olevan hyvin paljon suuremman kuin sen alkuperäisen summan, jota olet lähtenyt jakamaan. Varmaan tuo selittää asiasta kaiken.
Se on varmaan keskustalainen neljäsosa, tuttu tapaus maataloustukihakemuksista.
Ihan hyvin riittää heille kkin 1/4 osa > 2390 000 € /v"
= 230 000 € /v jaettuna 4 osaan = 57500
Turha köyhimpien valittaa kun Ay mafia käärii rahat
Eipä näy tulleen avaukseni näkemyksestä eriäviä mielipiteitä niiltäkään, jotka ovat paasanneet koko maan asuttuna pitämisen puolesta, usein käyttäen valheellista peitetermiä maan tasapainoinen kehittäminen. Mielipiteitä asiasta en tietysti odotakaan noilta katkerilta kadehtijoiltani, joille minä olen mielenkiintoisempi kuin mikään asia. Onhan muutama heistä jo senkin halunnut todistaa.
Eräille muille näkemykseni lienee ollut liian kipeästi tosi, kun ovat yrittäneet paeta sitä kääntämällä puheen asioihin, jotka eivät mitenkään liity avaukseni aiheeseen.
Tutun kaavan mukaan siis on menty toistaiseksi. Palstalla kyllä liikuskelee myös muutama järkiperäisempi kepulainen, mutta heillä varmaan on muutakin tekemistä kuin kepupalstan päivystäminen. Ehkäpä he tarttuvat asiaan sitten, kun heille aikaa tulee. Minäkään en ole palstaa päivystänyt paria pistäytymistäni enempää enkä nytkään jää päivystämään, mutta tulen kyllä käymään myöhemmin, ja jos asiallisia vastineita on tullut, mielelläni niihin vastailen.
Kyllä Keskustalaiset ovat taas vastauksissaan kertoneet kaiken oleellisen, itsestään.
Milloin Kapista on kepulainen tullut?
Valtion virastojen ja laitosten hajasijoittaminen eli alueellistamisohjelma käynnistyi hieman yllättäen Paavo Lipposen toisen hallituksen toimesta. En ota kantaa, missä määrin kysymys oli aluepolitiikasta, mutta tokihan myös demareilla ja kokoomuksella on runsaasti äänestäjiä kaupungeissa, joihin noita virastoja ja laitoksia alettiin hajasijoittaa.
En tiedä yhtäkään ei-kaupunkia, joihin noita virastoja ja laitoksia olisi hajasijoitettu. Siihen tai edes pienten kaupunkien suuntaan alueellistamista ei vienyt Matti Vanhasenkaan hallitus. Näin se itse toteaa alueellistamisohjelman periaatteista ja linauksista:
"Ohjelman keskeisenä periaatteena on tukea aluekeskuksia, erityisesti maakuntien keskuskaupunkeja kehittäen niistä eri osaamis- ja tehtäväalojen keskittymiä ja vahvistaen keskusten vahvuuksia. Tavoitteena on, että maan eri osiin muodostuu eri osaamis- ja tehtäväalojen kansainvälisesti kilpailukykyisiä keskuksia. Isoimmat yliopistokaupungit tulevat kysymykseen sijoituspaikkana erityisten toiminnallisten näkökohtien perusteella, esimerkiksi kun tarvitaan runsaasti erityistä korkeaa osaamista. Aluekeskuksia pienemmät keskukset tulevat kysymykseen poikkeustapauksissa erityisten syiden perusteella."
http://vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/sv.jsp?oid=130650
Toisin sanoen ensisijaisia sijoituskaupunkeja ovat aluekeskukset, joskin isoimmat yliopistokaupungit (Turku ja Tampere?) vain siinä tapauksessa että siirrettävän viraston toiminta vaatii yliopistotason korkeaa osaamista. Aluekeskuksia pienemmät kaupungit tulevat kysymykseen vain poikkeustapauksissa.
Luepa vielä uudelleen tuo linjauspätkä. Sehän kertoo selvästi, että kysymys on uusien ja useampien, entistä vahvempien keskittymien luomisesta, eikä suinkaan haja-asutusalueiden tukemisesta?
Alueellistamisohjelman vastustajana ole aika kummajainen, sillä sitähän ovat tukeneet kaikki puolueet koko ajan oppositiossa olleita persuja lukuun ottamatta.
En vastusta alueellisten keskusten vahvistamista, ja siihenhän osaltaan pyrki myös kepun kiihkeästi vastustama suunnitelma kuntarakenneuudistuksesta. Mutta se pitäisi tehdä heikentämättä pääkaupunkiseutua, joka kuitenkin on Suomen veturi, ja mitä vahvempi veturi, sitä paremmin juna kulkee.
Nuo hajasijoitukset, joihin avauksessani viittaan, ovat olleet nimenomaan Helsinkiä heikentäviä, kun täältä on siirretty hyvin toimivia virastoja muualle. Eivätpä ne virastot siellä sitten ole hyvin toimineetkaan. Niiden pätevä henkilökunta on suurimmaksi osaksi nähnyt parhaakseen jäädä Helsinkiin ja etsiä muita töitä itselleen, eivätkä nuo virastot ole uudella paikkakunnallaan saaneet kyllin pätevää henkilökuntaa ja niiden toiminnan tulokset ovat pahasti heikentyneet.
Eikähän tuo Lipposen II hallituksen alueellistamisohjelma edellytä toimivien virastojen ja laitosten siirtoa pois Helsingistä, vaan siinä lähdetään siitä, että kun täällä niiden palveluksesta poistuu väkeä ns. luonnollista tietä, sen jälkeen niitä voidaan perustaa muualle, jossa työvoimaa on tarjolla. Näinhän tuossa sanotaan:
>>Pääkaupunkiseudulla (Helsingin seutukunnan 13 kuntaa) työskentelee valtionhallinnossa noin 44 500 henkilöä, joista noin 22 000 on valtion keskushallinnossa. Pääkaupunkiseudulla valtion keskushallinnossa työskentelevistä arvioidaan poistuvan vuoteen 2015 mennessä noin 13 500. Alueellistamistoimet mahdollistavat arvion mukaan jopa 4 000 - 8 000 työpaikan sijoittamisen vuoden 2015 loppuun mennessä pääkaupunkiseudun ulkopuolelle
Valtiohan hallintonsa on luonut ja omistaa, eikä Helsinki, joten sillä on oikeus tehdä sen kanssa miten parhaaksi näkee. Helsingin kaupunki voi heikentymisensä välttääkseen vaikka lisätä omaa hallintoaan. ;-)
Tulit muuten tuossa myöntäneeksi, että valtionhallinnon keskittyminen Helsinkiin on aluepolitiikkaa sekin. Tätä eivät kaikki palstalaiset ole suostuneet myöntämään, mutta kun on keskusteltu yksiköiden lakkauttamisista maakunnissa, silloin lakkauttamisen vastustaminen on kyllä tuomittu puhtaana aluepolitiikkana.
Mitä alueellistamisen onnistumiseen tulee, ongelmia on ollut vain muutamien yksiköiden kanssa. Suurin osa on toiminut uusilla paikkakunnilla hyvin, siirtoa ei suuremmin vastustettu alunperinkään ja varsinkin jälkeenpäin henkilökunta on ollut muuttoon tyytyväistä.
Siirron kohteeksi on pyritty valitsemaan virastojen sisältä yksiköitä, joiden työ on käytännöllistä ja joiden toimenkuvaan on jo ennestään kuulunut Helsingissä istumisen sijasta liikkuminen kentällä. Tai sitten niiden työtä voi tehdä tietoverkkojen avulla missä tahansa.
Suomen puolustusvoimat on muuten hyvä esimerkki valtionvirastosta, joka on ollut kuvaamani tyyliin hajasijoitettuna iät ja ajat, eikä ongelmia ole ollut. Mutta auta armias, jos kaikki Suomen varusmiehet olisikin tähän asti koulutettu Helsingissä. Ehdotusta nykymalliin siirtymisenä pidettäisiin koko maamme puolustuskyvyn heikentävänä hullutuksena. Pitäähän muka jokaisen joukko-osaston henkilökunnan ehdottomasti päästä vaivattomasti tapaamaan valtion muiden hallintoyksiköiden virkailijoita, jotta puolustusvoimien toiminta olisi tehokasta ja sitä rataa.
Se että onko tuossa hajapakottamisessa mitään järkeä onkin toinen asia
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/news_3190_id/301
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/news_3190_id/307
Alueellistaminen:
"Koko kansantalouden tasolla vaikutukset ovat kuitenkin negatiiviset, sillä kansantuote ja työllisyys laskevat alueellistamisen seurauksena. Myös julkiselle sektorille koituvat vaikutukset ovat lähinnä negatiivisia – julkisen sektorin alijäämä ja kuntien riippuvuus valtion rahoituksesta kasvavat"
Eikä pidä ylikorostaa valtion hallinnon vaikutusta aluetalouteen.
Erittäin hyvin valaisevaa täydennystä aiheelle annat linkeilläsi, kiitos niistä! Oikein osuva termi muuten tuo "hajapakottaminen"!
kiitoksia, pitkästä aikaa asiallinen ja perusteltu vastaus. Hajasijoituksen maksaa aina kannattava teollisuus, mutta toisaalta kannattavan teollisuuden turhana rasitteena on hajasijoitus. Tosin nyt talouden näkymät alkaa olla sitä luokkaa, että luultavasti joudumme lopettamaan hajasijoitusten turhan tukemisen.
Valtion hallinnon keskittyminen Helsinkiin ei ole mitään aluepolitiikkaa vaan järkeä. Missäpä muualla yhtä paremmin tai edes yhtä hyvin voitaisiin asioita hoitaa. Samasta syystä tänne on pystytetty niitä valtion virastojakin, joita sitten järjettömästi, niiden toimintaedellytyksia heikentäen yritetään siirrellä ja on siirreltykin muualle.
Huumormiehiihän sinä olet, kun otat sotaväen varuskuntineen verrokiksi muille virastoille ja laitoksille. Niiden tarkoitukset ja tehtävät ovat hieman erilaiset, mikä sinun sotaväen käyneenä pitäisi ymmärtää, vaikket kovin paljon eri virastojen ja laitosten tehtävistä tietäisikään.Minä kyllä aikoinaan sotilaanakin sain olla lähes koko urani täällä Helsingissä, paitsi sotakpouluissani olin myös Lappeenrannassa, Lahdessa ja Haminassa, mutta ylimmät koulunikin sain suorittaa täällä. Kyllä minut kerran jo siirrettiin Ylöjärvelle, kun silloinen palveluspaikkani Puolustusvoimain Tutkimuskeskus siirtyi sinne, mutta pian sain siirron ja jopa ylemmän vakanssin Topografikunnassa, jonka maastotöissä tosin kesäisin tarvoin paljon Lapinkin maastoja.
Olet näköjään saanut oikein hyvän vastineen "hajapakottamisen" todellisista vaikutuksista, eli kansantaloudellisia kustannuksiahan ne lisäävät.
>>>Kyllä minut kerran jo siirrettiin Ylöjärvelle, kun silloinen palveluspaikkani Puolustusvoimain Tutkimuskeskus siirtyi sinne
Vähän faktaa. Tämä maa elää viennistä ja kun katsotaan
mitä mikin maakunta vie ja tuo niin sinun vahva pääkaupunkiveturi
kulkee takaperin. Siitä viennin hiipumisestahan tämä talouskriisi
johtuu,suhdeluku pääkaupuniseudulle on lohduton se tuo 70%
enemmän kuin vie. Että se siitä sinun veturista,joka käy
veroista maksetuilla julkisensektorin palkoilla joten ei ihme
jos jokin hajasijoitusesitys herättää kauhua.
avauksen yksinkertaiseen kysymykseen; paremman.
Kun avaukseni aihe ei näy herättävän keskustelua, täytyy yrittää viritellä sitä eräästä toisesta kepupolitiikan nykyilmentymästä. Timo Laaninen näkyy nimittäin esittävän, että Suomen valtion pitäisi myydä omistustaan TeliaSonerasta, jottei tarvittaisi ottaa lisää velkaa elvytykseen.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61027-yle-suomi-velkaantuu-8-mrd-eu-myydaan-teliasoneraa
Taitaa olla Laanisella yhtä huono laskupää kuin eräällä kepulaisella tuossa viestissään ylempänä. TeliaSoneran markkina-arvo on ollut viime vuoden lopussa n. 190 mrd kruunua, eli n. 22 mrd euroa. Suomen valtion omistus yhtiöstä on 11,7 %, eli n. 2,5 mrd euron arvoinen.
http://annualreports.teliasonera.com/fi/2012/vuosikertomus/hallituksen-toimintakertomus/teliasoneran-osake/
Laanisen esitys herättää mielessä myös kysymyksen, että onko kepun nykyinen linja yleisemminkin valtio-omistajuuden vastainen. Toisenlainen se oli ainakin ennen, jolloin kepu pyrki niitä valtionyrityksiäkin rustaamaan eri puolille Suomea varmaan aluepoliittisista syistä.
Olisihan meillä vielä muitakin valtionyhtiöitä, joita ehkä kepu haluaisi myyntiin panna. Sellaisia kuten esim. Alko, Finnair, Fortum, Itella, Kemijoki oy, Patria, VR-yhtymä, Vapo ja Veikkaus ja vielä muitakin. Varmaan ne menevät myyntiin heti, jos kepu valtaan pääsee.
Yritysten omistaminen ei ole valtiolle itsetarkoitus, mutta sellaisten perustaminen voi olla hyödyllistä. Valtio lähti meillä aikoinaan perustamaan yrityksiä lähinnä aloille, joille yksityisillä sijoittajilla ei ollut kiinnostusta, rohkeutta tai varoja, vaikka ala olisi lupaavalta vaikuttanutkin. Esimerkiksi voisi poimia vaikkapa eräät voimayhtiöt ja Suomessa lannoiteteollisuuden aloittanut Kemira.
Kun valtio on näyttänyt hyvää esimerkkiä ja saanut seuraajia yksityisiltä markkinoilta se voi hyvillä mielin myydä perustamiaan yrityksiä. Myynnistä saaduilla varoilla voi toki hoitaa elvytystäkin, mutta jos halutaan pitää alkuperäisestä periaatteesta kiinni, niillä kannattaisi perustaa yrityksiä uusille aloille, jotka eivät yksityistä pääomaa kiinnosta.
Olen kyllä itsekkin huomannut, ettei kukaan vastaa avauksiini asiallisesti.
Liekö syy huonossa koulutuksessani tai sivistyksessä. Parhaani olen kuitenkin koettanut tehdä hesarin kopoinnissakin.
Kiitos Harmajapantterille hienosta ja asiallisesta avauksesta. Totuus on siinä.
Kaupinkiympäristön luontaisen vuorovaikutuksen merkitystä ei voi kukaan kiistää. Edelleen tänäkin päivänä osaaminen kumuloituu kaupunkiympäristössä, huolimatta tietokoneen ja tietokoneyhteyksien voimakkasta kasvusta. Aina vaan ja edelleen mikään ei korvaa päiden laittamista yhteen ja sitä kautta uusien innovaatioiden kehityksen moninkertaistaminen. Sellaien ei ole periferiassa mahdollista. Parhaana esimerkkinä tästä on ns. Piilaakson aivan omaa luokkaansa oleva innovaatiotulva ja lähes absoluuttinen rikkaus ja hyvinvointi.
Kiitos kiittämisistä, mutta luontaista vaatimattomuuttani totean, että helppohan on puhua hyvin, kun tarvitsee puhua vain totta. Palstan kepulaisten tehtävä on paljon vaativampi.
Totta puhut sinäkin ja hyvin. Noin juuri on kuin sanot. Se Kalifornian Piilaakso on erinomainen esimerkki siitä, mitä sellainen synergiakeskittymä saa aikaan. Ja kun se vetää puoleensa terävimpiä päitä ympäri maailmaa, Suomestakin ja ihmeen paljon mm. Intiasta, sen aikaansaannokset sen kun vain kumuloituvat koko maailman hyväksi ja tekijöittensä mainetta kasvattaen ja heitä myös suuresti rikastuttaen.
Helsinki on Suomen piilaakso, tietenkin pieni Kalifornian piilaaksoon verrattuna, mutta suuri kuitenkin meidän mittakaavassamme.
Kapi taas tyhmäillyt täällä yksinään. Kahdeksan (8) omaa kommenttia "tähtiavukseensa".
Kaupungistuminen on yksi syy miksi maapallo jatkaa kiihtyvällä vauhdilla kohti loppuaan.
Ei tarvitse olla kummoinen matemaatikko kun ymmärtää jatkuvan kasvun tuhoon johtavan vaikutuksen.
Kiina, jonka populaation määrällä on meille kaikille suuri merkitys, on ilmoittanut tavoitteekseen hurjavauhtisen kaupungistamisen. Syynä on kotimarkkinoiden volyymisn raju kasvattaminen koska ulkomaiden veto on selvästi vähenemässä.
Em:t ovat sellaisia asioita, joita Sinun HV on vaikea omasta kapeasta perspektiivistäsi hahmottaa. Sorry vaan!
Kun vertaat Suomea Saksaan, paljastat taas, ettet ymmärrä historiallisten lähtökohtiemme erilaisuutta.
Ihan kuriositeettina mainitsen asukastiheydet: Saksa n. 230 as/km2, Suomi n. 18 as/km2.
Kyllä kaupungeista voi ihan laajan kokemuksen perusteella sanoa, että ne ovat usein ihmisarvoiselle elämälle viheliäisiä paikkoja.
Helsingistä minulla on niin laaja kokemus, etten pane Sinun perusteettomille höpinöille mitään painoa.
Sitäpaitsi valtaosa Suomen kehityksen kannalta merkittävistä resursseista on Kehä III:n ulkopuolella.
Aina en viestejäsi viitsi edes vilkaista, kun jo tunnen sinut, ja harvoin annat minulle vastauksen aihetta, mutta kun joskus niin tapahtuu, hauskahan silloin on vastata. Nyt aivan erityisen hauska. Kun yllättäen osoittaudut humoristiksi!
Minulla siis kapea perspektiivi asioiden hahmottamiseen? Kapeampi kuin sinulla? Enkä minä ymmärrä historiallisia lähtökohtia? Sinä siis minua paremmin tunnet historiaakin? Ja sinulla laajat kokemukset kaupungeista, Helsingistäkin, ja ymmärryksesi niistä parempi kuin minulla?
Taisinpa saada tuosta päivän parhaat naurut. Kiitos niistä!
Omalle kaiken yli käyvälle typeryydellesi Sinä naurat.
Ei näkökulmasi tosiaankaan kovin leveä ole. Se näkyy kaikesta esittämästäsi.
Helsinkiäkään et ole läpikotaisin kolunnut koska et näytä näkevän sen likaa, tuntevan sen virtsanhajua etkä hahmottavan krpiintyneitä ihmisiä.
Itse käyn viikottain Helsingissä, sukuloimassa. Tunnen sieltä erityisen hyvin Pihlajamäen, Vallilan, Kannelmäen, Malminkartanon, Etu-Töölön Ja Munkkivuoren.
Sinä tolloista jutuistasi päätellen pysty alkuunkaan hahmottamaan olosuhteita, joissa asun.
Kerropas miksi niissä evp-ihmisissä on pääosin itseriittoisia esikuntaluusereita tai huollon jumittajia. Yhtään oikeaa yleisjohtajaksi kouluttautunutta miestä ei näytä evp-hallituksessa olevan.
Taitaa koko Haukiputaan tapahtuma olla ajatusrajotteisten typerysten keskinäisen kehumisen kerho.
Miksi muuten poistatit analyysini siitä miksi olet kehittynyt tuollaiseksi ymmärrysrajotteiseksi? Kolahtiko liian kovaa? Kuritta olet kasvanut!
Onhan sentään tullut asiakeskusteluakin avaukseni aiheesta, vaikka alkuun näytti kovin huonolta niin, että piti vähän lisäsytykkeitäkin heittää tuota Laanisen esitystä kommentoimalla:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11619653#comment-62722753-view
Tosin sitä asiakeskustelua ovat tuoneet enemmän muut kuin kepulaiset, jolla taholla Pystyyn_kuollut on jäänyt varsin yksinäiseksi soturiksi. Kiitos kuitenkin hänelle urheudestaan!
Kun nyt jo taas avaukseni edessä palaa nuotio, minun ei tarvitse jäädä enää tänään tänne tulta kohentelemaan. Vielä tänä iltana tulee taas naisystäväni luokseni ja meillä on yhtä ja toista tekemistä lähipäivinä ja loppuviikosta lähdemme ajelemaan Oulua ja Haukipudasta kohti, jossa viikonloppuna ovat päällystöliiton evp-yhdistyksen kesäpäivät. Majoitus hotelli Samanttasta on jo varattu.
Huomenna jossain välissä vielä pistäydyn palstaa vilkaisemassa, ja jos avaukselleni on tullut sellaisia asiavastineita, joiden näen edellyttävän kommentointiani, mielelläni niin teen. Mutta tältä illalta saa nyt riittää.
Parhaansa varmaan ovat yrittäneet nuokin, joita olen kiinnostanut vain minä, sillä ainoastaanhan he ovat antaneet. Jotta huomioisin myös heidän ahkeran yrityksensä huomioni saamisesta, laitan tämän perään valistavan tietoiskun, jossa kerron sen syistä (Olen tainnut esittää sen ennenkin, mutta repetitio mater est studiorum, kuten muinaiset roomalaiset jo tiesivät) .
Ulostuksesi saitille ovat POLIITTISIA KOIRANPASKOJA vain,eipä siis mitään kommentoimisen arvoista.
Riittähän se, kun niitä "Ulosteitasi" itse tunnut maistelevan ihailevan.
Froidilainen psykologia."..sitä se malja tihkuu mitä se sisältää."
..arvostaa keskustaa ja keskustalaisia jopa niin paljon, että suvaitsee esittää omat henkilökohtaiset kuvansa hautajaiskuvia myöten tällä palstalla.
Voisitteko kuvitella, että hän voisi osoittaa sellaista luottamusta jollakin toisen puolueen palstalla?
Montakos kuntaa siellä Saksassa nyt taas olikaan?
Suomen kuntia vastaavia piirikuntia on Saksassa 295 kpl, lisäksi on 107 piiritöntä kuntaa eli ne ovat riittävän suuria tuottamaan itse palvelunsa. Riittäväksi kooksi on määritelty noin 200 000 asukasta (vrt. suomessa noin 20 000).
Nämä 402 piirikuntaa ja kaupunkia siis vastaavat niistä hallinnoista (koulut, sairaanhoito, sosiaalisektori, tiet, kaavoitus jne) mistä suomessa vastaavat kunnat. Määrä vastaisi Suomessa 25 kuntaa.
Yhdessä piirukunassa on siis noin 200 000 asukasta, tuo on todettu saksaasa hyväksi kooksi jotta piirikunta selviää tehtävistään.
Saksassa on kauhea määrä kuntia, eli noin 11 000, niiden tärkein tehtävä on päättää juodaanko uudenvuoden vastaanotolla kuohuviiniä vai rislinkiä. Liittovaltio on todennut että kunnat ovat liian pieniä (keskimäärin noin 7000 asukasta) tuottamaan mm. sosiaalisektorin palveluita.
Saksassa on hyvä ja järkevä järjestely. Juuri noin hommat pitäisi hoitaa sen sijaan, että meidän hallituksemme on saanut päähänsä sisällyttää suurkuntien päätöslistalle myös pikkukylien juomatarjoilut.
Saksan järjestelmä on kyllä aika kaukana lähidemokratiasta, valta on viety kaus kansasta byrokraattien päätettäväksi, näinhän Kepukin yrittää Suomessa tehdä.
Sen tiedän, että Saksassa on 16 osavaltiota, jotka vielä jakautuvat piirikuntiin, mutta kuntien lukumäärää en tiennyt, eikä minun tarvitse sitä selvittääkään, kun olet saanut tyhjentävän vastauksen tuolta monissa asioissa todelliseksi asiantuntijaksi osoittautuneelta ”numerosarjalta”. Paljon on Saksassa kuntia, ja Saksassakin matakailleena olen kyllä tiennyt yhtä ja toista sikäläisten kuntien tehtävistä, jotka ovat kokonaan toisenlaiset kuin meidän kunnillamme.
Sveitsissä kai kuntia on väkilukuunkin suhteutettuna enemmän kuin meillä, ja se johtuu paljolti maantieteellisistä hankaluuksista ja siitä, että Sveitsissä on ikivanhat lähes kylätasolle menevät suoran demokratian perinteet tietyissä asioissa, mutta kuntien tehtävät ovat sielläkin varsin rajoitetut, eli samankaltaiset kuin Saksassa, josta tuo ”numerosarja” on hyvin kertonut.
Meihin lähinnä verrattava maa on Ruotsi. Paljon on kuntia sielläkin, mutta maan väkilukuun nähden vähemmän kuin meillä. Alle 10 000 asukkaan kuntia on varsin vähän ja alle 5000 asukkaan vain muutamia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ruotsin_kunnista
Meni muuten kepulainen hiljaiseksi, niin ne yleensä fakta-tietojen edessä tekee.
Kannattaisikohan "harmajan" joskus perehtyä siihenkin, mitä hänen omassa kaupungissa (joka synnytettiin aikoinaan väestön pakkosiirroilla), tänään puuhaillaan. Ne "siltarummut" saattavat olla joskus yllättävän lähellä.
Ja ihan itse olette nuo haihattelijat valtuustoonne äänestäneet!
http://www.halla-aho.com/scripta/helsinki_ja_globaalin_vastuun_strategia.html
Enpä noista Halla-ahon näkemyksistä ole yllättynyt, yllättynyt olisin, jos hän olisi puhunut toisin.
Olen kyllä joskus ihmetellyt, että miksi tuolla toisaalta hyvinkin fiksulta vaikuttavalla tohtorismiehellä, ulkomaillakin asuneella kielitieteilijällä on sellaista kammoa monikulttuurisuutta kohtaan, suorastaan rasistisia näkemyksiä, vaikka hän itse kiistää olevansa rasisti. Mutta onhan hän persu ja hänen täytyy ottaa huomioon kannattajiensa suuren osan mielipiteet, eli ”kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.
No, maailman näkeminen ja kokeminen on häntä sentään avartanut niin, ettei hänellä kaikista asioista ole yhtä nurkkakuntaisia näkemyksiä kuin monilla kepupoliitikoilla. Ja on kanttia kritisoida kotipaikkakuntaansakin, toisin kuin kepupoliitikoilla. Eipä ihme, ettei hän ole päätynyt kepuun.
Kaupungistuminen ei suinkaan ole osoitus mistään kehityksestä, vaan seuraus kasaantumisesta, siitä, ettei valtakuntia ole kehitetty tasapuolisesti mistä syystä sitten suuri joukko väestöä on joutunut muuttamaan asuinsijoiltaan muualle niin että lopulta on syntynyt suuria väkikasoja, joita sitten hupaisesti on ryhdytty kutsumaan kaupungeiksi. Sitten oman itsetunnon pönkittämiseksi kaupunkilaiset ovat ryhtyneet keksimään ikiomaa filosofiaa sille, miksi heidän on yhä edelleen järkevää asua isossa kasassa eikä väljästi ja mukavasti jossakin avarammassa paikassa.
Myös se, että kaupunki olisi jokin erityinen ja täsmällisesti määritelty kohde on problemaattinen. Lähinnähän kaupunki, itse asiassa kunta, lienee hallinnollisjuridinen termi, joten jakosi maaseutuun ja kaupunkiin on lähinnä veteen piirretty viiva. Nykyhallitus voisi kuntauudistuksessa lähteä yksinkertaisesti siitä, että kaikki maaseutukylät määriteltäisiin lakisääteisesti kaupungiksi, niin se varmaan tyydyttäisi kaikkia kaupunkitermiin hurahtaneita porvareita, jotka luultavasti puuttuvan sivistyksen, kesken jääneen koulun tai muun syyn takia ovat sitä mieltä, että sana kaupunki jo itsessään merkitsisi jotakin edistystä tai kehityksen oraita.
Maailman mittakaavassa Helsinkikin on lähinnä käpykylä, jonka voi huoletta lukea maaseutukyläksi. Muistan joskus vielä huippukunnossa ollessani Paloheinän ohi juostessani nähneeni siellä laajoja heinäpeltoja, joilla laidunsi lehmiä ja muutakin karjaa. Eikä Paloheinä nyt ole edes kovin kaukana Helsingin keskustasta niin että jos huonosti käy ja aita rikkoutuu, niin ei olisi aivan mahdotonta, että lehmä saattaisi kävellä vastaan keskellä Mannerheimin tietä.
Eikä Eurooppa sanottavasti eroa Suomesta muutoin kuin suurkaupunkiensa osalta. Muutoin maaseutu on hyvin samantapaista kuin Suomessa. Esimerkiksi Itävallassa heinää tehtiin vielä käsipelillä tässä viikko pari sitten. Lehmät laiduntavat myös Euroopassa aivan samaan tapaan kuin Suomessakin. Tosin keskieurooppalainen lehmä laiduntaa usein vuoren rinteellä, mutta kumminkin. Myös tukiaisia maksetaan. Ei Suomi tee tässä poikkeusta. Euroopassa tukiaiset vain määräytyvät hieman toisin kuin meillä. Esimerkiksi sen mukaan miten ylhäällä vuoren rinteillä viljelystä joudutaan harjoittamaan.
Olet saanut niin hyvän vastauksen tuolta tuossakin asiassa asiantuntijaksi osoittautuvalta ”numerosarjalta”, että minun ei ole tarvetta yrittää sitä täydentää, kun tuskin siihen pystyisinkään.
Muutamaan sanomaasi vain puutun:
Maaseutu on hyvin erilaista esim. Saksassa ja mainitsemassasi Itävallassa kuin meillä. Ei siellä juurikaan ole samanlaista haja-asutusta, vaan maataloustuottajatkin asuvat kaupunkimaisissa kylissä, joiden ympärillä avautuvat laajat, yhtenäiset viljelysalueet. Itävallan vuoristoissa pakko on tehdä heinääkin käsipeleillä, kun sinne on vaikeaa koneita viedä. Karjatilallisetkin taitavat yleensä asua varsin kaukana karjoistaan ja navetoistaan, eivät he asu ainakaan siellä vuorten rinteillä, jossa heidän lehmänsä laiduntavat ja jossa maatakin viljellään.
Maailman mittakaavassa Helsinki on pieni, sen hyvin tiedän kun olen kierrellyt kymmenissä suurissa miljoonakaupungeissa monilla mantereilla, mutta kun Suomikin on kovin pieni maa maailmanmittakaavassa, meidän mittakaavassamme Helsinki on kyllin suuri ollakseen Suomen veturi niin taloudessa kuin muussakin. Ja sehän on kauhistus kepulle, kun se haluaisi Suomen peruuttavan taaksepäin eikä menevän eteenpäin.
"Kaupungistuminen ei suinkaan ole osoitus mistään kehityksestä, vaan seuraus kasaantumisesta"
- VÄÄRIN, se on seuraus ihmisten halusta parempaan toimeentuloon
"...sitten suuri joukko väestöä on joutunut muuttamaan asuinsijoiltaan muualle niin..."
- VÄÄRIN, on saanut muuttaa (kaikki tuntemani muuttajat minä mukaan lukien ovat muuttaneet koska ovat halunneet)
"Sitten oman itsetunnon pönkittämiseksi kaupunkilaiset ovat ryhtyneet keksimään ikiomaa filosofiaa sille, miksi heidän on yhä edelleen järkevää asua isossa kasassa eikä väljästi..."
VÄÄRIN, kyllähän näyttää siltä että muualla kuin kaupungissa asuvilla on sairaalloinen halu osoittaa oma asumisratkaisunsa paremmaksi kuin kaupungissa asuminen.
"... tyydyttäisi kaikkia kaupunkitermiin hurahtaneita porvareita"
VÄÄRIN, kaupungeissahan on yleensä enemmän sosialisteja kuin maaseudulla, luulisi seppo_sosialistin itsekin tietävän
"...Maailman mittakaavassa Helsinkikin on lähinnä käpykylä..."
tämä on osin tottakin, mutta kun sen kertoo jossain pienessä perslävissä asuva se kuulostaa lähinnä kornilta (en tiedä missä seppo_sosialisti asuu mutta jutuista päätellen on äärimmäisen kateellinen helsinkiläisille.)
Aivan oikein! Kyllä kartanonherrojen omaisuus on saatava sosialisoitua kaupunkilaisten hyväksi.
Vähä-älyinen roskaväki on jo saatu ministereiksi, mutta se ei vielä näytä oikein toimivan.
Jaa
kumminkohan päin se sosialisointi menee, taitaa menne niin että duunarien rahat sosialisoidaan jartanonherroille ja muille maajusseille
http://yle.fi/uutiset/wahlroos_ja_herlinkin_saivat_maataloustukia/5056083
Kyllä se nyt, ikävä kyllä, on niin, että vain sinä olet totaalisesti väärässä. Siitähän niin sanotussa kaupungistumisessa nimenomaan on kysymys, että ihmiset ovat joutuneet lähtemään kotikonnuiltaan etsimään parempaa tulevaisuutta, kun valtakuntia on kehitetty epätasapainoisesti.
Kun kehitystä ei ohjata suunnitelmallisesti, niin siitähän nämä ihmiskasat ovat tuloksena. Ilmiö on sama kuin tukin uitossa. Jos tukkeja ei koskessa mitenkään ohjata, niin syntyy suma. Tai liikenteessä, jos sitä ei mitenkään ohjata, niin tuloksena on ruuhka, suuri auto- ja ihmiskasa.
Ei taajamien ulkopuolella ole mitään haluja osoittaa yhtään mitään. Tokipa moni provinssista sitten vastaa, kun kaupunkilainen alkaa polleana puhua puuta heinää. Erityisesti, kun jo valtakunnan kapitalistisporvarillinen politiikkakin tähtää systemaattisesti näiden massiivisten ihmiskasojen luomiseen ja vastaavasti provinssin ja muun reuna-alueen kurjistamiseen.
Käpykylä on käpykylä, jos se kerran on käpykylä. Suurempi käpykylä on vain sanojasi lainaten vähän isompi persläpi. Totuus ja kateus ovat ihan eri asioita eikä niitä tavallisesti edes toisiinsa sekoiteta. Poikkeuksen tekevät tietysti vain sivistyksestä paitsi jääneet, umpitollot ja muut, joilla on muutenkin vaikeuksia maailman ymmärtämisessä.
"Kun kehitystä ei ohjata suunnitelmallisesti, niin siitähän nämä ihmiskasat ovat tuloksena...."
Tulihan se sieltä, Keskustalainen suunnitelmatalous, miten tuo kuulostaa niin Neuvostoliitolta.
"kapitalistisporvarillinen politiikkakin tähtää systemaattisesti näiden massiivisten ihmiskasojen luomiseen ja vastaavasti provinssin ja muun reuna-alueen kurjistamiseen."
Olet nukkunut Sirolaopiston politiikan tunneilla, Kapitalistia ei kiinnosta missä ihmiset asuvat, kunhan kapitalisti saa siitä hyötyä. Onhan muuten sinun ihailemissasi sosialistivaltioissakin suurkaupunkeja. Kapitalisti ei muuten halua kurjistaa mitään, vaan haluaa että kaikilla olisi paljon rahaa, siitä liikenisi sitten kaitalistillekin oma osuus.
Mitä parempaa toimeentuloa kaupunki voi tarjoa???
oPalkat saattavat olla 10% korkeammat mutta kustannukset on 100% korkesammat:D
Pienemmillä paikkakunniulla omakotitalon vuokra joitakin 500 euroa kuukausi. Esimekiksi Pääkaupunkiseudulla minkkitarhan yksi loukko 1000 euroa. loukko johon sopii sänky ja kahvinkeitin. Isompiin jopa mikro.
500:dan vuoksraan tarvitaan tarvitaa 1200 euron nettotulot. 1000 euron vuokraan tarvitaa 2400 euron nettotulot. Jos sitten vielä halöutaan nostaa sitä elintasoa niin kuin väitit tuohon 2400 euroon pitää lisätä noin 1000. Eli tulojen tulee olla 3400 euroa netto kuukausi.
Kirjoituksesi on tuolta osalta täyttä huuhaata. Jos muuttaa kaupunkiin toimeentulo laskee, koska palkan nousu ei vastaa edes vuokrahinnan erotusta, vaikka kaupungissa on vähän korkeammat paklkat kuin muualla. Mutta palkan pitäisi tuplautua säilyttääkseen edes saman alintason kuin pienemmillä paikkakunnilla on.
Ei, kyllä suunnittelua harrastavat myös kapitalistit. Heidän täytyy suunnitella se, miten riisto maksimoidaan. Yhteiskuntasuunnittelun puolestaan pitäisi selvittää se, miten valtakuntaa voitaisiin kehittää tasapuolisesti. Ei kai siinä ole mitään järkeä, että kaikki ihmiset kerätään yhteen isoon kasaan?
Se taas on silkkaa höpötystä, etteikö kapitalistia kiinnosta missä ihminen asuu.Kapitalistihan suorastaan pakottaa ihmisen siirtymään aina sinne minne kapitalisti haluaa ihmisen siirtyvän. Muutoinhan kapitalistilta jäävät voitot saamatta.
Keskustan kannattaa miettiä ainakin kaksi kertaa, kannattaako ruveta hihkumaan valtakunnan politiikassakin kapitalistisia oppeja konserneineen kaikkineen. Ei valtio ole mikään liikeyritys, vaan valtio, jota johdetaan aivan toisella tavalla kuin jotakin naula- ja nuppineulatehdasta.
Ekonomistien puolestaan olisi syytä ryhtyä käyttämään omaakin päätään eikä vain julistaa ulkomaankäyntiensä "tuliaisia". Euroopan unionin satraapit taas hoitakoot omat tonttinsa älköötkä puuttuko suvereenien valtioiden sisäisiin asioihin.
"Pitäisikö Suomea kehittää koko maan asuttuna pitämiseen tähdäten vai antaa maan kehittyä yhä enemmän kaupunkikeskeiseksi? "
Sissi antaa:D
Jos sen "annettaisikin" kehitty'ä se ei kehiottyiskään kaupunkilaistimisen suuntaa. Mutta Lipponen hallituksineen aloitti kehityksen jonka käntäminen näyttää olevan vaikea. Kokoomus ja Demarit on sitoutuneita tuohon kaiken keksittämispolitiikkaan jonka LIpponen aloitti. Keksistäämispolitiikka oli jo haudattu Keksustavetoisten hallitusten aikana ja muuttoliike kaupunkeihin heikkenikin aika paljon. Myös muuttoa maaseudulle takaisin tapahtuoi paljon. Vanhasen hallituksen aikainnen asuntoministeri sitten pisti taas vauhtiin tuon keksittämisen kaavoituspolitiikallaan. Jan Vapaavuori torppasi monta maaseudulle suunniteltua isoa työpaikkoja tuovaa hanketta puuttumalla kunnalle kuluvaan kaavoitukseen.
Sinulla ja monella muulla harhainen käsitys että kaupounkilaistuminen Suomessa oli luonnollinen. SE ei sitä ole vaan sen politiikan seuraus. Lipponen politiikallaan esti pienten maaseutumaisten kuntien alueella olevien yritysten kehittämisen suuntaammalla finveran lainat ja Keran tuet suuriin keskuksiin. Jos yritys aikoi noita rahoja saada piti yritysa siirtää sinne missä rahaa oli saatvilla. Jos ei pystynyt siirtä'mään ytriytystä yritys taantui ja loppui tai se meni saman tien konkurssiin.
Olen yksi sen ajan yrittäjä jonka yrityksen kehittäminen ja laajentaminen oli mhjadotonta Lipposen politiikan seurauksena. Minulla jäi laajennushanke keskken kun rahoitusmahdollisuudet loppui. Finveralla ja Keralla ei ollut määrärahoja sille alueelle jossa yritykseni oli. Samaan aikaan Helsinki ja moni muu iso kaupaunki palautti valtion kassaan käyttämättömiä määrärahoja joka vuosi.
Lipponenhan Niinistön kanssa yhteistyössä tyhjensi maaseutukunnat yrityksistä. Lama oli siinä hyvänä apuna, mutta noiden pas kiai sten toimien seuraksena se todellinen tyjhjennys tapahtui.
Vakavat seuraukset.
Suomessa on asuntopula ja pienet kunnat purkavat vuokraasuntojaan.
Tyhmyyttä vai ääliömäisyyttä?
Kumpaakin. Tuohon on ainostaan kaksi syyllistä Suomessa. Kokoomus ja Demarit. Pääosissa Lipponen ja Niinistö. Siis Sauli.
Aloittajalla on toinenkin gharha. Keksustalasisten kaupounkivastaisuus. Ei ole sitä, vaan keskittämispolitiikka vastaisuus. Se yritetään naamioida vastustajien leirissä kaupunkivastaisuudeksi koska ei uskalleta myöntää että että tuo keksittämispoilitiikka täyttä ääliömäisyyttä. Eletään jossa unelmahötössä että kun ihmset saadaan kaupunkeihin meillä avautuu joku paratiisi ja kaiki ongelmat loppuvat:D
Voiko ihmiset...kaiken lisäksi nykyiset johtavat poliitikot olla noin yksinkertaisia:D
Voi kauheaa! Oli se Lipponen mahtava mies, kun sai aikaan maaseudun autioitumisen ja kaiken muun pahan! Mutta olisikohan sinun yritystoimintasi kariutumiselle kuitenkin ollut muu syy? Siihen viittaisivat mm. nämä tekstissäsi: kehiottyiskään käntäminen Keksistäämispolitiikka Keksustavetoisten kaupounkilaistuminen mhjadotonta….
Siis!!
Osui ja upposi:D
Kaksitoista kateuden aihetta
Jollekin tässä sanomani oli liian kipeästi totta jonka hän halusi todistaa tämän poistattamalla. Kun tätä eivät ehtineet lukea kaikki, joita se koskee, laitan sen vielä uudestaan.
xxxx
Helsinkiläisyyteni on yksi kateuden aihe. Synnyinseutuni jätin jo 16-vuotiaana ja helsinkiläinen olen ollut jo yli 60 vuotta. Hekin haluaisivat olla helsinkiläisiä, mutta eivät uskalla tulla tänne, kun täällä on paljon heille tuntemattomia ihmisiä. Uteliaina he tällä palstallakin haluaisivat aina tietää, kuka kukin on, vaikka itse arkoina lymyävät piilossa.
Toinen suuri kateuden aihe on upseeriarvoni. Vaikka he tietävät, että minusta tuli reservin upseeri jo 1964 ja minut on ylennetty peräti kapteeniksi jo 1.3.1979, he koettavat pitää minua edelleen aliupseerina. Myönnytys sekin, kun heillä itsellään ei tietenkään ole aliupseerinkaan arvoa.
Kolmas syy kateuteensa on toimintani Valion isännöitsijänä. Sain maalaisten talonpoikain omistamasta firmasta vastuullisen työn ja sen mukaista palkkaa ja korkean kunniamerkin ja nyt saan sieltä(kin) aika mukavaa eläkettä. Sietämätöntä, kun itse eivät ole saaneet mitään noita hyviä, vaikka ovat maalaisia. He yrittävät väittää minun olleen Valiolla vain talkkarina, vaikka olen näyttänyt todisteet tuollekin uralleni.
Neljäs kateuden aihe on hyvä taloudellinen asemani. Tarvitsematta kajota säästöihini tai sijoituksiini saan huolettomasti elää juuri niin kuin haluan ja mm. matkustella paljon. Kun he näkevät koneeltaan kertomuksiani ja kuviani matkoiltani, se risoo tyhjätaskuja, joiden matkailu suuntautuu vain kirkonkylälleen.
Viides suuri kateuden aihe on aina saamani luottamus yhteisöiltäni, joista muutaman piirissä edelleen toimin. He eivät ole saaneet luottamusta edes kepulta, vaikka eräs kuvittelee olevansa sitä lähellä.
Kuudes kateuden aihe on ulkonäköni. Vastoin näkemäänsä yrittävät kertoa minun olevan riukusäärinen ja möhömahainen rumilus. Tuolla vääristelyllään he kertovat, miksi eivät kehtaa omaa kuvaansa näyttää.
Seitsemäs kateutensa aihe on menestykseni naismaailmassa ja menestyneet jälkeläiseni. Noitakin hyviä vaille jääneinä he yrittävät törkeästi herjata ex-vaimojani, naisystäviäni ja jälkeläisiänikin. Voiko raukkamaisempaa olla!
Kahdeksas kateutensa aihe on luulonsa, että minulla olisi poikkeuksellisen komea SE. Menestystäni naismaailmassa kuitenkin selittää enemmän henkinen olemukseni ja muut kykyni ja käytökseni. SE on vain tavallinen, tosin vieläkin hyväkuntoinen. Palava kiinnostuksensa SEN karvoitukseen ja kuvittelemansa maissintähkän näkeminen anuksessani kertonevat ns. poikkeavista taipumuksistaan ja -haluistaan.
Yhdeksäs kateuden aihe on mm. koulujeni priimustitteleitä tuottanut lahjakkuuteni, laaja yleissivistykseni ja runsaat tietoni kaikesta, myös politiikasta, ja hyvä esityskykyni. Niiden avulla mm. pystyn tekemään täällä hyviä avauksia, joiden asioista he eivät edes yritä keskustella, vaan toistelevat vain aina samoja älyttömyyksiään minusta.
Kymmenes kateuden aihe on avausteni saama huomio asiakeskusteluun kykeneviltä, kun omille avauksilleen saavat vastauksia vain itseltään. Sitten he alkavat nähdä kapeja kaikissa ja alkavat esiintyä minuna osoittaen haluavansa olla minä. Ja alkavat tuottaa yhä enemmän sitä, mitä nähdään. Palstanpitäjä siitä on tyytyväinen, kun sille ei ole tärkeää viestien laatu vaan määrä. Tyytyväinen olen minäkin, kun siten he antavat näyttöä kepulaisuudesta. Hekään eivät siis ole aivan hyödyttömiä.
Vaikka aviottomana lapsena köyhien isovanhempieni kasvattina syrjäseudulla en saanut nuoruudessani kansakoulua korkeampaa koulutusta, omin avuin ja työnantajienikin avulla olen sitten kouluttautunut, saavuttanut paljon ja saanut kokemusrikkaan elämän. Se on yhdestoista katkeran kateuden aihe noille, jotka vanhempiensa kustantama koulutus on pätevöittänyt vain kepupalstan päivystäjänä ankean murjunsa yksinäisyydessä kyttäämään minun tulemisiani, menemisiäni, olemisiani ja tekemisiäni.
Kahdestoista kateuden aiheuttaja on kadehtijan oma alemmuudentunto. Se on merkittävä aihe, vaikka olisi aiheellinenkin, kuten on noilla kadehtijoillani.
Kepulaiset kadehtivat myös sinun matkoja ja herkuttelua maailmalla. Näille suurin kulinaristinen nautinto on grillimakkara maatalousmessuilla tai lihapiirakka raveissa, samaan aikaan sinä herkuttelet kunnon pihveillä ja siemailet käsittämättömän hyviä punaviinejä, vaihtoehto kepulaisella on Väyrysen tilaviini!
Myös sinun menestystä naismaailmassa kadehtitaan, ajattele lyllertävää, hoitamatonta, lyhyt jalkaista emäntää hai merkkisissä kumisaappaissa ja haju myös sen mukainen, voi olla kainuulaisen matalaotsainenkin. Sinä kuljet hienoissa ja tilanteisiin sopivissa vermeissä, kepulaiset goretex-puvussa ja kumisaappaissa, tosin päähineet vaihtuu, kesällä hankkijan lippis, syksyllä punainen epämääräinen hattu ja loppuvuosi villapipossa, puku ei vaihtu.
Mutta sinä annat sisällön näille onnettomille ja maaseudun kurjuuteen jämähtäneille, he eivät parempaan päässeet ja sinä sentään annat syyn jatkaa kituuttamista hammasta purren ja kiukusta säkennöiviä herjaviestejä kirjoittaen tänne. Kapteeni on kapteeni, eikä mikään aliupseeri, täällä taitaa olla paljon kepulaisia sivareita, kun perusasioita eivät osaa!
Tuohon kulinarismiin on pakko puuttua.
Argentiinalainen tai brasilialainen bulkkifile josta nuo maailmanmatkaajien ravintolapihvit valmistetaan on sitä samaa möttöä jokapuolella maailmaa, eipä niissä juuri eroa ole söitpä niitä Lapin lomakeskuksessa tai Kuala Lumpurissa.
Laitoin juuri eilen itse pyytämääni kuhaa itse muuraamassani uunissa. Tuore kala (samana aamuna pydetty n. 2 kg:n kuha) vuokaan annospaloina, suolaa ja pippuria sen verran ettei kalan hienostunut maku liikaa peity, sipulirenkaita ja tomaattiviipaleita päälle ja muutama nokare kunnon voita päälle ettei paistos kuivu liiaksi. Koivupuilla lämmitettyyn uuniin mietoon jälkilämpön (n. 150 astetta) puolesta tunnista kolmeen varttiin. Ei löydy maailman ravintoloista rahallakaan vastaavaa. Eikä sinun tai kapin kaltaiset samaa pysty kotonakaan, jo se kala jää pyytämättä, kunnon uunin muuraamisesta puhumattakaan.
Syö sinä Kapin kanssa vaan niitä pihvejäsi ja vetäkää sitä punaviiniä niin paljon kuin sielu sietää sillä välin kun me syömme noita huippumaukkaita kotoisia ruokia
Siis että sonnimiehellä on mielikuvitusta.Vilkas mielikuvitus on köyhän ainoo huvitus. Kyllä se hyvin korvaa ne kapin matkat ja herkuttelun niillä. Eikä tervekätinen mies naistakaan kaipaa.
Sitten vati uunista pirtin pöydälle ja ei muuta kuin syömään! Eipä kuulosta gourmet-aterialta, josta kulinaristi nauttisi. Kyllä ne kulinaristin nautinnot edellyttävät kovin toisenlaista ateriaa ja ruokailuympäristöä. Kai tuollainenkin riittää maalaistollolle, joka ei ole elämässään päässyt parempiin paikkoihin syömäänkään, kun ei kirkonkyläänsä kauemmas maailmalle ole uskaltautunut.
Onkohan sinulla kapi liian suuret luulot itsestäsi.
Tosiasiahan on , että olet kouluja käymätön sivistymätön evp aliupseeri.
Jopa äitisi, joka äpäränä sinut synnytti hylkäsi sinut lapsena.Nykyisin vanhana , lihavana ja rumana vanhuksena ei naiset kiinnostu sinusta ja aiemminkin parisuhteesi ovat menneet kiville. Sinun sijassasi häpeäisin ja pysyisin täältä pois, olet munakarvakuvinesi saattanut itsesi naurun alaiseksi.
Hohhohhoooooooo, etpä ole ressukka sinä ainakaan kulinaristi. Ruuan makuhan se on sitä kulinarismia, ei se paikka missä syödään. Tuoreet raaka-aineet, ei mitään pakasteena maailman ääristä kujetettua bulkkipihviä, se on ihan perusasia joka sinulle ressukalla on täysin käsittämätöntä
Eläimelle ei ole väliä, missä ympäristössä ruokansa saa. Ihmiselle on. Sivistynytkin ihminen voi joskus syödä nälkäänsä missä vain, mutta jo kotioloissaan toivoo aterioinnilleen muutakin kuin vain hyvän ruoan. Hyvän esillepanon ja hyvää pöytäseuraa. Juhla-aterioillaan ja aterioillaan maailmalla tärkeää on myös ruoan maittavuus, mutta melkeinpä tärkeämpää sen tyylikäs esillepano ja pöytäseura, jonka kanssa voi keskustella henkevästi.Miellyttävä taustamusiikki lisää ruokailunautintoa.
Paremmissa piireissä liikkuvalla ja maailmaa matkailevalla harmajapantterilla varmasti on niitä vaatimuksia. Maalaistollo sonnimiehelle riittää kun saa mahansa täyteen vaikkapa HK:n sinisestä lenkistä, ja jos hän saa pirttinsä pöydälle paistetun kuhan, se on juhla-ateria. Sillä ei varmaan ole turhia jakajia.
Upseerina ja herrasmiehenä pyrin noudattamaan hyviä tapoja, ja myös kiittämään saamastani. Joten kiitoksia tälle avaukselleni annetusta! Muutamilla on ollut asiallistakin annettavaa, eräät erinomaisen hyvin sen tehden, ja parastaan - samalla ainoataan - ovat antaneet nekin, joilla asiallista annettavaa ei ole ollut.
Tätä enempää en tällä erää osallistu täällä mahdollisesti jatkuvaan keskusteluun, kun ohjelmassani on nyt paljon muuta. Mutta jatkakoot toki keskustelua ne, joilla siihen kykyä on, ja muutamalla näkyy olevan sitä sekä tietojensa että taitonsa puolesta oikein hyvin.
Toivottavasti kepu antaa aihetta niin, että runsaan viikon kuluttua saan tänne palata uutta keskustelunaihetta tuomaan. Saatanpa samalla tuoda terveisiä kepun mailta, tuolta Oulun pohjoispuolelta, jonne loppuviikosta lähden naisystäväni kanssa. Kepulaisia ei juurikaan liene niissä ympyröissä, joissa on aikomuksemme viikonloppumme juhlia.
Muuten, avaukseni näkyy saaneen vasta 21 miinusta. Olen pettynyt, kyllä se parempi on, joten laittakaahan niitä lisää te, joihin se on kolahtanut, please!
Näkemiin!
Ihan hauskana kurisioteettina herra Kapteenille, tästä ketjusta on poistettu jo yli 30 sonnimiehen viestiä, on se kova poika ahertamaan keskustalaiseksi ja saa paljon aikaan.... Siinä on elämä kohdallaan;-))
Ahkera kuin mikä. Luulisi kyllä tyhmääkin turhauttavan, kun ahkeroinnin tulos menee aian hukkaan. Mutta kun tyhjäntoimittajalla ei ole muuta kuin joutilasta aikaa, täytyy hänen aikansa kuluksi jotain tehdä. Tekee sitten sitä ainoaa, johon hänen kykynsä riittävät. Mutta ei näy ylläpito hänen ahkerointiaan arvostavan. Vaikka hän on sentään kepulainen;-))
kiireisenä miehenä irroitit tovin kalliista ajastasi tärkeään kommentointiin?
"Muuten, avaukseni näkyy saaneen vasta 21 miinusta. Olen pettynyt, kyllä se parempi on, joten laittakaahan niitä lisää te, joihin se on kolahtanut, please!"
Toiveesi on toteutunut. Nyt niitä miinuksia on jo 33. Avauksesi oli siis tosi hyvä
Millaisen Keskustan sitten Suomi haluaisi? Sellaisen tietenkin, joka ei antaudu kokoomus-patujen ja Suomen hävittäjien rengiksi, niin kuin on käynyt historiassa, vaiko eikö? Minä nyt kuitenkin koplaan nämä.
että kyllä ml/keskusta on ollut myös kommunistien renki. Pitkään olikin. Tasapuolisuuden nimissä tästä muistutan.
On mukava lukea, kun harmajapantteri vedättää taas tyhmiä kepulaisia
Demarien puoluetoimistossa sen kirjoitukset kirjoitetaan. Tai kokoomuksen. Ei aliupseerin sivistyksellä sellaisiin pystytä. Demarit tai kokoomus ovelasti käyttää kapia vain linkkinään. Kun ne ei omissa nimissään kehtaa keskustaa niin törkeästi herjata.
monipuolisesti sivityneen ja kyvykkään kapin kirjoitustaito, kun itse pystyy vain samoja typeryyksiään heittelemään. Kepulilla ei ole sivistystä eikä kyvykkyyttä, mutta kateutta ja typeryyttä niidenkin edestä.
12 totuutta kapi, ja katso sivistymättömän apinan, sonnimiehen raivoa, totuus on tälle valhepaskaiselle mitättömyydelle vain mitäänmerkitön sana.mieleltään hyvin sairas on löytänyt väylän purkaakseen surkean elämänsä tyhjyyttä.
kokoomuksen ja demarien kannatus? Nehän sun lemppareita on. J amikä on keskustan kannatus? Ho ho hoo taitaa nilkuttaa nyt pantteri niin kuin hänen lempipuolueensakin.
Suuret ovat kuvitelmat Helsingin seudun vahvuudesta. Mistä on tullut tuo ihmeellinen kuvitelma että Helsinki on omillaan toimeentuleva talousalue jossa voidaan elää pesemällä toinen toisten paitoja. Mintenkäs nyt kun ne korkeaa osaamista vaativat työpaikat siirtyvätkin Helsingistä Intiaan ja Kiinaan. Katsos kun se on niin että tuotekehitys ja teollisuuden tukitoiminnot siirtyvät sinne missä tuotantokin on. Palvelualojen kasvunkin todellinen syy on että teollisuus on ulkoistanut toimintojaan. Uusia korkean osaamisen töitä toki syntyy mutta niin ei Suomeen. Ei tarvittukaan kalliin paperimiehen lisäksi kallista Suomi insinööriäkään.
Samalla kun teollisuus katoaa Suomesa katoaa työpaikoja myös palvelualoilta sillä suuri osa palvelusektorista tuottaa palveluita teollisuudelle. Valtion virastojen isopalkkaiset suojatypaikat säilyvät niin kauan kunnes on pakko ruveta leikkaamaan valtion menoja ja se aika on aina vain lähempänä. Lama on tullut pääkaupunkiinkin ja se on tällä kertaa pysyvä. Vielä kyetään vähän aika pitämään kulisseja pystyssä velkarahalla. Suomalaisen keskiluokan on hyvä totutella laskevaan elintasoon vähitellen sillä Suomen tulevaisuus on köyhtyminen ja elintason lasku.
Ylläpito toimii. Hienoa! Aamulla tällä avauksellani oli jo yli sata viestiä, nyt enää vähän yli seitsemänkymmentä. Onhan siltä poistettu minunkin aamulla jättämäni kaksi viestiä, joissa matkastani kertomalla annoin palautetta niille, jotka olivat uhonneet minun palaavan matkaltani per se tervattuna ja silmä mustana, ja se palaute teki noihin uhoaviin raukkoihin kipeää. Mutta nyt on siis poistettu se, mitä kipu heissä tuotti ja samalla on poistettu myös ne aikaisemmatkin uhoamiset, joita ylläpito ei vielä aikaisemmin ollut poistanut.
Luulisi tuollaisen turhauttavan sellaista, joka täällä niin tiiviisti ahkeroi antaen sitä ainoataan. Mutta kai joutilaalla turhimuksella täytyy olla jotakin tekemistä aikansa kuluksi, eikä meistä kukaan voi antaa enempää kuin mihin hänen kykynsä riittävät.