Venäjän sosiaalidemokraattinen puolue jakautui vuonna 1903 sisäisten riitojen seurauksena mensevikkeihin ja bolsevikkeihin. Mielipide-erot näiden kahden suunnan välillä koskivat lähinnä työväenpuolueen olemusta ja sen roolia vallankumouksessa. Bolsevikit katsoivat parhaaksi, että pieni ja tiivis ammattivallankumouksellisten johtama puolue vetäisi suuret joukot mukaansa vallakumoukseen. Mensevikit puolestaan omaksuivat näkökulman, jonka mukaan vähittäisen kehityksen myötä syntyvä massojen työväenpuolue ottaisi vallan sopivan hetken tullen.
Mensevikit osallistuivat duuman työskentelyyn uskoen, että se olisi askel kohti demokraattisen hallinnon muodostamista. Tämä oli mensevikki-ideologian mukaan kuitenkin vain sosialistiseen yhteiskuntajärjestykseen siirtymistä edeltävä välivaihe. Puolueen oikeistosiipi oli lisäksi sitä mieltä, että sosialistivallankumouksen toteutuminen helpottuisi, mikäli Venäjä voittaisi ensimmäisen maailmansodan. Isänmaan puolustaminen nähtiin siis vallankumouksen välttämättömänä edellytyksenä. Mielipide aiheutti kiistoja mensevikkipuolueen sisällä.
Helmikuun vallankumouksen jälkeen mensevikkipuolue miehitti neuvostojen johtopaikat yhdessä sosialistivallankumouksellisten kanssa ja tuki väliaikaista hallitusta ministerein. Ryhmä ei kuitenkaan ollut riittävän kiinteä säilyttääkseen valta-asemansa vuoden 1917 sekasorron aikana. Bolsevikkivallankumouksen jälkeen mensevikit yrittivät muodostaa laillisen opposition, mutta se tukahdutettiin pysyvästi vuonna 1922.
Mensevikit osallistuivat duuman työskentelyyn uskoen, että se olisi askel kohti demokraattisen hallinnon muodostamista. Tämä oli mensevikki-ideologian mukaan kuitenkin vain sosialistiseen yhteiskuntajärjestykseen siirtymistä edeltävä välivaihe. Puolueen oikeistosiipi oli lisäksi sitä mieltä, että sosialistivallankumouksen toteutuminen helpottuisi, mikäli Venäjä voittaisi ensimmäisen maailmansodan. Isänmaan puolustaminen nähtiin siis vallankumouksen välttämättömänä edellytyksenä. Mielipide aiheutti kiistoja mensevikkipuolueen sisällä.
Helmikuun vallankumouksen jälkeen mensevikkipuolue miehitti neuvostojen johtopaikat yhdessä sosialistivallankumouksellisten kanssa ja tuki väliaikaista hallitusta ministerein. Ryhmä ei kuitenkaan ollut riittävän kiinteä säilyttääkseen valta-asemansa vuoden 1917 sekasorron aikana. Bolsevikkivallankumouksen jälkeen mensevikit yrittivät muodostaa laillisen opposition, mutta se tukahdutettiin pysyvästi vuonna 1922.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Veikkaus; p kakolainen maolainen mensevikki... Sellaisia on myös, ainakin ollut myös Ugandassa.
Ne tunnistaa parhaiten siitä että ne höpisee itsekseen... Kuten huomaatte tälläkin palstalla... :))
"Puolueen oikeistosiipi oli lisäksi sitä mieltä, että sosialistivallankumouksen toteutuminen helpottuisi, mikäli Venäjä voittaisi ensimmäisen maailmansodan."
Mitä Venäjä olisi voinut voittaa ensimmäisessä maailmansodassa? Ainoa suuri tavoite oli Konstantinopoli, mutta olisivatko Englanti ja Ranska lopultakaan olleet yhtään halukkaampia antamaan Turkin salmia Venäjän hallintaan kuin 1800-luvun puolivälissä, jolloin läntiset merivallat tulivat ottomaanien avuksi Krimin sodassa? Venäjän ei ylipäänsä koskaan olisi pitänyt vuodattaa vertaan Saksan-vastaisessa sodassa atlanttisten merivaltojen hyväksi. Venäjän ja Ranskan liitto oli virhe; Venäjän ja Iso-Britannian liitto oli järjettömyys. Brittiläinen imperiumihan oli Venäjän geopoliittinen päävastustaja.
Mikäli Bismarckin aikainen Preussin ja Venäjän välinen ystävyys olisi säilynyt, Berliini-Pietari-akseli olisi 1900-luvun alussa pakottanut Ranskan polvilleen ja pitänyt britit erossa Manner-Euroopan asioista. Saksa ja Venäjä olisivat yhdessä Itävalta-Unkarin kanssa voineet ratkaista kysymyksen Turkin konkurssipesän jakamisesta. Konstantinopoli olisi palautunut kreikkalaisille ja ortodokseille. Lähi-Itä olisi jaettu Saksan ja Venäjän intressipiireihin. Britit eivät olisi päässeet käyttämään arabimaiden öljykenttiä. Persiasta olisi tullut Venäjän suojelusvaltio ja tie Intian valtamerelle. Intia olisi itsenäistynyt Venäjän tuella, mistä olisi alkanut koko brittiläisen imperiumin hajottaminen. Venäjä olisi auttanut kiinalaisia torjumaan japanilaiset, Moskova-Peking-akseli olisi muodostettu jo 1900-luvun alussa. Mikä loistava skenaario - ja mikä tragedia, ettei se toteutunut.
Ei mensevik4:llä sitten ollut mitään sanottavaa asiasta vaan piti lainata wikin artikkeli suorana kopiona ilman lähteen ilmoittamista. Todella typerää keskustelupalstalla. Esitä oma näkemyksesi ja jos haluat terästää sitä vaikka vikillä niin lyhyt lainaus tai linkki riittävät. Suora kopio ilman mainintaa lähteestä on todella syvältä.
Moiseen kopiointiin ei oikea mensevikki sortuisi, taidatkin olla bolsevikki joilla kaikki sonta on pelkkää taivaan lahjaa omia ajatuksia kun ei löydy. Omat ajatukset kun voivat olla vaarallisia.
Venäjän sosiaalidemokraattisen puolueen bolsevikkisiipi noudatti Stuttgartin kansainvälisen sosialistikonferenssin (1920) päätöksiä.
Ssiaalidemokraatit päättivät asevarustelun ja sodanuhan alla, että demmaripuolueet eivät äänestä sotamärärahojen puolesta. Jos se johtaa puolueen kieltämiseen, puolue menee maanalaiseen toimintaan mutta työläistovereiden ampumisesta luovutaan. Tällä tunnuksella puolueet olisivat kehoittaneet sotamiehiä ja työväenluokkaa suuntaamaan pistimet omien maiden kapitalisteja vastaan.
Ja historian kulku olisi muuttunut.
Tiedämme että II internationaalin johtajat bolsevikkeja lukuunottamatta pettivät omat päätökset. Internationaali koki vararikon ja hajosi.
Venäjä oli jo syksyllä 1917 romahduksen partaalla. Sodan jatkaminen olisi ollut turhaa työläisten tapattamista. Isänmaan puolustamisen nimissä neuvostohallitus lopetti sodan ja solmi erillisrauhan Saksan kanssa. Ehdot olivat raskaat. Sittemmin Saksassa puhkesi vallankumouksellista likehdintää mutta se ei johtanut muutoksiin.