Joo.oon nyt 14 tyttö....eli ku alotin koulun nii 1lk. meni ihan hyvin ilman mitää paitsi vähä nimittelyy mut mä päätin unohtaa ne..
tokalla luokalla sitä tuli enemmän...mutta en kertonut koska mä ajattelin että ne ei ollu tosissaan niinku mun kaikki kaverit sano..selviydyin 2lk. ja pääsin 3lk..sillon se alko..
muistan niin hyvin sen ku pääsin koulusta ja olin niin onnellinen että ei tarvinnu kestää niitä haukkuja ja tönimisiä enää..mutta illalla taas pelkäsin kouluun menoa..aamulla aina toivoin olevani kipeä että ei ois tarvinnu mennö kouluun mut sitä tapahtu harvoin..mä vihasin koulua sillon..parhaat tunnit oli välitunnit jossa saatoin piiloutuu itekseni jonnekki mistä kukaa ei nähny mua...kyl mä jotenki selviydyin siitäki luokasta..
4lk:sama opettaja...samat oppilaat...samat kiusaajat ja samat idiootit...onneks sillon mun luokalla pari kaveria..sillon saatoin mennä itkemään vessoihin kesken välkän ja miettimään kaikkie mitä mulle sanottiin..se oikeesti sattuu..siitä tulee niin huono itsetunto et ei mitää rajaaa...sen luokan jälkeen mä aloin jo vähä masentumaan ja tiesin et 5lk. olis kaikki ketkä on kans mua aikasemmin kiusannu..se oli yks kauheimmista vuosista minkä oon koulussa kokenu..samat sanat jokapäivä:läski, ruma, hyödytön, painu he*****iin....se oikeesti sattuu. itkin melkeen jokapäivä itteni uneen ...jotkut välillä fyysisesti kiusas ja mullla on oli jo veli kiusannu mua fyysisesti sekä henkisesti..mulla on vieläki mustelmia siitä...ja välillä katon niitä ja mietin mitä mulle on oikee tehty..ja lisäks opettajatkaa ei välittäny..saatto pienesti ohimennen sanoo et joo pojat lopettakaa kiusaaminen...ihan ku joku kuuntelis!?en ikinä kertonu kellekkään..ei ketää ois kiinnostannu kummiskaan.. kutosluokka oli yks parhaista vuosista! sain vaihettuu luokkaa ja kiusaajia ei ollu mun luokalla...se meni suht koht hyvin..sain vähä itsetuntoo parannettuu mut ei sekää sitä kokonaa parantanu..silti rinnakkais luokalta samat ihmiset nälvi mua kokoajan..toivoin kokoajan että seiskalla se loppuis..
seiskalla vuos meni iha okei...mutta nyt mulla on ollu koko seiskan niin huono itsetunto että aloin viiltelemään 2012 kesällä ja arvet on syventyny koko ajan..toivon usein että olis riittävästi pokkaaa viiltää valtimoon asti..itsemurhaa oon miettiny ja suunnitellu monesti..kärsin masennuksesta ja vähensin syömisiäni kokoajan... välillä on hyviä päiviä ja välillä huonoja..vieläki menneet sattuu ..arvet kasvaa ja ulkonäkö paineet lisääntyy..nyt meen kasille ja mietin että teenkö itsemurhan vai en..let's see...anteeeks avauduin...
tokalla luokalla sitä tuli enemmän...mutta en kertonut koska mä ajattelin että ne ei ollu tosissaan niinku mun kaikki kaverit sano..selviydyin 2lk. ja pääsin 3lk..sillon se alko..
muistan niin hyvin sen ku pääsin koulusta ja olin niin onnellinen että ei tarvinnu kestää niitä haukkuja ja tönimisiä enää..mutta illalla taas pelkäsin kouluun menoa..aamulla aina toivoin olevani kipeä että ei ois tarvinnu mennö kouluun mut sitä tapahtu harvoin..mä vihasin koulua sillon..parhaat tunnit oli välitunnit jossa saatoin piiloutuu itekseni jonnekki mistä kukaa ei nähny mua...kyl mä jotenki selviydyin siitäki luokasta..
4lk:sama opettaja...samat oppilaat...samat kiusaajat ja samat idiootit...onneks sillon mun luokalla pari kaveria..sillon saatoin mennä itkemään vessoihin kesken välkän ja miettimään kaikkie mitä mulle sanottiin..se oikeesti sattuu..siitä tulee niin huono itsetunto et ei mitää rajaaa...sen luokan jälkeen mä aloin jo vähä masentumaan ja tiesin et 5lk. olis kaikki ketkä on kans mua aikasemmin kiusannu..se oli yks kauheimmista vuosista minkä oon koulussa kokenu..samat sanat jokapäivä:läski, ruma, hyödytön, painu he*****iin....se oikeesti sattuu. itkin melkeen jokapäivä itteni uneen ...jotkut välillä fyysisesti kiusas ja mullla on oli jo veli kiusannu mua fyysisesti sekä henkisesti..mulla on vieläki mustelmia siitä...ja välillä katon niitä ja mietin mitä mulle on oikee tehty..ja lisäks opettajatkaa ei välittäny..saatto pienesti ohimennen sanoo et joo pojat lopettakaa kiusaaminen...ihan ku joku kuuntelis!?en ikinä kertonu kellekkään..ei ketää ois kiinnostannu kummiskaan.. kutosluokka oli yks parhaista vuosista! sain vaihettuu luokkaa ja kiusaajia ei ollu mun luokalla...se meni suht koht hyvin..sain vähä itsetuntoo parannettuu mut ei sekää sitä kokonaa parantanu..silti rinnakkais luokalta samat ihmiset nälvi mua kokoajan..toivoin kokoajan että seiskalla se loppuis..
seiskalla vuos meni iha okei...mutta nyt mulla on ollu koko seiskan niin huono itsetunto että aloin viiltelemään 2012 kesällä ja arvet on syventyny koko ajan..toivon usein että olis riittävästi pokkaaa viiltää valtimoon asti..itsemurhaa oon miettiny ja suunnitellu monesti..kärsin masennuksesta ja vähensin syömisiäni kokoajan... välillä on hyviä päiviä ja välillä huonoja..vieläki menneet sattuu ..arvet kasvaa ja ulkonäkö paineet lisääntyy..nyt meen kasille ja mietin että teenkö itsemurhan vai en..let's see...anteeeks avauduin...
Vastaukset 12
Vanhimmat
miks vitus tätä samaa repostia tulee koko aja? vitu feikki
v327: ole hyvä ja painu ystävällisesti hevon vittuun. Tai ainakin opettele kirjoittamaan suomea ja trollaamaan paremmin.
Aloittajalle: sanon sinulle ekaks saman mitä muillekin kiusatuille: jaksa koulun loppuun asti. Eli älä vaan tee itsemurhaa! Liian moni hieno ihminen luovuttaa liian aikaisin, vaikka heillä voisi kouluhelvetin päätyttyä olla hieno elämä edessään. Onko sulla jotain unelmaa? Toiveammattia tai ihan mitä tahansa muuta? Koulun loputtua pääset aloittamaan uuden elämän, eikä sinun tarvitse enää koskaan nähdä ainuttakaan niistä kusipäistä. Onko sulla ketään jolle voisit puhua jos tulee liian raskasta? Koeta lopettaa se viiltely, ihan oikeasti! Se voi tehdä pahempaa jälkeä kuin huumeet.
Tiedän millaista helvettiä se voi olla, olen itsekin entinen koulukiusattu. Voimia sulle, vastailehan!
Tiiän tunteen mutta EI itsemurhaa! Iteki joskus suunittelin (nyt vaan kuvittelen) ja sit tajusin et mitä vittua mä sekoilen?? 13v ja haluun tappaa itteni ja masentaa/pilata mun perheen elämän jonku noobien kakaroitte takia?? Ei kiitos. Sä menet sinne, kiusaajies ettee ja sanot että haista kuule paska! Sitte vedät turpii ja kävelet arvokkaasti pois! Muista:Tää on tosiaa pelkkää kouluaikaa. Life goes on. Sä tuut saamaan perheen, työn ja lapsia.Kun ne kiusaajat työskentelee mäkkäris. :)
Voi sua:( Haluun auttaa sua. Oisko sulla kikkiä tai jtn muuta millä vois ottaa yhteyttä?
haluun auttaa: on mulla whats app.. mut joo...ei se enää nii paha oo ollu...
i just stay strong...::)
Hienoa jos pysyt vahvana. Mut muista että ei oo mikään häpeä pyytää apua!
Mua kiusattiin koko ala-asteen ajan ja muistan edelleen miten kamalaa aikaa se oli. Onneksi kiusaaminen muutti muotoaan kun siirryin yläasteelle; haukkumisen, tönimisen yms sijaan minut suljettiin kaikesta ulkopuolelle eli olin aika yksinäinen. Olin teininä kovin masentunut, juopottelin, tappelin vanhempieni kanssa, olin väkivaltaisessa parisuhteessa jne. Mutta nyt olen 23- vuotias ja minulla on hyviä ystäviä, mukava työpaikka, ihana avomies ja suloisia lemmikkejä. Eli ei missään nimessä kannata edes harkita itsemurhaa, elämähän on muutenkin suhteellisen lyhyt ajanjakso ja olen sitä mieltä että siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Ja mitä viiltelyyn tulee, niin se ei taatusti auta sinua millään lailla, päinvastoin. Eli pois tommoset ajatukset ja suomalaisella sisulla läpi vaikka harmaan kiven. Kiusaajat on vaan vähä-älyisiä ja tod näk heillä on itsellään paha olo jota sitten koittavat purkaa tuolla lailla. Ajattele asia niin, että olet sellaisten ihmisten yläpuolella. Paljon tsemppiä!
lampas: kiitos:)
koita jaksaa oikeesti koska mun paras kaveri on masentunu me ollaan kans 14 ja se on kauheeta aina katto niitä viiltelyjälkiä ja kauheeta ku on ite nii ilone ja teitää et toine on surulline mut nyt se on onneks parempaan päin :) ajattele just niitä ilosia asioita elämässä joita tuut kokemaan niinku häät :) ja lapset ja sellaset. ja kans jos on unelmatyö niinku sillä mun kaverilla se haluis poliisiks. mut tuut varmasti auttamaa paljon ihmisiä elämäs aikana ni aattele et mitä niille ihmisille tapahtuis ilman sua. ne tarvii sua.
oon aina aatellu (vähän lapsellista heh) et jokasella on niinku se "pari" et on se joku ihmine kenen kaa on onnelline ja menee sitte vaikka naimisii ja sillee ni mitä jos se toine kuoleeki ni mitä se toine tekee ku ne ei tapaakkaa (mun hienot aivotukset) ni sit sille tulee onneton tai ainaki onnettomampi elämä ilman sitä toista.
koita selvii
Pysy vahvana! ressuthebaron tiivisti asian niin hyvin että en voi muuta sanoa että samaa mieltä!
Ihmiset tyhmistyy yhdeksännelle luokalle asti. Sitten ne herää todellisuuteen.
Minua alettiin kiusaamaan heti kun luokka, jonka olin tuntenut 7 vuotta, vaihtui. Yläaste ei ollutkaan niin hauska paikka. Haukuttiin läskiksi epäsuorasti, vaikka olin normaalipainoinen. Kiusattiin hiuksien takia. Liian hyvistä koenumeroista. Kaikkea tuollaista. Sanoin ei, mutta edelleen sama halventaminen jatkui.
Lukiossa koko homma meni uusiksi. Pojat olivat yhteistyökykyisempiä ja tytöt fiksumpia. Koittakaa kaikki kiusatut jaksaa, kiusaajat yrittää vain pönkittää egoaan muiden silmissä. Voin kertoa, että olette pohjasakkaa niin kauan, kun jaksatte esittää. Sitten, kun aikuistutte, käykääpä pyytämään anteeksi.