Nuori narttu äksyilee juoksujen aikaan

Kyllä se narttu juoksujen alla ja niiden aikana on vähän kärttysempi ja vetäytyvämpi, joten on itsellekin helponta tiedostaa tämä ja antaa koiralle tilaa elää "hormonihyrrässä" hetken.

Suhtaudu koiraan etäisen lämpimästi, äläkä turhia lässyttele sille, niin teillä molemmilla on ihan kivaa. Koiraa on hyvä huomioida oikeassa tilanteessa oikealla tavalla, mikä ei missään nimessä tarkoita aina kosketusta.

Vuoden ikäinen kokeilee muutenkin vähän rajoja ja palauta nuo perusasiat kuntoon ärinöistä huolimatta, äläkä jää murehtimaan, että loikkaantuiko se koira nyt, kun näytit sille mustavalkoisesti rajat :)

Meillä on myös narttu reilu 2 vee ja juoksujen aikaan koira on vetäytyneempi ja vähän kärttyisempikin, sekä tarkempi omasta tilasta ja reviiristään.

olla suhteellisen normaaliakin. Riippuu yksilöstä.

Mutta mietin tuota että onko kovin järkevää alkaa itse vihoitella koiralle jos se hormoonimyrskyssään vähän äkkipikaistelee. Itse vain tuumaisin vastaavassa tilanteessa että älähän viitsi äkäpussi ja jatkaisin silittelyä. Jos jäykistely jatkuisi, niin pyytäisin koiraa rentoudu vaan. Ihan rauhallisella ja ystävällisellä, mutta päättäväisellä äänellä. Anna koiran vaan olla vieressä soffalla köllimässä, ei sitä nyt pelkästään vilauttelun takia kannata poiskaan ajaa. Kyllä koiran kanssa pitäisi puheella pärjätä.
Eri asia sitten kun hammasta tarjoaa, silloin on syytä kyllä vähän kohotella kulmia ja kysyä että mitäh? Ja vaihtaa heti äänensävy takaisin ystävällisyyteen. Nuori koira oppii sen nopeasti että ei hyvä...

Ei tuossa nyt ainakaan mistään dominoinnista teidän tapauksessa taida olla kyse. Ellei sitten ole jotain jota et viestissä kertonut. Ongelmia arkielämässä juoksujen ulkopuolella.

Kiitos vastauksista! Helpottavaa kuulla, että taitaa olla ihan normaalia juoksuajan käytöstä. Toinen, vanhempi narttuni kun on aina ollut yhtä leppoisa myös juoksujen aikaan ja ko. käytös tuli hieman yllärinä.

Tosiaan, sanoin ehkä ap. viestissäni väärin. En siis ärähdä koiralle automaattisesti sen näyttäessä hampaita, vaan jatkan rauhallisesti ja päättäväisesti silittämistä, kunnes narttu rauhoittuu. Kiellän, jos jatkaa tai alkaa näyttää siltä että puraisee. Hampaiden nättö alkaa tosiaan hetken päästä aina uudelleen ja tänään sainkin yllättäen leuat käteeni. Toki jätän koiran rauhaan kerta se sitä haluaa, mutta mikäli itse istun sohvalla ja koira painautuu viereeni hampaitaan esittelemään, en siirry koiran tähden pois. Siis silitän tilanteissa, jolloin koira itse hakeutuu luokseni/tulee kutsuttaessa luo, en mene väkisin iholle kerta ei siitä nyt pidä.

Koira on näköjään myös ärhäkämpi alueensa suhteen; tänään sen maatessa käytävällä, jolloin oli pakko "varo"-komennolla pyytää sitä väistymään päästäkseni ohi, niin rähähti kyllä todella vakuuttavasti ja näykkäsi jalasta. Kyllä madalsin ääntäni ja sanoin pari valittua sanaa koiran luimistellessa ja väistäessä.

Etenkin kaulan alue ja takapuoli/häntä on paikkoja joihin ei jostain syystä kärsi koskea. Kyllä saa hampaita varoa kun sille juoksuhousuja pukee, ei meinaa hyväksyä sitä yhtään mutta pakko mikä pakko.

En usko että tässä johtajuusongelmaa olisi, ehkä kuitenkin mainitsemisen arvoinen seikka, ettei koira ole koskaan juurikaan pitänyt silittelystä ILTAISIN sen ollessa levolla. Ok, lepäävää koiraa ei saa häiritä eikä asiasta ole koitunut ongelmaa, mutta tosiaan nyt tuo hampaiden näyttö on poikkeuksellisen voimakasta. Muutoin kaikki on kunnossa, ja tämä käytös alkoi juuri nyt juoksujen aikaan, kun alkoi tiputella verta. Toki narttu testailee rajojaan satunnaisesti muutenkin, iästähän se johtunee.

Ehkä täytyy kiinnittää huomiota johdonmukaisuuteen ja antaa koiralle sen haluama rauha. Ja toivoa, että tilanne palautuisi takaisin normaaliksi! Pieniä tottelevaisuusharjoituksia koetan tehdä joka päivä, ja hyvin on niihin kuitenkin lähtenyt mukaan. Ehkä se rapsuttelu pitää nyt jättää suosiolla vähemmälle...