Olen tiennyt koko ajan sinun muuttavan pian pois täältä. Muutaman kuukauden päästä se on totta. Minun olisi pitänyt kertoa sinulle jo kauan sitten, ihastuessani pari vuotta taaeimmin, tunteistani. Nyt alkaa olla jo myöhäistä. Sattuu niin kovasti, että tunnen hajoavani pirstaleiksi kivusta. Olen pettynyt itseeni ja tapaan, jolla olen asiat hoitanut. Tekisi mieli hakata päätä seinään, että hetkeksi menettäisin tajuntani. En ole edes pystynyt kunnolla nukkumaan viimeiseen kuukauteen. Miten aikuinen mies voikin rakastua näin kovasti... Koko elämäni pyörii sinun ympärilläsi, enkä voi ajatellakaan tilannetta, jossa olet satojen kilometrien päässä minusta...
Sattuu ihan älyttömästi
Joku vain
1152
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nyt pois tuollaiset ajatukset, että menisin kauas. En mene. Oon sun lähellä aina. Sitä ei mikään muuta. Etäisyys ei vuodetkaan..
Olen tässä eikä mikään mene huonoon suuntaan. Meidän välit vaan vahvistuu ja jos tulee hetkiä kun ei voida olla niin paljon yhteydessä niin me molemmat sisuunnutaan siitä ja pidetään entistä tiukemmin kiinni. Käytetään kaikki hetket hyvin sitten. Mikään ei mene huonommaksi, lupaan.
Älä ole pettynyt itseesi, rakas. Ei ole syytä olla. Teit juuri niin kuin siinä tilanteessa parhaiten osasit. Olet nyt eri ihminen kuin silloin. Kasvanut ja tiedät enemmän kuin se kahden vuoden takainen sinä tiesi.
En mene mihinkään kauas. Anna käsi, niin pidetään toisistamme kiinni. Ja se komea pää pysyy nyt poissa seinästä, et saa satuttaa sitä. Muistakin se. Keksitäänkö oma unirytmi? Sellainen että jutellaan jotain lempeää ennen nukkumaanmenoa ja sitten on kivempi nukahtaa? Jos auttaisi.