En millään pysty. Olet juurtunut sydämeeni, sieluuni. Olet jo nyt niin rakas minulle mies, juuri sinä. Vain sinua kaipaan.
En pysty luopumaan sinusta sielunkumppani.
Odotan yhä vain
18370
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Minua aina pelottaa että jos mies jota kaipaan lukee näitä, niin se luulee että minä olen kirjoittanut hänelle näin, vaikka en ole. En sentään noin höppänä ja todellisuudesta vieraantunut. Anteeksi vain aloittaja.
Muakin jo vähän hävettää ap:n puolesta, vaikka minua ei kukaan tunne, eikä ikävöi. Silti aika imelää.
luovu, en minäkään. näkymätön side välillämme ei katkea, jos kumpikin luotamme. mitä sinä muuten tarkalleen odotat? hyvää yötä nyt kuitenkin!
Luotan minä.
ethän sä ole luottamuksen arvoinen. kaikki on sulle tätä yöllistä nettileikkiä naisten kanssa. ja sä puhut luottamuksesta.
Tämä on niin hullunkurinen tilanne oikeasti, että ei tahdo itsekään todeksi uskoa. Sydän miltei irtoaa rinnasta, kun ajattelenkin tämän kaiken loppumista...ja niin minkä kaiken, niinpä. Sanopa se minulle mies ;)
En ymmärrä itse enää alkuunkaan, mistä tämä kaikki johtuu. Miksi en pysty luopumaan, miksi tämä kaikki, miksi.....
mutta minkäs teet ;D ikinä en luopunut uskomasta ihmeisiin, toivottavasti et sinäkään.
En ole minäkään luopunut uskosta ihmeisiin. En hetkeksikään. Tiedän mitä tunnen.
Olet mitä ilmeisemmin rakastunut. :)
Mutta mihin? Omaan haavekuvaansako?Tunne varmasti on todellinen, mutta kohde onko hän ollenkaan sellainen kuin haavekuva?
Ei ole olemassa mitään haavekuvaa. On olemassa vain tämä tunne ja "tietoisuus" siitä millainen hän on ;)
siis haavekuva. Ja omat tunteesi. Entäpä jos se mies ei ole oikeasti yhtään sellainen kuin kuvittelet tai kuten sanot tunnet hänen olevan? Putoatko liian korkealta?
En usko. Ei hän ole missään jalustalla tälläkään hetkellä edes mielessäni ;)
Tarkoitan vaan, että tutustu häneen perinpohjaisesti ensin ja tunnustele tunteitasi että vieläkö ovat samat. Ei kannata suinpäin sokeasti päättää etukäteen rakastua. Järki pitää ottaa mukaan juttuun ehdottomasti jos tunteet vie liian kovaa. Voit joutua pahaan pysyvään pinteeseen pitkäksi aikaa jos suinpäin rakastuneena esim. pyöräytät lapsen sille tyypille. Vuosikin on lyhyt aika kunnolliseen tutustumiseen.
Esim. jotkut persoonallisuushäiriöstä kärsivät saattavat vaikuttaa "elämäni rakkaudelta" jne. mutta vähitellen luonteen rumuus alkaa paljastua ja usein liian myöhään, sitten kun olet nalkissa.
Lisäksi mielestäni sinun pitäisi tarkemmin miettiä omia rajojasi, eli sinun on nähtävä itsesi erillisenä, itsenäisenä naisena mieluummin kuin tuon toisen maagisena jatkeena "tunnen tunteesi". Ei se ole normaalia että ajattelee olevansa yhtä toisen kanssa. Se ei ole edes romanttista vaan häiriöisen ihmisen ajattelua.
Luultavasti nämä ajatukseni menevät sinulta kuin vesi hanhen selästä. Mutta usko kun sanon että en halua sinulle pahaa, päinvastoin. Toivon että tulet onnelliseksi. Huolestuttaa vain nuo sinun ajatukset. Sivusta katsoen.
paskaa lisää. herää jo pahví!!!
Paremmin minä häneen haluankin tutustua, kunhan vaan siihen sen mahdollisuuden saisin....
Ja mitä tuohon rakastumiseen tulee, niin ei sitä niin vain päätetä milloin ja kehen sitä rakastutaan. Se näemmä vain tapahtuu, kun on tapahtuakseen. Itselläni se ei käynyt ensisilmäyksestä, mutta ei paljon siitä puutukaan. Silti tiedän ihan varmasti, mitä sydämessäni tunnen. Ei siitä voi erehtyä. Ja senkin tiedän, että vain hänen lähellään on hyvä olla.
Kiitos huolenpidosta, ymmärrän kyllä pointtisi erittäin hyvin.
Mitäpä jos ottaisit siitä selvää ? :)
paras luopua idioootti.... elämä on kovaa....haavemaailma perseestä! hei herätkää jo tahvot!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!1