Kesä mennyt sohvalla läppäri sylissä

samoin... olen tavallaan pakottanut minua lähte ulos pyöreilemään ihan rauhallisessa merkeissä, mutta pienessä kaupungissa kaikki tule jo nähty 10 minuttissa, yleensä teen vaan pikkuruoka ostoksia niin että olis jonkinlaine syy lähte ulos joka päivä kun ei muuten mitään kavereita...

Niin eikä yksin oikein kehtaa minnekkään mennä vaikka olen niin tehnyt pari kertaa tässä kesän aikana. Tuntee olonsa vain yksinäisemmäksi kun näkee kuinka lähes kaikilla muilla on seuraa ja se masentaa vielä enemmän. Ei niistä reissuista kyllä paljon mitään ole jäänyt käteen. Ymmärrän hyvin että masentuneena on vaikea lähteä minnekkään. Silti toivoisin että kesä jatkuis vielä edes pari kuukautta pidempään. En jaksa taas uutta syksyä ja talvea.

Sama täällä. Niin yksinäinen ja tylsä kesä ollut, että tekisi mieli vain itkeä. Joitakin suunnitelmia oli, mutta nekin sitten - yllätys yllätys - lopulta kariutuivat. Kauan odottamani päivät ovat valuneet kuin huomaamatta viemäristä alas, ja tunne siitä on kamala.

Eikä talvikaan yhtään sen parempi ole. Kävi niin, että viime talven rämmin loppuun asti lääkkeiden voimalla kun ahdisti ja kuraa tuntui satavan niskaan niin paljon. Ja kaikki merkit viittaavat taas siihen, ettei tuleva talvi ainakaan yhtään sen parempi tule olemaan. Summa summarum: elämäni taitaa olla masentavaa kuraa vuodenajasta riippumatta. Jee.

http://www.youtube.com/watch?v=PFKZFz1QcYY

Kesä mennyt niinkuin tässä ohjelmassa valmisruokia lämmittäessä. :(

Minä lähden talveksi pois Suomesta, koska olen masentunut ja erityisesti talvella yksinäinen. Kun on kylmää ja märkää, ei huvita mennä minnekään. Kesällä olen lähinää vältellyt ihmisiä muutamaa festarivistiittiä lukuunottamatta. Paljon olen metsässä itsekseni aikaa viettänyt. Siellä on parempi olla kuin betonikuutiossa ihmisten elämää kuuntelemassa ja haistelemassa.

Vähän samoja fiiliksiä siinä mielessä, että tuntuu kesän menneen aivan hukkaan tällä kertaa... Seon ollut joko tätä koneella istumista, tai sitten tuttujen/tuntemattomien kanssa älytöntä dokaamista... Jonka jälkeen masennus aina pahenee, mutta tarpeeks kauan kun oot vaan himassa niin tulee houkutus siihen juopotteluun.

Pelkään talvesta tulevan vielä masentuneempi, koska talvella en voi nauttia edes säästä.

Itse koen että masennuksen muiden ongelmien takia on mennyt jo monta vuotta ja etenkin monta kesää hukkaan. Suomessa kesä kun on niin lyhyt niin tulee kauheat paineet nauttia siitä. Sitten tuntuu siltä ettei siitä kuitenkaan osaa nauttia vaan jumittuu sisälle koneen ääreen.

Kiitos kannustavista viesteistä! Kiva huomata, etten ole täällä Suomessa sikäli yksin. Helpottaa vähän yksinäisyyden tunnetta. Ja kyllä tänne kirjoittelu myös auttaa. Aiemmin olen kirjoitellut tänne aika harvoin mitään. Vähän hyödyllisempää tässä koneella istuminen.

Aivan, itsekin tulin tänne lukemaan eilen - kuin näköjään myös tänäänkin, että onko muilla samoja fiiliksiä. Olisihan se varmasti hyödyllisempää keskustella asioista ihan livenä, tämä kun tuntuu vähän "seinille"/"mielikuvitus ihmisille" puhumiselta pitkän päälle.

Nii mitä sitten? elämä on välillä vmäistä

Kannattaa lähteä Suomesta, se helpottaa.

Onhan tätä kesää vielä jäljellä ja syksykin voi olla lämmin, pitkäja värikäs. No onpahan sekin vaihtelua, kun vuodenajat vaihtuvat. Kyllä tuo vaihelua vaihtaa ajatuksia kiirjoittamalla toisten kanssa. Jotkut tätä vähättelee, mutta kirjoittaa asioista, miltä tuntuu ja kokee, on tässä mahdollista ja teitää että joku ainakin lukee. Jos seisoo livenä porukassa, johon ei saa kohtaktia ja kokee itsensä täysin ulkopuoliseksi niin on paljon epäsosiallisempaa kuin kirjoitaminen.
Yritä vaikka pakolla tehdä voimisteluliikkeitä, että et kokonaan jumitu sen läppärin alle.