Kivoja nää kaivosharrastelut

http://www.talouselama.fi/uutiset/vehvilainen on kohtuutonta syyttaa minua rikkidirektiivista/a2143159


Kuuli liian myöhään. Tuollaiset joutaisivat sellaisiin töihin, joissa on se ja sama, kuuleeko ja mitä kuulee vai kuuleeko ollenkaan. Mistä noita osaamattomia kepulaisia sataa?

Kepulaisilla on joku ihmeen viha ympäristöä ja puhdasta luontoa kohtaan. Tuleeko se sitten eristyksissä asumisesta, jossa ihminen yksinkertaisesti sekoaa ja hahmottaa ympäristön ainoastaan vihamieliseksi. Samaa on havaittavissa petokeskusteluissa, keskustalaiset suorastaan sekoaa ja hirvittävä viha eläimiä kohtaa pulpahtaa aina pinnalle. Susista ovat niin hysteerisiä, että yksi johtava keskustalainen meni navetan taakse ja ampui itsensä susipelossa. Mihinkä meidän maaseutu on menossa? Järvet ja vesistöt tuhotaan, eläimet halutaan tappaa sukupuuttoon jne jne.. Miksi Keskusta?

Hallituksen "kepumainarit".


Milloinhan se uusi nousu alkaa Suomessa massiivisen kaivosteollisuuden myötä?
Massiivista on toistaiseksi ollut vain luonnon tuhoaminen, perusteettomat puheet ja virhearvioinnit, ehkä tahallinen harhaanjohtaminenkin.

Massiiviset "kiitokset" kepulle.

Jää luu käteen kirjoitti:

Hallituksen "kepumainarit".


Milloinhan se uusi nousu alkaa Suomessa massiivisen kaivosteollisuuden myötä?
Massiivista on toistaiseksi ollut vain luonnon tuhoaminen, perusteettomat puheet ja virhearvioinnit, ehkä tahallinen harhaanjohtaminenkin.

Massiiviset "kiitokset" kepulle.

Malmit ovat supistuva luonnonvara ja kuitenkin aina niitä tarvitaan. Ei kuitenkaan tasaisella vauhdilla, vaan välistä enemmän, välistä vähemmän. Hinta vaihtelee kysynnän mukaan. Nyt kysyntä ja hinta ovat alhaalla, mutta seuraavan nousukauden aikaan taas korkealla. Silloin uusia kaivoksia kannattaa taas avata ja pyörittää täydellä vauhdilla. Samalla valtiokin saa runsaasti tuloja. Kun tulee seuraava lama, hanat kiinni taas. Ei homma sen monimutkaisempaa ole.

volmari kirjoitti:

Malmit ovat supistuva luonnonvara ja kuitenkin aina niitä tarvitaan. Ei kuitenkaan tasaisella vauhdilla, vaan välistä enemmän, välistä vähemmän. Hinta vaihtelee kysynnän mukaan. Nyt kysyntä ja hinta ovat alhaalla, mutta seuraavan nousukauden aikaan taas korkealla. Silloin uusia kaivoksia kannattaa taas avata ja pyörittää täydellä vauhdilla. Samalla valtiokin saa runsaasti tuloja. Kun tulee seuraava lama, hanat kiinni taas. Ei homma sen monimutkaisempaa ole.

Kovin paljon en menisi uusia kaivoksia availemaan, kun entisetkin kaatuu veronmaksajien syliin.

Jäitä hattuseen kirjoitti:

Kovin paljon en menisi uusia kaivoksia availemaan, kun entisetkin kaatuu veronmaksajien syliin.

Ei niitä yhdellä kertaa kannata avata monia, eikä varsinkaan samaa malmia tuottavia. Sanotaan että vaikkapa kolme vuosikymmenessä. Kaivosalalla toimitaan kymmenien vuosien tähtäimellä.

volmari kirjoitti:

Ei niitä yhdellä kertaa kannata avata monia, eikä varsinkaan samaa malmia tuottavia. Sanotaan että vaikkapa kolme vuosikymmenessä. Kaivosalalla toimitaan kymmenien vuosien tähtäimellä.

Sanotaan vaikkapa myös, että meillä suomalaisilla maksatetaan mitä hulluimmat ulkomaalaisten kaivoshankkeet ja niiden jälkiseuraamukset.

volmari kirjoitti:

Ei niitä yhdellä kertaa kannata avata monia, eikä varsinkaan samaa malmia tuottavia. Sanotaan että vaikkapa kolme vuosikymmenessä. Kaivosalalla toimitaan kymmenien vuosien tähtäimellä.

Talvivaaran kaltaisia katastrofipesäkkeitä ei kannata avata yhtään, vaikka Lehtomäen suvulla olisi osakkeita etukäteen ostettuna ties vaikka huru paljon.

Kansainväliset kaivosyhtiöt noita arvioita ovat tehneet. Luulisi niillä olevan kokemusta niin noista malmipitoisuuksista kuin malmin hyödyntämisen kannattavaisuudestakin. Mitä malmien hintoihin tulee, kaikkihan sen tietävät, että ne vaihtelevat kansainvälisen kysynnän mukaan valtavasti eri aikoina, eikä siksi kukaan ole arvioinnutkaan uusien kaivosten malmeille kiinteää hintaa.

Periaate alalla on, että alhaisten markkinahintojen aikoina tuotantoa yhdessä supistetaan, korkeiden hintojen aikoina nostetaan. Strategia toimisi erinomaisesti, mikäli kaikki maailman kaivokset olisivat juonessa mukana eli kauniisti sanoen solidaarisia toisilleen.

Vielä 1980-luvulla malmien hyödyntäminen oli valtion monopoli ja siitä syystä myös tutkimuksia ja arviointeja täällä tekivät vain suomalaiset valtionyhtiöt ja yliopistot. Jo ennen kuin monopoli purettiin, valtionyhtiöt jättäytyivät leikistä pois todeten, ettei Suomessa ole enää missään jäljellä malmia. Tilalle tulivat nuo ulkomaalaiset yhtiöt, jotka löysivät hetkessä maaperästämme valtavan määrä hyödyntämätöntä malmia ja pitivät sen kaivamista jopa kannattavana alkaen pian myös toiminnan. Osa yhtiöistä ei ole vielä aloittanut toimintaa, koska eivät ehtineet ennen vuonna 2007 alkanutta kansainvälistä lamaa, eivätkä aio aloittaakaan ennen kuin siitä on selvitty (Euroopassa arviolta kymmenen vuoden päästä).

volmari kirjoitti:

Kansainväliset kaivosyhtiöt noita arvioita ovat tehneet. Luulisi niillä olevan kokemusta niin noista malmipitoisuuksista kuin malmin hyödyntämisen kannattavaisuudestakin. Mitä malmien hintoihin tulee, kaikkihan sen tietävät, että ne vaihtelevat kansainvälisen kysynnän mukaan valtavasti eri aikoina, eikä siksi kukaan ole arvioinnutkaan uusien kaivosten malmeille kiinteää hintaa.

Periaate alalla on, että alhaisten markkinahintojen aikoina tuotantoa yhdessä supistetaan, korkeiden hintojen aikoina nostetaan. Strategia toimisi erinomaisesti, mikäli kaikki maailman kaivokset olisivat juonessa mukana eli kauniisti sanoen solidaarisia toisilleen.

Vielä 1980-luvulla malmien hyödyntäminen oli valtion monopoli ja siitä syystä myös tutkimuksia ja arviointeja täällä tekivät vain suomalaiset valtionyhtiöt ja yliopistot. Jo ennen kuin monopoli purettiin, valtionyhtiöt jättäytyivät leikistä pois todeten, ettei Suomessa ole enää missään jäljellä malmia. Tilalle tulivat nuo ulkomaalaiset yhtiöt, jotka löysivät hetkessä maaperästämme valtavan määrä hyödyntämätöntä malmia ja pitivät sen kaivamista jopa kannattavana alkaen pian myös toiminnan. Osa yhtiöistä ei ole vielä aloittanut toimintaa, koska eivät ehtineet ennen vuonna 2007 alkanutta kansainvälistä lamaa, eivätkä aio aloittaakaan ennen kuin siitä on selvitty (Euroopassa arviolta kymmenen vuoden päästä).

"Tilalle tulivat nuo ulkomaalaiset yhtiöt, jotka löysivät hetkessä maaperästämme valtavan määrä hyödyntämätöntä malmia ja pitivät sen kaivamista jopa kannattavana alkaen pian myös toiminnan."

Saattaa se ulkomaalaisyhtiöille ollakin kannattavaa tonkia Suomen maaperää ja seuraavassa hetkessä kysellä rahoittajia, kun kaivos on saatu pystyyn ties millä ylimitoiteuilla kannattavuus- ym. arvioinneilla.

volmari kirjoitti:

Kansainväliset kaivosyhtiöt noita arvioita ovat tehneet. Luulisi niillä olevan kokemusta niin noista malmipitoisuuksista kuin malmin hyödyntämisen kannattavaisuudestakin. Mitä malmien hintoihin tulee, kaikkihan sen tietävät, että ne vaihtelevat kansainvälisen kysynnän mukaan valtavasti eri aikoina, eikä siksi kukaan ole arvioinnutkaan uusien kaivosten malmeille kiinteää hintaa.

Periaate alalla on, että alhaisten markkinahintojen aikoina tuotantoa yhdessä supistetaan, korkeiden hintojen aikoina nostetaan. Strategia toimisi erinomaisesti, mikäli kaikki maailman kaivokset olisivat juonessa mukana eli kauniisti sanoen solidaarisia toisilleen.

Vielä 1980-luvulla malmien hyödyntäminen oli valtion monopoli ja siitä syystä myös tutkimuksia ja arviointeja täällä tekivät vain suomalaiset valtionyhtiöt ja yliopistot. Jo ennen kuin monopoli purettiin, valtionyhtiöt jättäytyivät leikistä pois todeten, ettei Suomessa ole enää missään jäljellä malmia. Tilalle tulivat nuo ulkomaalaiset yhtiöt, jotka löysivät hetkessä maaperästämme valtavan määrä hyödyntämätöntä malmia ja pitivät sen kaivamista jopa kannattavana alkaen pian myös toiminnan. Osa yhtiöistä ei ole vielä aloittanut toimintaa, koska eivät ehtineet ennen vuonna 2007 alkanutta kansainvälistä lamaa, eivätkä aio aloittaakaan ennen kuin siitä on selvitty (Euroopassa arviolta kymmenen vuoden päästä).

"Kansainväliset kaivosyhtiöt noita arvioita ovat tehneet. Luulisi niillä olevan kokemusta niin noista malmipitoisuuksista kuin malmin hyödyntämisen kannattavaisuudestakin"

No, miksi Raahen kultakaivos ei tuota sitä, mitä alan asiantuntijat ovat arvioineet?

volmari kirjoitti:

Kansainväliset kaivosyhtiöt noita arvioita ovat tehneet. Luulisi niillä olevan kokemusta niin noista malmipitoisuuksista kuin malmin hyödyntämisen kannattavaisuudestakin. Mitä malmien hintoihin tulee, kaikkihan sen tietävät, että ne vaihtelevat kansainvälisen kysynnän mukaan valtavasti eri aikoina, eikä siksi kukaan ole arvioinnutkaan uusien kaivosten malmeille kiinteää hintaa.

Periaate alalla on, että alhaisten markkinahintojen aikoina tuotantoa yhdessä supistetaan, korkeiden hintojen aikoina nostetaan. Strategia toimisi erinomaisesti, mikäli kaikki maailman kaivokset olisivat juonessa mukana eli kauniisti sanoen solidaarisia toisilleen.

Vielä 1980-luvulla malmien hyödyntäminen oli valtion monopoli ja siitä syystä myös tutkimuksia ja arviointeja täällä tekivät vain suomalaiset valtionyhtiöt ja yliopistot. Jo ennen kuin monopoli purettiin, valtionyhtiöt jättäytyivät leikistä pois todeten, ettei Suomessa ole enää missään jäljellä malmia. Tilalle tulivat nuo ulkomaalaiset yhtiöt, jotka löysivät hetkessä maaperästämme valtavan määrä hyödyntämätöntä malmia ja pitivät sen kaivamista jopa kannattavana alkaen pian myös toiminnan. Osa yhtiöistä ei ole vielä aloittanut toimintaa, koska eivät ehtineet ennen vuonna 2007 alkanutta kansainvälistä lamaa, eivätkä aio aloittaakaan ennen kuin siitä on selvitty (Euroopassa arviolta kymmenen vuoden päästä).

"Periaate alalla on, että alhaisten markkinahintojen aikoina tuotantoa yhdessä supistetaan"


Yksittäisen kaivoksen osalta tuotantosupistus tulee luonnostaan, kun luonnonrikkauksia ei löydy ensinkään kannattavassa muodossa. Ei vaikuta markkinahinnat siinä tapauksessa. Mutta saapa jälkipolvetkin ihmetellä kaunista Suomen luontoa, kun "olematonta" kaivettiin ja suomalaista jymäytettiin.