Ohjelmoinnin yhteydessä huomasin, että alkoi tulla tulevaisuudensuunnitelmia samassa yhteydessä. Ei sellaisia masentuneella ole. Tosin vain nousuhumalan aikana.
Ajattelin, että koska elämässäni ei ole mitään sisältöä, niin olisi sama ruveta tekemään töitä. Pyhittää se paská elämä työnteolle täysin.
Se tosin vaatii A-klinikan mukaan 4 viikon katkaisuhoidon kohdallani, mutta sitten.
Ajattelin, että koska elämässäni ei ole mitään sisältöä, niin olisi sama ruveta tekemään töitä. Pyhittää se paská elämä työnteolle täysin.
Se tosin vaatii A-klinikan mukaan 4 viikon katkaisuhoidon kohdallani, mutta sitten.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Mulla on ehkä vähän samantapainen fiilis. Että jospa sittenkin olisi vielä toivoa. Pitää vaan varoa ettei mene manian puolelle. Alkoholista olen onnekseni päässyt jo eroon.
Maanis-depressiivisen ihmisen ei todellakaan kannata edes koskea alkoholiin. Hyvä, että olet päässyt siitä eroon.
Mä sain katkastua pääosin itse lääkityksittä. Hesassa toimii kotikatkaisutiimi hyvin, työntekijä käy joka päivä puhalluttamassa ja juttelemassa kotona tunnin verran ihan mistä vain haluat puhua. Hoito on ilmaista.
Tiedän, että pystyisin itse katkaisemaan putkeni bentsodiatsepiineillä, mutta väärinkäytösepäilyjen takia ne on pysyvästi kielletty minulta.
A-klinikan painostama katkaisu on ainoa vaihtoehto kohdallani, vaikka tosiaan pystyisin itse palautumaan ihmisten kirjoihin.
Tee siis se, pystyt varmasti siihen, jos vain aidosti tahdot. Muistelen sinulla olevan myös AS. Asperger tekee mitä tahtoo. Ihan mikä vain onnistuu tahdonvoiman avulla. Bentsot eivät ole ratkaisu alkoholista vieroittautumiseen mikäli ei tahdo siirtyä riippuvuudesta toiseen. Oletko kokeillut antabusta? Tahdotko oikeasti elää vai kuolla? Elämään kiinnipääseminen vaatii rohkeutta, mikä itsemurhaa harkitsevilta tai sen toteuttaneilta puuttuu. Kannattaa ottaa A-klinikan katkaisuhoito vastaan, he tahtovat oikeasti auttaa.
Onko assinainen Aspergerinfon YP vai asperger.? :DDDD
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11602501#comment-62769231
mutta tuohon kuulostaa ihan hienolta.
Olisin onnellinen ihminen, jos laki sallisi sen, että jos en ollut mitenkään hyödyksi tänä päivänä kenellekään, niin en saisi myöskään palkkaa. Eli se olisi rokulipäivä.
Olin Scanfil Oy:ssä töissä kesällä tasan 2000. Olin elämäni ensimmäisen kerran itsemurhan partaalla, kun en kokenut olevani hyödyksi sille firmalle, joka oli minut palkannut siihen tukiasemien kokoamistyöhön.
Olin Noralla, 3G -kaappeja kasattiin. Kyllä, suuriyleisö ei koskaan voi edes aavistaa, kuin pitkällä todellisuudessa olemme. Oli kyse sitten technologiasta tai muista yhteiskunnallisista asioista.
Siis olin vaan niin paska, vaikka tosissani yritin. Vannon sen. Tukiasemakaappien kokoaminen vaatii hiukan myös fyysisiä ominaisuuksia.
Kylmäkäsi on hippi. Ne ajattelee just noin.
Kaikista ahdistavinta on, että johtaja, joka oli palkannut minut siihen toimeen, otti kuin henkilökohtaisena loukkauksena sen, että sanoin itseni irti.
Masentuneena en tuntenut olevani kolleegojeni veroinen, mutta tää kokoajan vaan harmitteli, että ikävää, ettet tuntenut tätä työtä tarpeeksi haasteelliseksi tai jotain tuollaista.
Mitä vìttua?! kai se yritti omalla tavallaan lohduttaa meikäläistä.
Tais vaan vittuilla sulle, sarkastisesti.
Onkos kylmäkäsi tällä hetkellä selvin päin?
Vìttu että repesin :'D
Kun vedessä silmin avaudun yli 13 vuoden takaisesta työkokemuksestani, niin siitä voi jo moni päätellä, etten ole selvinpäin.
Sinähän juuri jonkin aikaa sitten kehuit kuinka voit katkaist juomisputken ihan milloin vain, valehtelitko siis? Etkö saa bentsoja katukaupasta vai etkö sisimmässäsi tahdokaan katkaista putkea?
Ne itse kaappien rungot tulivat suoraan seinäntakaa metalli-puolelta. Niissä särmissä oli niin terävät reunat, että kaapit tuhriutu vereen, kun sormeni aukeilivat aivan kokoajan.
Kaikesta muusta pilailtiin, mutta tästä seikasta oltiin hiljaa. Ehkä sääli oli niin syvää, ettei vain kehdattu.
Ne kaapit, jotka minä kasasin, ovat täynnä kuivunutta verta.
Kolleegani, paras kaverini yritti lohduttaa, että sormet kyllä tottuu tuohon, paksuuntuu ennenpitkää eikä enää aukeile.
Kylmäkäsi teki töitä yli 13 vuotta sitten, ja vieläkin kauhulla muistelee sitä.
Nokialla oli sellainen tapa, että jos yhdessäkään kaapeista on jotain sanottavaa, aivan joka ikinen lähetetään meille takaisin. Minua kohtaan melko sadistinen toimenpide, sillä puolet olivat aina ihmisveressä.
Tein palveluksen firmalle, ja sanoin itseni irti.
Se oli aivan vìtun kiusallista kaikille, varsinkin kolleegoilleni. Se oli ensimmäinen kerta, kun vakavissani aloin suunittelemaan itsemurhaa.
Ystävät. Ne kaikkoaa, kun sanot itsesi irti.
Teillä työttömillä ei ole käsitystäkään siitä, kuinka paljon firma ja kolleegat sinulta sietävät. Kuten esim. Oulun Puhelimella varsinkin. Maksettiin yli 9 euron tuntipalkkaa joka oli siihen aikaan kova raha.
Mitään muuta en firmalle tuottanut, kuin tappiota, vaikka tosissani yritin sitäkin duunia. Teillä ei ole hajuakaan siitä ahdistuksesta, kun et kertakaikkiaan vain kykene, vaikka kaikkesi annat.
Tässäkin tapauksessa kolleegat olivat käsittämättömän mukavia, vaikka heille tuli van turhaa työtaakkaa koheltamisestani.
Teillä, jotka ette ole ollut koskaan töissä, ei ole käsitystäkään siitä, kuinka mukavia ihmisiä työtoverit ovat. Suomalaiset sietävät uskomattoman paljon ja silti pitävät sinua ystävänä.
Mulla on vaikkei se sinua kiinnostakaan. Sinua kiinnostaa vain velloa omassa pahassa olossasi. Tosin on ihan hyvä että kirjoitat tunteistasi tänne mieluummin kun teen jotain typerää.
teen=teet
sorrun itse samaan typoon jatkuvasti. Alitajunta on vittumainen koneisto.
itse avaus-viestiin:
C-kieli
Java
FLASH
tuolla innolla opit hallitsemaan jokaisen noista vaativimmista kielistä alta aika yksikön.
Niin, kannattaisi purkaa itseään johonkin hyödylliseen tosin en sitä taitoa itsekään vielä hallitse koska itsetuhoisuus vie kerta toisensa jälkeen voiton kaikesta muusta.
No nyt menee jo omatkin nimimerkit sekaisin eli olen tuo 7 3 as vaikka erehdyin kirjoittamaan 7 2 assina pari viestiä. Kaikki ei aina onnistu kun ei ole kuukauteen syönyt eikä kunnolla nukkunut ahdistuksen vuoksi.
Eiku tyyppi hehkuttanu päiväkausia tuolla Huuhaalla siitä, mitä sen on ohjelmoinut BASIC -ohjelmointikielellä.
On silkkaa lahjakkuudeen haaskaamista, jollei tuolla innolla siirry järeämpiin tulkkeihin. Menee vaikka kursseille tai jotain, kuhan edes tutustuu.
Oletko myös tuo as67 eli asinfo?
Töistä ulos potkitut itsensä säälijät rupeavat aina kuuntelemaan jotain tällaista PASKAA
http://www.youtube.com/watch?v=LQtZ0ZsTW8c
Paras dubbari, jonka tiedän, on tässä. Tätä ei yksinkertaisesti hakkaa mikään.
http://www.youtube.com/watch?v=_Waqn0jBG58
Ystäväni ovat aina seisseet takanani. Kun sanon itseni irti, teen heille palveluksen. Olen elämäni aikana yrittänyt tehdä työtä, työtä ja työtä teillä ei ole käsitystäkään siitä, kuinka korkean työmoraalin omaan.
mutta kun siitä ei tule vìttujakaan. Se on 100% totuus, että heti kun saan käsiaseen panoksineen, ammun aivoni pellolle. Lähden tyylillä.
Fataalinen epäonnistuminen työelämässä on luonut minulle totaalisia pakkomielteitä. Kun esim. saan idean scriptiin, en kerta kaikkiaan voi nukkua, ennenkuin se on valmis.
Saatan ohjelmoida viikkotolkulla putkeen muutaman tunnin yöunilla. Viinan ollessa kuvioissa mukana, sisuskalukivut ovat välillä niin kovia, että uskon kuolevani tuskallisesti.
Kerran oli jo kännykkä kädessä, mutta se oli pelkkä anafylaktinen shokki, joka tuli moniviljaleivän siemenistä.
Jos sun sormet ei kestä ruumiillista työtä, niin miksi et suuntautu ohjelmointialalle noin niinku työn merkeissä, etkä vain päteäksesi jossain 80-luvun lasten electroniikka-pelissä, joka on käännetty javalle?
Jos en saa manneilta toimivaa käsiasetta, niin harkitsen ehdotustasi vakavasti. Oikeasti.
Huomatkaa, kuinka dubstepin tekijät käyttävät Hardcoretehchoa pelkkänä lämmittelynä varsinaista pihviä varten.
Mä olen nukkunut koko kesän kännykkä kädessä. Pari kertaa kävin jo Haartmanin ja Auroran sairaalassa, mutta sanoivat, että näytän terveeltä ja kun psykoottisuutta ei ole lähettivät kotiin. Kerroin neurologisista oireistani, ei mitään vaikutusta. Hain apua soittamalla 112 koska heräsin viideltä aamuyöstä ja vaistosin saavani jonkun kohtauksen lähiminuuttien aikana, kävin kuoleman porteille, näin kuinka minua tultiin elvyttämään ja ihmiset puhuivat ympärilläni kun olin tiedottomassa tilassa. 112:sta sanottiin; kuulostat tavallista nuoremma oloiselta, etkö vois kävellä sinne sairaalaan kun asut siinä lähellä ja sairaaloista käännytettiin takaisin koska en ole päivystystapaus.
Voisin pilkkoa halkoja ja kantaa ne vajaasi. Sitten sinä maksat siitä, jos olet tyytyväinen.
Tai jotain vastaavaa toimintaa, muuhun en pysty.
tipun kohta tuolilta, väsymys ja nälkä alkaa viedä loputkin voimat muttei ole voimi syödä