Syntihän ei suinkaan alkanut siitä, kun ensimäiset ihmiset söivät elämän puusta, vaan se alkoi jo aijemmin taivaassa. Syntihän oli jo valmiina paratiisissa, tarvitsi vain tehdä se synti ja siitä se on jatkunut tämä syntinen aika hirveän pitkään, eikä loppua ole näköpiirissä.
Huomatkaa sellainen asia, ettei synti suinkaan lopu Kristuksen toisen tulemisen jälkeenkään, vaan se jää elämään sielunvihollisen ja hänen suuren joukkonsa keskuuteen helvetissä.
Synti kyllä aijotaan raamatun mukaan hävittää lopullisesti, mutta tämän lestadio-opin mukaan synti jatkuu iankaikkisesti siinä paikassa, jossa jumalattomia kidutetaan. Lusifer tai sielunvihollinen jatkaa siis elämmänsä helvetissä.
Sielunvihollinen oli aikoinaan korkea-arvoinen enkeruhtinas taivaassa, mutta osasi tehdä syntiä, eli Hän kapinoi, josta syystä hänet syöstiin maapallolle silloin, kun tämä oli vielä pelkkä kiviplaneetta. Siiten Jumala loi kiviplaneetalle vedet ja kasvillisuudet. Ensimmäinen ihminen ei voinut olla synnitön, koska hänellä oli mahdollisuus tehdä syntiä ja jonka hänen piti tehdäkkin, muutenhan Jumalan kummallinen suunnitelma ei olisi koskaan toteutunut.
Ja kuinkahan suuri älykkysosmäärä näillä kahdella ensimmäisellä ihmisellä mahtoi olla, heidät oli käärmeeksi tekeytyvällä sielunvihollisella helppo saada narutettua. Voi meitä miljoonia ihmispoloisia, joita uhkaa helvetin iankaikkinen rangaistus vain sen takia, kun Jumala teki näin pöljän suunnitelman.
Synti on ollut olemassa siis jo taivaassa ennen maapallon luomista, sillä jos syntiä ei olisi olemassa, sitä ei voisi tehdä vaikka haluaisinkin.
Entäpä sitten, kun joskus pääsee osa porukasta taivaaseen, heilläkö ei ole mahdollisutta tehdä syntiä, vaikka haluaisikin.
Kuka sen tietää, vaikka joku taivaassa alkaisi taas kapinoimaan
Huomatkaa sellainen asia, ettei synti suinkaan lopu Kristuksen toisen tulemisen jälkeenkään, vaan se jää elämään sielunvihollisen ja hänen suuren joukkonsa keskuuteen helvetissä.
Synti kyllä aijotaan raamatun mukaan hävittää lopullisesti, mutta tämän lestadio-opin mukaan synti jatkuu iankaikkisesti siinä paikassa, jossa jumalattomia kidutetaan. Lusifer tai sielunvihollinen jatkaa siis elämmänsä helvetissä.
Sielunvihollinen oli aikoinaan korkea-arvoinen enkeruhtinas taivaassa, mutta osasi tehdä syntiä, eli Hän kapinoi, josta syystä hänet syöstiin maapallolle silloin, kun tämä oli vielä pelkkä kiviplaneetta. Siiten Jumala loi kiviplaneetalle vedet ja kasvillisuudet. Ensimmäinen ihminen ei voinut olla synnitön, koska hänellä oli mahdollisuus tehdä syntiä ja jonka hänen piti tehdäkkin, muutenhan Jumalan kummallinen suunnitelma ei olisi koskaan toteutunut.
Ja kuinkahan suuri älykkysosmäärä näillä kahdella ensimmäisellä ihmisellä mahtoi olla, heidät oli käärmeeksi tekeytyvällä sielunvihollisella helppo saada narutettua. Voi meitä miljoonia ihmispoloisia, joita uhkaa helvetin iankaikkinen rangaistus vain sen takia, kun Jumala teki näin pöljän suunnitelman.
Synti on ollut olemassa siis jo taivaassa ennen maapallon luomista, sillä jos syntiä ei olisi olemassa, sitä ei voisi tehdä vaikka haluaisinkin.
Entäpä sitten, kun joskus pääsee osa porukasta taivaaseen, heilläkö ei ole mahdollisutta tehdä syntiä, vaikka haluaisikin.
Kuka sen tietää, vaikka joku taivaassa alkaisi taas kapinoimaan
Vastaukset 5
Vanhimmat
Paljon enemmän syntiä tehdään muilla tavoilla kun tekemällä. Synti ja kuolema tuli ihmisen geneettiseen perimään juuri sillä hetkellä, kun Eeva ja Aadam haukkasivat hedelmää hyvän- ja pahantiedon puusta.
Kyllä kyllä, synti tuli ihmiseen omenaa haukatessa, mutta syntiä oli kuitenkin muualla, kuten langenneissa enkeleissä ja siinä pääpaholaisessa.
Olisi naivia kuvitella, että Aaatami ja Eeva olisivat voineet halki ikuisuuksien viettää paratiissa, jossa synti väijyi heitä koko ajan, siis Saatana heidän seurassaan, tuo tuhanten juonten mestari olisi kyllä myöhemminkin saanut nämä kaksi lankeamaan tavalla taikka toisella.
Jumalan olisi pitänyt luoda sellainen paratiisi, jossa ei olisi kiusaaja väijynyt koko ajan. Synti on aina olemassa, vaikka kukaan ei sitä tekisikään ja tämän vuoksi joku siihen joskus lankeaa, niinkuin kävi kolmasosalle taivaan enkeleistä. Heidät kaikki siirrettiin tänne meidän planeetallemme ikuiseksi riesaksi.
Koska henkiolentoja ei voi tappaa, ne ovat aina olemassa. Näin myös sielunvihollinen on aina olemassa. Sielunvihollinen heitettiin siis taivaasta maan päälle ja vaikuttaa täällä edelleen.
Synti ja syntiset voidaan kyllä eristää johonkin maailmankolkkaan, muttei heitä voi helvetissäkään hävittää olemattomiin.
Lestadio-oppi kun nimenomaan opettaa sitä raamatuntulkintaa, että synti ja jumalattomat eivät häviä koskaan, vaan he ovat olemassa ikuisesti.
Jumalako olis tämän mukaan suuri rakkaus. Ei siltä vaikuta. Jumalasta sanotaan, ettei hänelle ole mikään mahdotonta.
Mahdottomalta siis näyttää synnin ja sielunvihollisen ja henkiolentojen poistaminen, koska ne jäävät kuitenkin eri maailmankolkkaan.
Me ihmisetkin olemme olleet joskus henkiolentoja ja meistä on sitten tehty ruumiillisia olentoja, joissa on sisällä tämä erillinen sielu-olento, näinhän lestadio-oppi opettaa, muttei sano sitä ihan suoraan.
Olemme siis olleet aina olemassa, mutta ilman ruumista.
Taivaan perillisinäkään emme voi päästä takaisin ruumiiksi, vaan saamme olla henkiolentoja.
Puhutaan tosin ylösnousemusruumiista, mutta erilainen sen kuitenkin täytyy olla.
Ylösnousemusruumiskin on jonkinlainen henkiolentomainen ruumis, koska sillä ei ole kaikkia niitä ominaisuuksia, mitä maallisella ruumiilla on.
Saatana, eli sielunvihollinen ei ole koskaan ollut ruumisolentona, vaan henkiolentona. Seuroissa saarnataan tiuhaan siitä, kuinka sielunvihollinen kuiskuttelee korviimme jatkuvasti jotain, ennenkaikkea sitä, että heittäisimme uskon pois. Täällä sitä vaan edelleen taistellaan pahan kanssa eikä lopusta ole minkäänlaista tietoa tai merkkiä.
Voishan Jeesus piipahtaa välillä täällä maan päällä vähän jöötä pitämässä, onhan hän ollut taivaassa jo riittävän kauan ja paha senku täällä vaan jatkuu jatkumistaan
Eikö kukaan osaa antaa järkevää vastausta kysymykseen, eikö synti lopu koskaan, vai onko synti aina ollut ja aina tuleva olemaan. Sielutkaan eivät ole koskaan voineet syntyä, jos ne eivät koskaan kuolekkaan
Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla.
Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta,
aika surmata ja aika parantaa, aika on purkaa ja aika rakentaa,
aika itkeä ja aika nauraa, aika on valittaa ja aika tanssia,