Historiaa laittomista aborteista v. 1951

Duodecimin arkistosta löytyy ties vaikka mitä. Eli löytyi tällainen pdf-tiedostomuotoon kuvattu vanha artikkeli ”Sikiönlähdettäjistä ja sikiönlähdettämisen rangaistavuudesta de lege ferenda” Pvm. 18.10.1951 Tehty H:gin yliopiston Hygienian ja sosiaalilääketieteen laitoksella.

Suoraan ei pdf:sta voi kopsata mutta laitan muutamia kohtia poimittuna.
Tuolloin oli juuri tullut aborttilaki, ja asia on kirvoittanut lääkärit päivittelemään suuria määriä keskenmenoja, jotka lääkärit ovat havainneet tahallaan aiheutetuiksi eli niitä laittomia aborttejahan ne.

Prof. Erkkilä kertoo aluksi, että antiikin Kreikassa ei sikiönlähdettämistä pidetty rangaistavana tekona, vaan Lykurgos, Solon, Platon ja Aristoteles pitivät sitä ”sopivana keinona liikalisääntymisen estämiseksi”. Hippokrates oli tunnetusti toisella kannalla. Kristilllinen kirkko teki sikiöstä suojelukohteen. Mutta kanoninen oikeus arvoi sen eri tavalla riippuen oliko sikiö abortin tapahtuessa sielullinen vaiko ei. Eli ”animatus ja inanimatus”. Milloin sikiö oli sitten mitäkin? Miespuolisella sikiöllä sieluistuminen tapahtui 40 päivän kuluttua ja naispuolisella 80 päivän kuluttua siittämishetkestä. (heh..)

Professori arvelee, että vain 1:1000 laitomasta abortista tulee tietoon ja rangaistavaksi, koska kaikkien lähdetystoimintaan liittyvien henkilöiden etujen mukaista on olla hiljaa asiasta. Sikiön lähdettäminen oli proffan mukaan enimmäkseen aviottomiin sikiämisiin kohdistuvaa, ja naimattomat naiset epäsiveellisiä. Lähdetystoiminta oli ammattimaista. Lähdettäjä, eli siis puoskari istui Hämeenlinnan naisvankilassa ja heitä oli tämän mukaan v. 37-47 690 kpl. Se, että he joutuivat teostaan tuomiolle, johtui kostosta ja kaunasta, mustasukkaisuudesta jne johtuvasta ilmiannosta.

Suurin osa lähdettäjistä oli leskiä ja eronneita, ja heidän puoleensa käännyttiin eikä heidän tarvinnut mainostaa palvelujaan. Lähdettämiseen ruvettiin työttömyys- ja pula-aikoina, kun tultiin vastentahtoisesti raskaaksi ja lähdettäjäkin tarvi tuloja. Lähdettäjien ammatteina on kuvattu seuraavia: vaimoja, keittäjiä, tarjoilijoita, taloudenhoitajia, siivoojia, kampaajia. Terveydenhoitohenkilöstöäkin löytyy: kätilöitä, hierojia, sairaanhoitajia ja lääkärin vaimokin. Hassua, että lääkärin vaimo on luettu terveydenhuoltohenkilöstöksi eikä samaan kategoriaan esim. maalarin vaimon kanssa.

Lähdettämisen syinä mainittiin onnettomat perhesuhteet, miehen juopottelu ja työttömys, sekaantuminen vieraaseen mieheen, sulhasen kaatuminen sodassa, morsiamen hylkääminen, sulhasen raskaaksipanemat useammat naiset, isännän palvelijaan kohdistunut hyväksikäyttö, entiset aviottomat lapset, sukurutsaus eli isän lapseensa kohdistama raiskaus, terveydelliset syyt, synnytyksen vammat, mielisairaudet.

Lähdettäjästä saatiin tietää, kun hän oli ensin tehnyt onnistuneen lähdetyksen itselleen. Välineenä käytettiin rautalankaa, sukkapuikkoa, lasiputkea, kynänvartta, puutikkua ja mm. polkupyörän pumppua...