siitä, kun oikeasti olin iloinen ja vapautunut. En olisi voinut ikinä kuvitella, että menetän järkeni ja sydämeni tällä tavalla, vieraalle ihmiselle. Missä olenkin, minne menenkin hän on aina mielessäni mukana. Ei kulu montaa hetkeä vuorokaudessa, ettei hän olisi mielessä. Kokoajan häntä kaipaan..odotan näkeväni jne. Ja, kun hänet näen, en pysty edes päin kunnolla katsomaan. Niin pahaa tekee, kun tietää, että toinen ei halua. Pitäisi aikuisen naisen pystyä edes näyttelemään ja olemaan kuin ei mitään, mutta kun ei osaa.
Haluaisin olla positiivinen oma itseni taas
Liian kauan
6178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ettei hän halua?
Tuttua mullekin nuo tunteet...
Just täällä sitä taas voivotellaan,ja kaikki asut paikkasnsapitämättömiä
Just täällä sitä taas voivotellaan,ja kaikki asiat paikkaansapitämättömiä
Menen ulos lenkille ja sitten jumppailen kepin kanssa pikku venyttelyjen jälkeen.
Kuuntelen samalla siellä mp3:sta, vaikka tätäkin Petrin laulua. :)
http://www.youtube.com/watch?v=uHP5xV5qdEo
http://www.youtube.com/watch?v=5SoxGoc2hao
ja tätä :)
http://www.youtube.com/watch?v=5SoxGoc2hao