Taloussanomat 8.8.2013
Rakennusala vaatii elvytystä – raha voi valua Viroon
Irtisanomisten moukaroima rakennusteollisuus vaatii hallitukselta tukirahaa. Tutkijat pitävät vaadittua summaa epärealistisena. He uskovat rahojen valuvan valtaosin ulos Suomesta. Työmaat hiljenevät ja ala huutaa valtiota apuun. Kesäkuun alussa alan etujärjestö Rakennusteollisuus vaati valtiolta 400 miljoonan euron elvytysrahoja.
Työmaat hiljenevät ja ala huutaa valtiota apuun. Kesäkuun alussa alan etujärjestö Rakennusteollisuus vaati valtiolta 400 miljoonan euron elvytysrahoja.
Järjestön laskelmien mukaan elvytys toisi talouteen rahavirtoja yhteensä 2,5 miljardin euron edestä, ja loisi 40 000 työpaikkaa.
Kesäkuun jälkeen tilanne työmailla on vain huonontunut.
Tänään rakennusyhtiö Lemminkäinen ilmoitti karsivansa töitä Suomesta 250 henkilötyövuoden verran. Yhtiö perustelee säästöjä kausivaihtelun pienentämisellä ja huonolla markkinatilanteella
Elvytystä
– Viroon?
Kun puhutaan rakennusteollisuuden elvyttämisestä esiin nousee usein virolaisten rakennusmiesten rooli.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Mika Maliranta pohti eilen sosiaalisessa mediassa, missä suhteessa Suomessa tapahtuva elvytys alentaisi virolaisten rakennusmiesten työttömyysprosenttia Virossa.
Vuoripuro ei tällaista puhetta sulata. Hänen mielestään ajatus on sinänsä ymmärrettävä, mutta ei perustu faktoihin.
– Kesäkuun alussa verohallinnon rekisteriin oli merkattu kaikkiaan 540 000 rakennustyömaalla työskentelevää henkilöä, Vuoripuro sanoo.
Lukuun sisältyvät kaikki työmaalla työskentelevät, esimerkiksi siivoustehtävissä olevat.
EU:n normien mukaan, kaikki urakat on kilpailutettava. Joten nämäkin eurot valuvat suomesta pois! ei auta elvytykseen hevonpaskaa.
Rakennusala vaatii elvytystä – raha voi valua Viroon
Irtisanomisten moukaroima rakennusteollisuus vaatii hallitukselta tukirahaa. Tutkijat pitävät vaadittua summaa epärealistisena. He uskovat rahojen valuvan valtaosin ulos Suomesta. Työmaat hiljenevät ja ala huutaa valtiota apuun. Kesäkuun alussa alan etujärjestö Rakennusteollisuus vaati valtiolta 400 miljoonan euron elvytysrahoja.
Työmaat hiljenevät ja ala huutaa valtiota apuun. Kesäkuun alussa alan etujärjestö Rakennusteollisuus vaati valtiolta 400 miljoonan euron elvytysrahoja.
Järjestön laskelmien mukaan elvytys toisi talouteen rahavirtoja yhteensä 2,5 miljardin euron edestä, ja loisi 40 000 työpaikkaa.
Kesäkuun jälkeen tilanne työmailla on vain huonontunut.
Tänään rakennusyhtiö Lemminkäinen ilmoitti karsivansa töitä Suomesta 250 henkilötyövuoden verran. Yhtiö perustelee säästöjä kausivaihtelun pienentämisellä ja huonolla markkinatilanteella
Elvytystä
– Viroon?
Kun puhutaan rakennusteollisuuden elvyttämisestä esiin nousee usein virolaisten rakennusmiesten rooli.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Mika Maliranta pohti eilen sosiaalisessa mediassa, missä suhteessa Suomessa tapahtuva elvytys alentaisi virolaisten rakennusmiesten työttömyysprosenttia Virossa.
Vuoripuro ei tällaista puhetta sulata. Hänen mielestään ajatus on sinänsä ymmärrettävä, mutta ei perustu faktoihin.
– Kesäkuun alussa verohallinnon rekisteriin oli merkattu kaikkiaan 540 000 rakennustyömaalla työskentelevää henkilöä, Vuoripuro sanoo.
Lukuun sisältyvät kaikki työmaalla työskentelevät, esimerkiksi siivoustehtävissä olevat.
EU:n normien mukaan, kaikki urakat on kilpailutettava. Joten nämäkin eurot valuvat suomesta pois! ei auta elvytykseen hevonpaskaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
rakennusalata tulikin mieleen puu ja puusta kuusi kuusesta karjalan käki. käytkö vieläkin verestämässä vanhoja muistoja kiipeät kuusen latvaan kukkumaan
Kultagäkönen kuusessa istuu ja kukkuu minkä kerkii. Lopettaa vasta kun PersuTöppis tapin pois ottaa. Sitten gäkönen munii Töppiksen pesään koko yön.
perussuomalaisten viljelemä muukalaisviha on ollut todella järkyttävä isku vientiteollisuudellemme ja se ei voi olla näkymättä myöskään kotimarkkinoilla.
"konjakkipieru"
"persuromantiikkaa"
"PS tuhon tie"
Vastatkaa tähän kysymykseen: Onko noin raskasta omaksua rehellinen todellisuus? Ilmeisesti ja olettehan te, Suomalaisen yhteiskunnan varassa eläviä peräkamaripoikia, joiden äom.on yhteisestikin laskettuna, alle keskiarvon.
Teidän lailla tänne kirjoittavia "mammanpoikia" sikiää ihmeellisen paljon ja lisäksi, kun kuvittelevat olevansa "fiksuja ja filmaattisia" Kepun kannattjia. Kepunainoa valopilkku Sipilä, on sairastunut ja ei mikään ihme, kun hänellä on yllä olevien, kolmen nimim. kaltaisia paimennettavia, joista suurin osa on "tissinkoettelijoita" suomalaisessa maataloudessa. Ei mikään ihme jos näiden junttipoikien paimentamisessa terveys on koetuksella.
Eikös ne ole julkiset urakat, jotka on kilpailutettava? Kyllähän yksityinen yritys, as.oy, omakotitalonomistaja tai vaikka pouolue saa tilata remppareiskansa niin kuin lystää. Tavallisella tallaajalla ei tosin välttämättä ole varaa sellaisiin lottovoittajan elkeisiin, kuin persuilla Yrjönkadun ökypuoluetoimistonsa rempan kanssa. Kun raha ei tule veronmaksajilta, pitää kulupuoltakin vähän vahtia. Muuten ylättävää kyllä, meidän taloyhtiön äskeisessä julkisivurempassa edullisimman tarjouksen tehneen firman työntekijät olivat suomalaisia, paitsi pari venäjänpuhujaa, jotka tekivät pienen aliurakan. Kalliimpien tarjousten tekijöillä olisi ollut virolaista porukkaa osa tai kaikki.
Ja mitä julkisiin hankkeisiin tulee, niin onko parempi, että kilpailutetaan vai että urakka menee kunnanjohtajan rotaryveljen firmalle, maksoi mitä maksoi?
Kysymys oli kerrostaloremonteista. Remontin tekee AsOy se ja se, eli julkinen tarjous on tehtävä. Omakoti talossa asia on eri. Myös tuo kotitalousvähennys oikeus ei koske taloyhtiö remontteja.Harva kyllä niitä taloyhtiö remontteja kilpailuttaa ulkomaille.
Kuitenkin kun julkinen kilpailu tehdään, sen voi tehdä kuka tahansa, vaikka Amerikasta. Toisalta suomalainenkin yritys saattaa käyttää ulkomalaista työntekjää. Hyvä kirjoittaja. tässä ei missään nimessä ole kysymys puolueista, vaan puhtaasti siitä että rakennustöissä pyörii urakoirsijoita joilla ei aina ole puhtaat jauhot pussissaan. Suomalaisen rehellisen yrttäjän työt ovat useimmiten valon kestävät. Tässä asiassa en ole yksin. Jo useammat tahot ovat kiinnittäneet huomion siihen, mitä suomalainen yhtesiskunta tästä hyötyy. Tulevatko verorahat suomeen.
Useimmiten kirjoittajat uskovat ps:n valtaavan kaiken, mutta rauhoittelen hieman. Kysymyksessä on joko Viron tai Suomen Mafia.
Minkälaiset jauhot Reinhartilla on pusissaan ? Potaskaa lykkää minkä kerkiää.
Siksipä kysynkin:
Mikä on Guldakäkösen vastuu ja osuus kotona tehdyistä aborteista ja niiden lukumääräisestä kasvusta ? Aina munimassa toisten pesiin.
Niin oppi tästä elvytys hulluttelusta on se että se ei kannata, koska se ei mitään tehoa, koska sen suomen taloutta pirstävää vaikutusta ei voida varmistaa. Tosin saksassa tai ranskassa elvytys toimii koska siellä osataan olla se verran käytännöllisä, että järejestetään asiat (lainsäädäntö ja pykälät) siten että se raha jää kotimaahan. Mutta täällä globalisaation raiskaamien politiikkojen hautausmaalla, nostellaan käsiä ylös ja kumarrellaan kohti etelärantaa.
Elvytys on parasta tehdä silloin kun persu on sammahtanut omaan oksennukseensa ja korisee tukehtumaisillaan ... taas. Jos siis yleensäkkin haluaa elvyttää natsismin ja rasismin uutta aaltoa !?
Hankintalaki määrää julkiset hankinnat. Kilpailutettava on, jos kynnysarvot täyttyvät. Jos kunta, valtio tai muu julkinen yhteisö omistaa yli puolet tai on muuten määräävässä asemassa, on hankinta julkinen ja kilpailutettava.
Esimerkiksi YIT, Skanska, Lemminkäinen voi pyytää tarjoukset vain muutamilta tekijöiltä. On paljon erilaisia urakkamuotoja ja tapoja hoitaa kilpailutus. Hankintalaki siltä osin määrää vain julkiset hankinnat.Tietysti hyvän tavan mukaan otetaan kilpailuun kaikki halukkaat, mutta paljon on tapauksia joissa tieten tahtoen suljetaan kilpailija ulos. Tämä on nähty monesti.
KilpailijaXXX"!
On nähty ne julkiset hankinnat, joita Suomi on lähivuosien aikana tehnyt. Hyvänä esimerkkinä Bentoliini junat. Itse olen yrityksessä kilpailuttanut hankintoja, ja kriteerinä on ollut, vähiten hinta.
Kun on kysymyksessä niinkin suuri hankinta kuin olivat nuo Bentoliini junat, niin siinähän suurempana kriteerinä oli hinta ja tulokset on nähty.
Vaikeutena esim. rakennusalalla se, että urakat jakautuvat useammalle taholle, koska on selvä, että ei yksi ala hallitse kaikkia tehtäviä.
Suurin minun tekemäni urakkasopimus oli -60 luvulla rakennettu kerrostalo, joka on siitä erikoinen, että vuonna 2009, kun remontti tehtiin, niin tämän talon vesijohto- ja viemäriputkisto on edelleenkin merkinnällä, hyvät. Esim. viemäriputkisto on Saksalaista tuotantoa ja niiden arvio vaihtotarpeesta sijoittuu vuoteen 2030. Talo on täystiilitalo.
Urakka sopimuksessa oli maininta, käytettävä pääasiassa kotimaista työvoimaa. Ainoat "vieras" työvoimat olivat 3 Virolaista maalarityttöä. Hyvin tekivät työnsä. Urakka laskelma oli 300 000€ Joka sisälsi mm:ssa uudet perustuksilla varustetut isohkot parvekkeet, ne olivat terästä ja lasia. Parvekkeiden kaiteet olivat viininpunaista kerroslasia. Lisätyönä n. 12000€ teetettiin kaikki se, mikä nähtiin tarpeelliseksi.
Nyt on huomattu, että tehdään urakkasopimus ja kun työ edistyy, niin hinta nousee. (vrt. atomivoimala) Myös IT alalla on aivan tavallista, että hinnoitellaan urakka alakanttiin, jotta se saataisiin itselle.
Tässä on käynyt niin että urakka tarjousten pyytäjät eivät ole "hinnoitelleet" oikeita asioita ja syynä on se, että ei tunneta sitä, mitä halutaan.
Toisaalta urakka tarjousten pyynnöt pitää olla aika yksityiskohtaisia. Kun tarjouksia seulotaan, niin osittain voidaan pyytää lisäselvityksiä, jos on osoittautunut, että urakkatarjouksessa on ollut epäselvyyksiä.
Tietysti on urakoita, jotka laajuudessaan koskevat useita eri toimijoita, mutta niissäkin on otettava huomioon mm:ssa käytettävä materiaali. Hyvänä esimerkkinä mm:ssa mainitsemani talon vesi- ja viemäriputket. On on jopa käynyt niin, että ensimmäiset putkiremontit tehdään ja alle kolmekymmentä vuotta vanhoihin taloihin.
Yleensä, jos hinta on alhainen, pitää silloin hälytyskellojen soida, mistä moinen johtuu. Voi olla halpatyövoimasta kysymys tai tuotteiden laatu on huonoa, urakoitsijalla voi myöskin olla rahoitusvaikeuksia. jne.
Kaikki julkiset hankinnathan on kilpailutettava yleisesti. mutta siinäkin voidaan tehdä se, että käytetään kotimaista laatu standarttia kriteerinä. Työnteettäjän ensisijassa vastaa laatu ym. muusta sen tapaisista asioista. Samoin kuin on laita työntekijöiden ammattitaidosta. Urakoinnissa on käytettävä vain osaavaa henkilökuntaa, sen taas ratkaisee työnvalvoja. Työnteettäjä voi myös palkata oman laatu- ja työvalvojan, jos urakoitsija ei tähän suostu, niin ei hän myöskään silloin voi taata työnlaatua.
Tarjoukset on tehtävä pyydettyjen arvojen ja standardien kanssa yhteneväisesti
Julkiset hankinnat on oltava avoimet kaikille, yksityisen urakat eivät sitä ole. Kotimaisia laatustandardeja ei ole, vaan ne ovat tänä päivänä eurooppalaisia laatustandardeja. Esimerkikisi rakennustarvikkeille tuli pakollinen CE merkintä, joka perustuu eurooppalaiseen järjestelmään. Julkinen kilpailu ei voi tänä päivänä jättää ulkolaista firmaa huomioimatta, se olisi laitonta. Esim. tiehoitourakoita otti muutamia vuosia sitten virolainen AS-teho, joka sittemmin meni konkurssiin. Urakat saatiin kun oli HALVIN hinta.
Halpa hinta voi johtua myös siitä että urakoitsijalla ei ole velkoja ja hän haluaa hiljaisena aikana työllistää henkilöstönsä. Silloin lasketaan hommat lähes nolla katteella. Joskus on parempi tehdä /- nolla tuloksella kuin maksaa palkka kymmenelle miehelle kotisohvalle.
Itse olen laskenut ja tarjonnut urakoita kaupungille ja ympäryskunnille jo kymmenisen vuotta. Tarjouksen on ratkaissut aina HALVIN HINTA. Eräskin urakka meni velkasaneerauksessa olevalle yritykselle (niinkuin lain mukaan on mahdollista) koska hinta oli HALVIN. Urakoitsija meni nurin ja kunta joutui teettämään työn loppuun kovemmalla hinnalla.
Lopuksi haluaisin todeta nykyisen rakennusalan kustannusnousun, joka johtuu armottomasta byrokratiasta, direktiiveistä, vaatimuksista ja aikatauluista. Nykyisissä kerrostalourakoissa aikataulu on vedetty niin tiukalle, että joutuu laskemaan jo urakan viivästyssakot urakkahintaan. Samoin kieliongelma on heikentänyt laatua. Ei ymmärretä toisia kun posmelletaan kolmea neljää eri kieltä.