Kaikki Vares-kirjat lukeneena tämä ei mielestäni ollut parasta Reijo Mäkeä. Kirja eteni reippaasti yli puolen välin, kun vasta alkoi tapahtua. Uudessa Apteekissa käydään lähinnä ryyppäämässä ja kuunnellaan novellikirjailija Luusalmen aivoituksia.
Vares on viettämässä viikonloppua itseään reilusti vanhemman varakkaan naisystävänsä Petran kanssa Turun saaristossa. Pariskunta lähtee veneella hakemaan yhteysaluksella saapuvaa Janitaa, joka on Petran ex-miniä ja Petralle rakkaampi kuin oma hunsvottipoika. Yhteysalus tuntuu olevan pahasti myöhässä ja sitten se löytyykin mereltä ajelehtimassa, miehistö ja kaikki matkustajat ammuttuina. Mutta Janitaa ei löydy mistään. Iltapäivälehdet aloittavat kirjoittelun, mahtoiko Janitalla olla jotakin tekemistä ampumisten kanssa. Petra palkkaakin Vareksen puhdistamaan Janitan maineen.
Samaan aikaan kirjassa kerrotaan toista tarinaa. Suomalainen kolmekymppinen vaaleaverikkö ajaa autolla jenkeissä Montanan syrjämailla ja autonsa hajottua majoittuu pieneen motelliin. Motellissa harjoitetaan rikollista toimintaa, joka vaikuttaa ihmiskaupalta. Kauniita naisia videoidaan salaa suihkussa, videot välitetään mahdollisille ostajille, nainen kaapataan ja kaupataan eteenpäin. Suomalaisnainen on jo kaapattu ja häntä ollaan viemässä eteenpäin, kun harmaasilmäinen intiaani pelastaa yllättäen naisen. Siitä taas alkaa intiaanin ja naisen välinen rakkaussuhde.
Ehkä kirjassa junnattiin pitkään senkin takia, että lukija ajattelisi vaaleaverikön olevan kadoksissa oleva Janita. Janitan ruumis löytyy kuitenkin rantavedestä ja tämä toinen vaaleverikkö onkin turkulainen Suvi, jolla on mukanaan Vareksen käyntikortti. Suvi lähtee takaisin Suomeen hoitamaan jotakin tärkeää tehtävää ja lupaa palata takaisin. Suvi soittaa kännykästään lyhyen puhelun Intiaanille ja kertoo olevansa pahassa pulassa ja kuolevansa pian. Nyt matkustaa Intiaani Turkuun ja palkkaa Vareksen selvittämään Suvin kohtaloa. Ensimmäiseksi selvitetään Intiaanin Taivassalossa asuvat suomalaiset sukulaiset. Montanaan matkusti aikoinaan suomalainen esi-isä, jolta harmaat silmät ovat peräisin.
Vares selvittää nopeasti Suvin kohtalon ja nainen löytyy hengissä. Suvin isä oli aikoinaan lääketutkija ja myi firmansa turkulaiselle yhteistyökumppanille, joka lupauksistaan huolimatta myi firman eteenpäin ulkomaille. Isä masentui ja kuoli, nyt Suvi haluaa kostaa isän pettäneelle turkulaiselle rautarouvalle. Kuinka ollakaan samat rikolliset olivat yhteysaluksen murhien takana.
Reijo Mäki: Intiaani
9
993
Vastaukset
- kriitikko.
Voi v-u mitä p-kaa.
- Voihan vitalis!
Kirja-arvosteluiden, varsinkaan dekkareiden, tarkoituksena ei ole kertoa juonta. :-(
- Luen ja kirjoitan
Ei minustakaan arvostelu ole yhtä kuin juonen kertominen, mutten ymmärrä niitä, jotka hysteerisesti karttavat juonipaljastuksia. Juoni on vain yksi ulottuvuus tekstissä, tärkeintä on, miten teksti kokonaisuudessaan toimii.
Intiaani on toistaiseksi varauksessa, olen jonossa noin kahdeskymmenes.
Tuon aloituksen perusteella tuntuu hieman haetulta, mutta varmaankin Mäellä on vaikeuksia löytää enää aiheita ja juonenkulkuja, joita hän ei olisi jo kirjoittanut ja jotka ovat sellaisia, että ne sopivat Varekseen.
Luusalmijutut kyllä kuuluvat, toivottavasti tekstistä löytyy jotain uutta siltä saralta. Viime vuosina Luusalmi ei tosin ole tehnyt muuta kuin ryypännyt, onko sillä ollut enää pahemmin naisiakaan. Jos olisin Mäki, niin pistäisin Luusalmen katkolle, se ei enää ole uskottava, oikeassa elämäsäs mies olisi kuollut viinaan aikapäivät sitten.- Lukutoukka minäkin
Täysin samaa mieltä Luusalmesta, hahmo ei tuo enää mitään uutta Vares-kirjoihin. Nyt tulee myös mieleen, että kirjoittaakohan Mäki kirjojaan jo ajatellen tulevia elokuvia. Luusalmi heittää sellasta viihteellistä läppää, joka ehkä tehoaa elokuvayleisöön.
Intiaani vaikuttaa aiheena tosi haetulta ja epäuskottavalta. Jos olet aito Vares-fani ja kaikki kirjat lukenut, kuten minäkin, jaksat myös tämänkin varmasti lukea, vaikka ei Mäen parhaita olekaan. - Luen ja kirjoitan
Lukutoukka minäkin kirjoitti:
Täysin samaa mieltä Luusalmesta, hahmo ei tuo enää mitään uutta Vares-kirjoihin. Nyt tulee myös mieleen, että kirjoittaakohan Mäki kirjojaan jo ajatellen tulevia elokuvia. Luusalmi heittää sellasta viihteellistä läppää, joka ehkä tehoaa elokuvayleisöön.
Intiaani vaikuttaa aiheena tosi haetulta ja epäuskottavalta. Jos olet aito Vares-fani ja kaikki kirjat lukenut, kuten minäkin, jaksat myös tämänkin varmasti lukea, vaikka ei Mäen parhaita olekaan.Luin Intiaanin, mutta tiukkaa teki. Jos ei olisi ollut Reijo Mäki kirjoittajana, niin tuskin olisi teksti julkaisukynnystä ylittänyt.
Kaksi toisistaan irrallista tarinaan ja niiden keinotekoinen yhdistyminen. Lisäksi se juoneen väkisin vängätty heti alusa tapahtuva (ilmeisesti sillä oli tarkoitus koukuttaa lukija) massamurha, joka tuntui ylimitoitetulta. Olen kyllästynyt ruumiskasoihin ja tarpeettomaan toistuvaan väkivaltaan, että Reijokin....alan vissiin kohta lukea Agathoita, joissa on yksi siisti ruumis ja vain pieni punainen pilkku otsassa. Luusalmen ja muidenkin murjaisut oli huonoja ja lukijaa aliarvioivia, ei ole näemmä kukaan sattunut kertomaan kirjailijalle mitään sen parempaa.
Muistelen, että Sheriffissä olisi ollut hieman otetta ja odotin, että Mäki skarppaa. Vaan turhaan odotin. Käynyt kuin Arto Paasilinnalle: useita laadukkaita juttuja, mutta sitten alkoi tulla mitä sattui. Ei ottanut Arto-poika kritiikkiä todesta, väitti vain, että hänelle ollaan kateita...hohhoijaa.
Mitähän Mäki nyt työstää parhaillaan? - Lukutoukka minäkin
Luen ja kirjoitan kirjoitti:
Luin Intiaanin, mutta tiukkaa teki. Jos ei olisi ollut Reijo Mäki kirjoittajana, niin tuskin olisi teksti julkaisukynnystä ylittänyt.
Kaksi toisistaan irrallista tarinaan ja niiden keinotekoinen yhdistyminen. Lisäksi se juoneen väkisin vängätty heti alusa tapahtuva (ilmeisesti sillä oli tarkoitus koukuttaa lukija) massamurha, joka tuntui ylimitoitetulta. Olen kyllästynyt ruumiskasoihin ja tarpeettomaan toistuvaan väkivaltaan, että Reijokin....alan vissiin kohta lukea Agathoita, joissa on yksi siisti ruumis ja vain pieni punainen pilkku otsassa. Luusalmen ja muidenkin murjaisut oli huonoja ja lukijaa aliarvioivia, ei ole näemmä kukaan sattunut kertomaan kirjailijalle mitään sen parempaa.
Muistelen, että Sheriffissä olisi ollut hieman otetta ja odotin, että Mäki skarppaa. Vaan turhaan odotin. Käynyt kuin Arto Paasilinnalle: useita laadukkaita juttuja, mutta sitten alkoi tulla mitä sattui. Ei ottanut Arto-poika kritiikkiä todesta, väitti vain, että hänelle ollaan kateita...hohhoijaa.
Mitähän Mäki nyt työstää parhaillaan?Sheriffissä oli nerokas loppuratkaisu, toisin kuin Intiaanissa.
Olen muuten huomannut, että Mäki rakastaa jostain syystä nimeä Anneli. Aika monessa kirjassa on ollut Anneli, niin kuin Sheriffissäkin.
Kolmijalkainen mies ei myöskään ollut Mäen parhaita.
- Outs_ider
En ole Vares-fani, vanhimmat olivat hyviä, mutta sitten konsepti on toistanut itseään, eikä koukuta. Selvää rahastusta, toki kustantajaltakin.
Ja todellakin, jos arvioi kirjaa, ei ole sopivaa juonia paljastella, koska lukijahan niitä lukiessaan yrittää ratkaista.- Luen ja kirjoitan
No herrajjjumala, ei kai Vareksen lukijat ole mitään Viisikko-ikäisiä. Kyllä juonen voi ihan hyvin kertoa.
Luetaanhan kirjoja uudelleenkin, vaikka tiedetään, mitä niissä tapahtuu. Sehän on vain yksi aspekti.
- Ihmiskunta Sinde
Olen kerran lukenut yhden Reijo Mäen kirjan, joka kertoo hauskasti Suomen sisämaan kulttuuriin sijoittuneista mustalaisista. Ei hevosineen, vaan mustine mersu-autoineen. Kirja kiinnostaa heti ensisilmäykseltä hyvin paljon, koska se tarkoittaa hengähdyshetkekä ja vapaa aikaa, omalle sisimmälliselle tasapainoisuudelle, ja luovuuden rakentamisella, joka on siis hyvinvointimme perusta, myös länsi-maissa.
Kirjan murhat ovat jännitystä, myös omaan sisimpäämme, eläen sillä tavalla vastatuulessa, ja sitä kohti polkien pyörälllä, kamppaillen omaa sisimmällistä vastaan, ja hermostumisen tunteesta luovuttamista ja hetken "spurgulaisuutta". Kuten aivan kaiken päivärytmin kesken jättämiseen paeten sietämättömyyttä ja sen luomaa tuskaa stressiä. Tämä kirjan muoto oli pokkari. Sain sen kesäkuun tarjouksesta, heinkäkuun alehintojen alkaessa vaihtua elokuun koulunalkuun, ja esimerkiksi niin halventaviin, arvomaailmaamme alentaviin kosto-toimiin ja syrjäytymiseen, sen ehkäisemiseksi.
Spurgulaisuutta vastaan kamppaileminen oli kirjan pää-teema. Vares ja etsivät, Auringon polttoleikkaama, Murha Yössä. Esimerkiksi Dean Koontz:n, sen hallf a moon-kirjailija, jonka kirjan nimet eivät näy tässä atomikehien muutoksessa sitten lainkaan. Ollenkaan ei voi näin edes jälkeen päin sanoa, mistä kirjasta on kysymys, mutta on totta ettei kirjaa ole tarkoitettu sillä tavalla henkilökohtaisesti nimen perusteelta edes esiteltäväksi, tai sillä tavalla erityisesti vain nimeen kuten arvoon vedoten käsiteltäväksi. Kirjan on säilyttävä harrastuksena, niin määrää Suomen lakimme, myös sen kohdassa, jossa laki sisältyy perustavasti ihmis-suhdedraamoihinkin pakkotyönä oikeuttavasti, kristinsuskoomme. Se jätti jälkiänsä....
Naisten kirja se ei ollut. Kansikuvakin jo jääsi sen, kuin "rabbies". MIehen kirjoittama kun oli, niin oli pakko jatkaa. Taidepaussi, se oli hyvinvoinniksemme! Yhteiseksi elämäksi, jo vuosia sitten rakentuneiden kiintymys-suhteiden perustaksi, läheisinä ja näin myös oikeutukseksi omaa rauhaan, turvallisen miljöömme luomaan yksityis-elämään.
Kts. Tietosuoja-valtuutettu, uskonnollinen kiihkomielisyys ja kansainvaelluksen toimita
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/2131742Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1411465- 761303
- 541183
- 741075
Kesän odotuksia hyrynsalmella
Kyllä kesällä hyrynsalmellakin on mahdollisuus osallistua kylän menoon monella tavalla . On kaunislehdon talomuseolla81012- 1091009
Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva55980Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53880- 82850