Valmistelin vastausta Heikki Talan noin tunti sitten tekemään aloitukseen suomen kielen 150-vuotisjuhlasta Parolassa, mutta aloitus nåyttää kadonneen. Toivottavasti tämä pieni historiallinen katsaus tuota tapahtumaa edeltäviin tapahtumiin saa viipyä pitempään. Tällä palstalla korostetaan usein senaattori Snellmanin osuutta mutta huomaamatta kansan mielipidettä.
Ei Suomen kieltä koskeva asetus tullut itsestään, vaan keisari ratkaisi ongelmatilanteen juuri ennen säätyjen kokoontumista. Tässä tapahtumille taustaa:
Vuoden 1861 keväällä kävi talonpoikaislähetystö Venäjän keisarin luona puhumassa Suomen kielen asemasta. Senaattiin alkoi saapua hakemuksia, joissa pyydettiin suomen kielen virallisen käytön laajentamista. Turun tuomikapitulin pyynnöstä senaatti päätti 4.11.1861, että suomenkielisissä seurakunnissa saatiin antaa virkatodistukset suomen kielellä, mutta Virolahden kunnan asukkaiden pyyntöön, että virka- ja asiakirjat laadittaisiin suomen kielellä ei 11.11.1861 suostuttu. Saarijärven ja Jyväskylän pitäjien valtuuttamana pyydettiin senaatilta 9.12.1861 että suomen kieli määrättäisiin suomalaisilla seuduilla käytettäväksi oikeudenhoidossa ja muissa virallisissa asioissa. Pyyntö hävisi äänestyksessä.
Eräässä senaatin valiokunnassa syntyi esitys, että asetettaisiin komitea edistämään suomen kielen käyttöä hallinnossa ja tuomioistuimissa. "Anojat katsoivat sitä välttämättömäksi luottamuksen säilyttämiseksi kansan ja virkamiesten välillä." Kenraalikuvernööri ilmoitti 25.3.1862 keisarin määränneen komitean perustettavaksi. Asia tuli uudelleen esille senaatin täysi-istunnossa 20.4.1863, mutta lykättiin.
Uusi talonpoikaislähetystö kävi alkukesästä 1863 keisarin puheilla.
Senaattori Snellman valmisteli asioita ja lobbasi ministerivaltiosihteeriä Pietarissa ja niin keisari allekirjoitti kieliasetuksen 30.7.1863. (Lähde: Rauhala, Suomen senaatti II).
(Puolan kapina (1863-1865) oli alkanut kevättalvella 1863 ja levinnyt myös Liettuan puolelle.)
Ei Suomen kieltä koskeva asetus tullut itsestään, vaan keisari ratkaisi ongelmatilanteen juuri ennen säätyjen kokoontumista. Tässä tapahtumille taustaa:
Vuoden 1861 keväällä kävi talonpoikaislähetystö Venäjän keisarin luona puhumassa Suomen kielen asemasta. Senaattiin alkoi saapua hakemuksia, joissa pyydettiin suomen kielen virallisen käytön laajentamista. Turun tuomikapitulin pyynnöstä senaatti päätti 4.11.1861, että suomenkielisissä seurakunnissa saatiin antaa virkatodistukset suomen kielellä, mutta Virolahden kunnan asukkaiden pyyntöön, että virka- ja asiakirjat laadittaisiin suomen kielellä ei 11.11.1861 suostuttu. Saarijärven ja Jyväskylän pitäjien valtuuttamana pyydettiin senaatilta 9.12.1861 että suomen kieli määrättäisiin suomalaisilla seuduilla käytettäväksi oikeudenhoidossa ja muissa virallisissa asioissa. Pyyntö hävisi äänestyksessä.
Eräässä senaatin valiokunnassa syntyi esitys, että asetettaisiin komitea edistämään suomen kielen käyttöä hallinnossa ja tuomioistuimissa. "Anojat katsoivat sitä välttämättömäksi luottamuksen säilyttämiseksi kansan ja virkamiesten välillä." Kenraalikuvernööri ilmoitti 25.3.1862 keisarin määränneen komitean perustettavaksi. Asia tuli uudelleen esille senaatin täysi-istunnossa 20.4.1863, mutta lykättiin.
Uusi talonpoikaislähetystö kävi alkukesästä 1863 keisarin puheilla.
Senaattori Snellman valmisteli asioita ja lobbasi ministerivaltiosihteeriä Pietarissa ja niin keisari allekirjoitti kieliasetuksen 30.7.1863. (Lähde: Rauhala, Suomen senaatti II).
(Puolan kapina (1863-1865) oli alkanut kevättalvella 1863 ja levinnyt myös Liettuan puolelle.)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Oliko Talan avauksessa jotain vihapuhetta. Minä en ainakaan havainnut. Voisiko joku perustella poiston.
Ei miellyttänyt narsisti svekkikoja.
Heikki Talan KAIKKI avaukset ja kommentitkin poistetaan. Jostain syystä Suomi24 on alistunut surutahojen painostuksen alla tällaiseen härskiin käytäntöön.
"Ei oikeutta saa, ellei itse sitä hanki". Tämä Jaakko Ilkan sanonta pitää hyvin vieläkin paikkansa varsinkin kieliasioissa tässä svekokratiassamme.
Kiitos kirjoituksestasi.
Svekomaanien maassa on tapana täysin vähätellä suomalaisten tekoja ja niin tuo kaikki mitä kirjoitit on jätetty huomioimatta.
Suomalaisia lähetystöjä kävi tsaarin puheilla tämän tästä. Suomalaiset talonpojat ja porvarit rahoittivat omilla varoilla kouluja, koska suomenruotsalaiset eivät suostuneet valtion rahoittamiin suomalaisiin kouluihin. Valtion varoista maksettiin vain suomenruotsalaisia kouluja.
Kiitos valaisevasta kirjoituksesta.
Täällähän on esim. Rautalapio väittänyt ettei suomenkielisten
tarvinnut olla juuri missään tekemisessä viranomaisten
kanssa 1800 l. Kun metsässä asuivat.
Tämä väite on tietysti täyttä potaskaa.
Suomalaiset siis saivat vasta 1861 virkatodistukset suomeksi,
ilman sitä ei päässyt naimisiin, voinut todistaa henkilöllisyyttä,
tehdä maakauppoja ym.
Oikeutta ei siis vielä tässä vaiheessa saatu suomenkielellä.
Törkeää.