Mitä lie tulossa. Sekä pääministeri Katainen että valtionvarainministeri Urpilainen vannoivat otsa rypyssä jälleen kerran erikoisen vaikeasta tilanteesta ja vastuusta.
Vastuusta kenelle. Työväen suuntaan. Maltillisiin palkankorotuksiin. Valtionvelka kasvaa ja kehysriihen verohelpotukset pääomalle toteuttaneen!
Vastuusta kenelle. Työväen suuntaan. Maltillisiin palkankorotuksiin. Valtionvelka kasvaa ja kehysriihen verohelpotukset pääomalle toteuttaneen!
Vastaukset 4
Vanhimmat
No annetaan kaikille 25% palkankorotus ja lisätään pääomaverotus 50%:iin.
Arvaas miten sitten käy!
Vaikka kysymysmerkki unohtui niin helppoa on vastata, loputkin työpaikat häviävät ja työväki kärsii eniten.
Korottamalla jo ennestään liian suuria palkkoja (kilpailijoihin verraten, Kiina, Intia, jne.) kilpailukyky häipyy lopullisesti koska entinen kehittynyt maailma eli Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat nyt huipulla josta pääsee vain alaspäin. Meillä ei ole mitään niin suurta erikoisosaamista jotta voisimme kautta linjan lyödä Kiinan ja Intian työläiset lättäjaloiksi vaan meidän on sopeutettava eli alennettava kustannuksiamme kunnes olemme tasan tai kuitenkin mahdollisuuksissa tehdä kauppaa noiden kehittyvien talouksien kanssa.
Pääomiahan ei saa verottaa lainkaan vaan ainoastaan pääomien tuottoa. Uusinvestoinnit pitää myös jättää verottamatta jotta niitä tehtäisiin enemmän. Jos pääomat eivät tuota niin investoinnit laskevat eikä töitä riitä edes senkään vertaa kuin tänään.
Jaahas... esitti älyttömän idean joka asiaa tuntemattomasta tuntuu ehkä yhtä fiksulta kuin panna Suomen Pankki painamaan jokaiselle vauvasta vaariin kilon paketti 50€ seteleitä. Noiden rahojen arvo olisi käytännössä 0€ hetken päästä ja niillä voisi vain pyyhkiä peränsä ja siihenkin käytän mieluummin Serlan 3 kerroksista ja pehmeää tuotetta.
Kaikki eivät voi olla yhtä rikkaita vaan ainoastaan yhtä köyhiä.
Työeläkeläisen sanojen takaa kuultaa totuutta lähentelevä näkemys. Tajuaako hän sitä itse vai ei, jää ilmoille.
Kapitalistinen maailma elää suuren kriisin aikaa. Se ei ole pelkkä ylikansallinen liikatuotantopula. Kriisi omaa rakenteellisia, järjestelmään ulottuvia valuvikoja. Jotain samantyyppistä mutta korkeammalla tasolla kuin 1930 luvunalun talouspula.
Kapitalismi perustuu loputtomaan taloudelliseen ja kulutuksen kasvuun. Pääoman tuoton kasvu osakkeenomistajille ei voi hetkeksikään laantua. Jos laantuu, pääomat muodostuvat aarteeksi, katoavat holveihin ja ovat poissa työn määrinä muusta kuin teollisustuotannosta. Palvelusektorin kehitys perustuu palkkojen kuluttamiseen ja on siis rajallinen, on myös tuottamaton eikä vedä pääomia.
Kapitalismi on kauttaaltaan järjestelmäkriisissä. Se tahkoaa kolmanesta maailmasta satumaisia voittoja, eikä halua sijoittaa niitä lähtömaihinsa, eikä jätä myöskään niihin maihin joiden työläisten selkänahasta kiskovat ylmääräisiä voittoja.
Lännen kapitalismi sanoo: Meillä on pääomia tuhansia miljardeja lepotilassa. Teillä työläisillä ei ole rahaa lisätä kulutusta, emme voi listä tuotantoa. Ja koska sosiaalinen sektori ei tuo meille lisäarvoa senttiäkään, emme voi antaa "aarrevarojamme" valtiolle.
Sosialismilla ei olisi ongelmia kehittää lännessä edelleen tuotantoa, tehdä tutkimustyötä kymmenien käsillä olevien ongelmien parissa ja kohottaa kolmannen maailman tuotantoa niin ettei ihmisten tarvitsisi asua kaatopaikoilla.
Tiellä on vain yksi este. Yksityinen voitontavoittelu.
Marx totesi, että kapialismi luo sellaiset tuotantovoimat, joita historia ei ennen ole nähnyt ja samalla ne tuotantovoimat kääntyvät sitä itseään vastaan.
1.800 luvulla se synnytti työväenliikkeen. 1.900 luvulla se synnytti sarjan mittavia vallankumouksia ja yritystä ohjata maailman kehitystä suunnitelmallisesti. 2.000 luvulla kapitalismi........on tiensä päässä!
Tämä liittyy sikäli tulevaan budjettiesitykseen, että se jatkaa väärästä päästä. Sosiaalisen sektorin alasajon linjalla. Rikkaita ja varakkaita asia ei liikuta. Kansan enemmistöä se liikuttaa.
Kehysriihessä päätetyt verohelpotukset, yli mrd euroa, tulevat nyt varmaan budjettiesitykseen.
Valtiolla on paljon velkaa ja liikatuotantopula iskee voimalla. Ei pitäisi kaventaa valtion tulopohjaa. Myös yritysten pitäisi kantaa yhteiskuntavastuu.
Palkkojen alentaminen, kuten on esitetty, lisäisi lamaa, alentaisi tuotantoa ja pitkittäisi normaaliin rytmiin pääsyä.