Vanhassa kruunussa on alkuperäiset johdot, ihan kangaspäällysteistä tavaraa. Liitokset on tehty aikoinaan kiertämällä johtojen päät nippuun ja juottamalla jollainen tinaa kovemmalla aineella ja päälle kiedottu joku kangaspohjainen eriste ja senä päällä ehkä joku lakka tms. Siis niin kuin ne aikoinaan on ollut tapana tehdä.
Miten nuo liitokset tehdään nykyvaatimusten mukaisesti kun tilaa liitokselle/liittimelle on hyvin vähän? Millä liittimellä nuo tehdään nykyisin? Vanhoihin kruunuihin ei kytentäriman pätkiä aina mahdu.
Tulkoon tässä sanotuksi sekin, että tinakutistesukkaviritykset ovat 230v johdotuksissa laittomia ja vaarallisia.
Miten nuo liitokset tehdään nykyvaatimusten mukaisesti kun tilaa liitokselle/liittimelle on hyvin vähän? Millä liittimellä nuo tehdään nykyisin? Vanhoihin kruunuihin ei kytentäriman pätkiä aina mahdu.
Tulkoon tässä sanotuksi sekin, että tinakutistesukkaviritykset ovat 230v johdotuksissa laittomia ja vaarallisia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Puristusholkilla nuo tehdään.
Ok, onhan niitä myös ruuvilla kiroistettäviä kytkentäliittimiä joita käytetään uusissa valaisimissa, päällä kirkas muovieriste ja johdot tulee samaan reikään kaikki, ne menee myös aika pieneen tilaan. Puristus ja ruuvilitos siis ainoat lailliset liitostavat. Sanotaan nyt vielä sekin että puristusholkilla ei tarkoitetaa abikoa.
Puristusholkki ja kutisteliimasukka. ja on myös ainoa ja laillinen.
Esim. Jakokeskuksen siällä voi johdinta jatkaa juuuri tuolla menetelmällä.
mm. ABB-service käyttänyt paljon.
Ruuvattavat liittimet laillisia myös, niitä käytettään uusissakin kruunuissa.