Tekee saman tien mieli kuolla pois. Kun aikaa ei voi muuttaa.
Kaikilla on mutta minulla ei
tällä naamalla
12243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voi että...kun voisi lohduttaa sua jotenkin....
ilosi lähde. Silloin kaunistut automaattisesti. Sisäinen hehku loistaa silmistä ja koko olemuksesta ja tekee kenestä tahansa kauniin.
Itsekin tämän saanut itsestäni huomata. Oikein peilistä piti vähän väliä katsella, kun ihmettelin olinko se minä siinä...niin olin muuttunut edukseni jopa omasta mielestäni ;)
No nyt on sitten menty takapakkia oikein roppakaupalla. Rypyt ja huonoksi mennyt iho yhdistettynä silmäpusseihin ja silmistä kuvastuvaan sisäiseen tuskaan ovat saaneet minut näyttämään suorastaan haamulta, rumalta sellaiselta. Muutos on aivan valtava. En enää pysty peiliin kunnolla katsomaan....saati Häneen. Sen tämä yksipuolinen rakkaus on saanut aikaan...jatkuvaa kaipuuta ja unettomia öitä. Paha olla jatkuvasti....en toivo tätä kenellekään.
Ei munkaan naamassa mitään hurraamista ole ikinä ollut. Aina olen ollut ruma kasvoiltani ja nyt vanhemiten rumuus se on vaan lisääntynyt, kun ryppyjä on tullut lisää. Eipä kukaan naamallensa mitään voi, ei sitä voi paluttaa kuin huonoa lahjaa takaisin kauppaan ja valita mieluisempi tilalle. Nuorempana vielä jopa kuvittelin etten ole sen kummempi kuin muutkaan, mutta onneksi on ollut niin hyviä tuttavia, että ovat sanoneet ihan suoraan, että olen heidän mielestään luontaantyöntävän näköinen. Peiliäkin on näytetty ja sanottu, että kato miten ruma naama näkyy. Pakko se oli uskoa, että olen tosi ruma kasvoiltani, kun niin monet siitä ovat mulle sanoneet. Minunkin ihastumiset aikoinaan olivat ykspuolisia. Enää en ole vuosiin edes katsellut ketään, koska mitä se hyödyttää, ei näin ruma sitä vastakaikua tule ikinä saamaan, kun ei ennnenkään sitä tullut.
Ihmettelen vain, että miksi/ketä ikävöitte, jos kerta koette olevanne niin rumia, että ette edes saisi ketään. Eikö se ikävöintikin ole silloin hukkaan heitettyä aikaa.
Mähän jo kirjoitin etten enää edes katsele ketään, niin silloinhan en myöskään ikävöi ketään. Miten voisin ikävöidä jotain jota ei edes ole olemassakaan. Mä vaan kerroin, että tiedän jo etten saa ketään, koska olen liian ruma eli en kelvannut ikinä kellekään rumuuteni takia.
Voiko joku olla niin "ruma" ? Voisiko johtua monesta tekijästä kuitenkin ?
Mä oikeasti vaan olen ruma. On se sanottu monet kerrat päin naamaa. Nuorempana tanssipaikassa kävi niin, että oman ikänen mies tuli hakemaan mua tanssimaan, mutta nähtyään mun kasvoni, perääntyi ja sanoi, että oli luullut mua paremman näköiseksi takaapäin nähtynä. Kuullostaa hullulta, mutta noin se mies sanoi, sen naamakin meni oikeasti vakavan näköseksi, kun näki mun naaman, tais raukka järkyttyä, kun näki millasen rumiluksen oli hakemassa tanssimaan. Mut irtisanottiin vuosia sitten eräästä kaupasta muutama kuukausi omistajavaihdoksen jälkeen ja potkujen viimeisemmäksi syyksi se pomo ilmoitti liiton toimitsijalle, että mun naama oli kuin petolinnun perse. Kai noista tapahtuneista jutuista voi jo päätellä kuinka ruma muitten ihmisten mielestä oikein olen :D. Meinaatko että itse kerjäsin esim. sen että se samalla työpaikalla ollut naispuolinen henkilö tuli sitä peiliä mun naaman eteen tyrkyttämään ja sanomaan että "kato miten ruma naama näkyy". En edes ollut sen ihmisen kanssa tekemisissä, sitä ärsytti muutenkin, että munlainen oli otettu sinne paikkaan töihin, jatkuvasti kyttäs mun tekemisiä selän takana. On mulle yks entinen tuttava tullut sanomaan, että olen hänen ja meidän yhteisen tuttavamme mielestä luontaantyöntävän näkönen ja sen sanottuaan nauroi paskasesti päälle. Tuskin kukaan ihan huvin vuoksi tuollasta tulee toiselle sanomaan. Itse en ollut sanonut mitään tai arvostellut millään tavalla näiden kahden tuttavani ulkonäköä.
Tää ei sua varmaan yhtään lohduta, mutta sellaisilla ihmisillä on jotain vikaa korvavälissä, ketkä alkavat toisen ihmisen ulkonäköä arvostelemaan.
Lapset saattavat niin tehdä ymmärtämättömyyttään. Mutta jos aikuinen niin tekee,
niin jotain on pahasti vialla sellaisen ihmisen mielessä ja ajatuksenkulussa.
Sellainen ei vaan ole normaalia käytöstä. Turhan paljon olet vääryyttä kokenut.
jokaisesssa on jotain kaunista! Minustakaan ei ulkoisesti kaunista saa tekemälläkään, mutta jotain täytyy olla kun minusta kiinnostuneita on kuitenkin aina ollut. :)
Olen itsekin alkanut miettiä, kun tuntuu ihastukset olevan aina yksipuolisia että onkohan minussa jotain vikaa. Olen melko tavallinen tallaaja ja ujo, melko kovia kokenut. Itsetuntoni on kärsinyt mutta viime aikoina alkanut taas parantua. Nuorempana haukkusivat rumaksikin ja välillä näytän rumalta omastakin mielestä. Välillä paremmalta. En ole koskaan seurustellut mutta olen odotellut kypsempää ikää itseltäni että tietäisin paremmin mitä haluaisin. Enkä ole kokenut järkeväksi sotkea nuoruutta suhteilla ja miten voisi sotkea, jos koen ettei kukaan ole koskaan ollut minuun ihastunut. En ole saanut olla sellainen kuin haluaisin. Kaipaisin seuraa ja menoa, mutta kun ei juuri kavereita ole, olen yksin. Kun kaupungista kaukana asuu eikä kulkumahdollisuuksia ole, niin millä voisi oikein mihinkään päästä. Taksikin maksaa ja onko siinä iloa mennä yksin jonnekin istumaan jos ei kuitenkaan löydy seuraa. Sattuu vaan enemmän. Haluaako kukaan rakastua sellaiseen ihmiseen, jolla ei juuri omia kavereita ole (sellaisia joita edes sillon tälllöin näkisi)?
Eihän se kaverien määrä vaikuta rakastumiseen sitten tipan tippaa. Kyllä se on vain sinä henkilökohtaisesti, joka silloin ratkaisee. Luota vain itseesi, niin kyllä sinä sen kumppanin vielä löydät.
No kiitos. :) Haluaisin oikeasti tehdä kaikkea jännää ja mikä parempaa, tehdä se kaikki kumppanin kanssa