Yhtään ystävyyttä väheksymättä kysyn sinulta, miten voi olla vain ystävä Hänen kanssaan, jota kohtaan on niin paljon tunteita, että sattuu pelkkä ajatuskin hänestä jonkin muun kanssa?
Hänen kanssaan, jota kohtaan tuntee niin paljon, että olisi valmis mullistamaan koko elämänsä hänen vuokseen, mukautuen tukemaan hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan jättäen oman urakehityksensä taka-alalle. Itseään kuitenkaan täysin unohtamatta....mutta haluten kaikessa tulevaisuuden suunnitelmissaan vain ja ainoastaan sellaista, mikä edesauttaa Hänen suunnitelmiensa toteutumista....
Hänen kanssaan, jonka sydämessään tuntee ja muutenkin tiedostaa jatkuvasti, siis ihan jatkuvasti...tälläkin hetkellä korvat palaa ja sydän heikossa grillissä murenemassa...
Hänen kanssaan, jota kohtaan tuntee niin paljon, että olisi valmis mullistamaan koko elämänsä hänen vuokseen, mukautuen tukemaan hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan jättäen oman urakehityksensä taka-alalle. Itseään kuitenkaan täysin unohtamatta....mutta haluten kaikessa tulevaisuuden suunnitelmissaan vain ja ainoastaan sellaista, mikä edesauttaa Hänen suunnitelmiensa toteutumista....
Hänen kanssaan, jonka sydämessään tuntee ja muutenkin tiedostaa jatkuvasti, siis ihan jatkuvasti...tälläkin hetkellä korvat palaa ja sydän heikossa grillissä murenemassa...
Vastaukset 35
Vanhimmat
kumpa hän, kenelle tuon tarkoitit tietäisi sen olevan itselleen.
Kerro se hänelle.
millä perusteella, hän haluaisi olla vain ystävä? ainiin....no eihän tähän vastata, tai sitten korkeintaan, "on puhuttu irl" eli tuskin edes on....
Ilmeisesti kuvittelet ansaitsevasi, ostavasi ihmisen alistuvalla asenteellasi ja luulotellulla telepsykopatiallasi?
Ei se mene niin... ja minä se en ainakaan ole, koska et kerran pystynyt tuntemaan suosikkiherkkujen tuoksuja etkä huomispäivän suunnittelua. Jaja!
En ikinä puhunut, että halusin olla VAIN ystävä. En tulisi koskaan kelpaamaan hänelle, joten turhaa haaveilin yhtään mistään muusta. Kunhan hän on onnellinen. En voi antaa sellaista elämää kuin joku muu. En tahdo lisää murheita kenenkään harteille.
Nyt kriisiinnyn
Pidetään vaan se palaveri, jos hän olisit. Miksi kriisiinnyt? Mikä aloituksessa oli sellaista?
Siinä menettää oman elämänsä, jos alkaa elämään pelkästään toisen elämää. Irti heti tuollaisesta sairaasta suhteesta. Kyllä siitä irti pääsee, kun lakkaa ruokkimasta itseään hänen ajattelemisellaan ja läheisyydellään. Arvosta itseäsi ja elä oma elämä, se on aivan liian lyhyt haaskattavaksi pelkästään toisen miellyttämiseen.
En tarkoittanutkaan, että haaskaisin kokonaan oman elämäni toisen miellyttämisellä. Arvostan vain tiettyjä asioita hänen elämässään erittäin paljon ja haluaisin olla siinä häntä tukemassa. Ei se kaikkea omaa sulje pois, päin vastoin. Sanoinhan jo aloituksessa, että itseäni täysin unohtamatta.
Mutta turhaanhan näitä tänne laitan, en voi olla pelkkä ystävä hänen kanssaan koskaan. Enkä tiedä mahdanko hänelle näitä ajatuksiani koskaan päästä oikeasti sanomaan. Toivon sitä kuitenkin ja toivon myös, että hän ne täältä näkisi. Jos näkee, niin se on sitä johdatusta se...
Sullei sitten oo mitään käsitystä mitä on ystävyys... jos et sitä hiukkaakaan arvosta.
"Toivon sitä kuitenkin ja toivon myös, että hän ne täältä näkisi. Jos näkee, niin se on sitä johdatusta se.."
Ei kukaan tajua, että kirjoituksesi olisi juuri itselle, niin monta on ihastuneita/rakastuneita ystäväänsä. Jospa uskallat ajatuksesi hänelle kertoa irl. Selvästi välität hänestä paljon.
Niin välitänkin hänestä todella paljon, vaikka en kunnolla oikeasti edes tunne. En ole hänen kanssaan edes ystävä. En kuitenkaan lähde tässä enempää asiasta kertomaan. Ja haluaisin kyllä hänelle kertoa tunteeni irl, mutta se edellyttäisi molemminpuolista halua tavata kahdestaan. Sitä mahdollisuutta ei oikein ole tähän mennessä ollut.
Jos sinulla on edes jotenkin mahdollisuus törmätä häneen irl, niin homma helpompaa. Jospa löytyy sopiva tilaisuus ja keksit keinon lähestyä häntä. Kyllähän rakkaustarinoita syntyy vaikkei aluksi kunnolla tuntisikaan eikä olisi sitä ystävyyttäkään pohjalla. Jostainhan kaikki aina alkaa....... Rohkeutta matkaan
Eiköhän kannattais ottaa yhteys suoraan..!!Voisi löytyä yhteystiedot,esimerkiksi:: fonecta.fi
Luovut siis omasta urakehityksestäsikö?
Toisin sanoen jäät loisimaan toisen elätettäväksi.
No voihan joku halutakkin sen kotirakastajan, sen joka on aina valmiina kaikkeen muuhun mutta ei oman itsensä elättämiseen ansioillaan.
Väärin ymmärsit.
No kerro tuo kaikki hänelle ketä etsit.
Ei tuo osu täällä kenellekkään, ainakaan sille jota tarkotat.
Jäin vaan ihmettelemään tuota "urakehityksen" lopettamista. Onko mahdottomuus jatkaa etenemistä jos jonkun suhteen rakentaa, vai onko mahdottomuus jatkaa etenemistä toisaalla?
Mielenkiintoista. Mitä sellaisia asioita tämän ihmisen elämässä on, että niiden vuoksi olisit valmis mukauttamaan omia tavoitteitasi? Ja jos ne ovat niin arvostettavia juttuja, niin miksi olet jäänyt niitä vaille omassa elämässäsi?
Hyvä kysymys!
Itselleni on elämässä muut asiat nykyään tärkeämpiä kuin työ. Hänellä taas on mahdollisuus vaikka ja mihin halutessaan....
Turha tätä nyt on sen enempiä pohdiskella, tämä nyt vain oli taas yksi huuto tuulille vain, jotta sain tilaa pääni sisälle.
Ystävyys on hyvä pohja kestävälle parisuhteellekin. Jos on rakkautta niin sehän on täydellistä. Ymmärtävää ystävyyttä ja sen lisäksi intohimoista rakkautta.
Mikäli oikein ymmärsin, tässä ei ole niistä kumpaakaan.
Itse haluaisin nimenomaan alkuun olla "vain" ystävä, ja tutustua rauhassa. Ja jos sitten tutustumisen jälkeenkin jaksaa olla ihastunut, niin ehkä siinä sitten on aineksia enempäänkin...
Meillä on varmaan eri lähtökohdat. Minä en ole koskaan kuvitellut olevani se ykkönen missään tai kenellekään, ja olen yrittänyt opetella olemaan tyytyväinen siihen mitä satun saamaan. En tarkoita väheksyä ystävyyttä, mutta minusta murusetkin ovat arvokkaita, kun koko kakkua ei kuitenkaan voi saada. Enkä muista että minulla olisi koskaan ollut mitään ihmeempiä haaveita tai tavoitteita, ehkä minulta puuttuu mielikuvitusta tai uskallusta - varmaan molempia.
(sorry, tajuan kyllä että en varmastikaan ole kaipaamasi, kunhan vastasin)
Tuskin minusta puhut, mutta vastataan silti. Kyllä sinusta lämpimämmin ajattelen kuin ystävästä. Toisaalta kyllähän ystävyys on kaiken pohja joka tapauksessa. Jos parisuhteessa olevat eivät ole toistensa parhaita ystäviä, jotain on vialla ja pahasti minusta.
Jos puhut vaikka öh... asuinpaikoista, ne on sovittavissa kyllä. Älä niistä huoli. Oikeasti. Minulla ei ainakaan ole sidoksia yhtään minnekään, kaikki on auki
En minä osaa vastata. Minä haluaisin olla edelleen hänen ystävänsä...mutta miksi ystävää on niin kova ikävä ettei voi olla ajattelematta. Joka hetkessä mukana ja toinen vain on muuttunut jostain syystä kylmäksi. Minun kohdallani ei ystäväni..vai sanoiko koskaan olevansa ystäväni...kuvittelinko kaiken omassa päässäni. Luotin kaikin tavoin ja jos se olikin vain kiusantekoa. Sitä saan ikävissäni pohtia vielä vanhana kuoleman tullessakin.
Kerro sinä omalle ihmisellesi edes jotain, ettei käy kuin minulle. Surullista miten jotkut kohtelee ihmisiä.
Heeiiii, aloittaja, minne katosit? Epäreilua livistää noin, eikö me jutellakaan..? Tulisit nyt takaisin...
Ei pysty olemaan pelkkä ystävä.
Joskus tulee se hetki kun on pakko kysyä asiaa mikä on muuta kuin ystävyyttä. Kaikkea muuta.
Niin samaa mieltä minäkin olen. En vain pysty olemaan hänen kanssaan pelkkä ystävä....en tosin tiedä haluaisiko hän edes sitä minun kanssasi. Toiveiden täyttymys minulle olisi saada olla sekä se paras ystävä että se kaikkein rakkain ihminen hänen elämässään.
Rakkaus ja ystävyys ovat pohjimmaltaan luottamussuhteita molemmat, näin arvelisin.
Kun rakkaus on mukana, silloin haluaa avautua kokonaan ja toivoo samaa vastapuolelta. Mukana on ikävää ja kaipausta lähelle ja arjen iloja ja suruja jakamaan - juuri sen kohteensa kanssa.
Ystäviä voi olla useampia, mutta rakkaus kohdistuu juuri siihen sydämen valloittajaan, joka ei poistu mielestä - ja joka tuntuu läpi kehon menen minne tahansa.
Juuri näin.
ystävän kaa minne vaa.
palataan vuoden päästä asiaan
vuotta, jos molemmat ovat vapaita. Jos tuntuu, että ei ole riittävästi aikaa tms. niin kyllä sitä aikaa kuitenkin aina sen verran löytyy, että tutustumisen saa alulle. Jos tunteita on noinkin paljon kuin aloittajalla, niin varmasti ymmärtää kiireet jne.
Ei ketään josta pitää ja jonka kanssa jotakin haluaa, kannata pitää varalla odottamassa. Se on liian kovaa peliä mielestäni. Ei tunteilla ja ihmissuhteilla kannata leikkiä. Tilaisuuteen on tartuttava silloin, kun se annetaan.
Aivan ! Se olikin pointtini
Aloittajan viesti käy suoraan sydämeeni. Tunteita on niin paljon, että täälläkin tulee sivallettua kun on jo hiukan epätoivoinen olo. Päivät kulkee kuin sumussa. Olen todella heikoilla tämän tunteen kanssa. Lähes päivittäinen näkeminen on piinaavaa, samoin epätietoisuus. En ole koskaan kokenut näin kokonaisvaltaista rakastumista ja se on kyllä ihme sekin tilanteeni huomioiden. Rakastan häntä ja kipuilen koko ajan sen asian kanssa kun haluaisin niin kertoa sen hänelle. Haluaisin niin koskettaa häntä, katsoa häntä ja kuitenkaan en tee mitään. Pelkään tosissaan tätä tunnetta, joka on niin voimakas, että olen suorastaan pakkomielteinen hänen
ajattelun suhteensa. Ajattelen häntä koko ajan. Sormusta et kohta enää minulla näe. En vain voi elää enää näin. Elän sitten vaikka yksin.