Tämä kysymys on ihan kaikille palstan lukijoille suunnattu :)
Valitse kumpaankin kysymykseen 1 tai 2 vastausta
Minä olen ylpeä siitä että pystyin antamaan anteeksi vuosikausia kestäneen koulukiusauksen, ja etten yleensäkään tunne hirveää katkeruutta
Iloinen olen siitä että minulla on ihana luottoystävä ja miesystävä josta saattaa tulla ensirakkauteni
Valitse kumpaankin kysymykseen 1 tai 2 vastausta
Minä olen ylpeä siitä että pystyin antamaan anteeksi vuosikausia kestäneen koulukiusauksen, ja etten yleensäkään tunne hirveää katkeruutta
Iloinen olen siitä että minulla on ihana luottoystävä ja miesystävä josta saattaa tulla ensirakkauteni
Vastaukset 11
Vanhimmat
vaikka siitä että olen täti :)
Täällä on anonyyminä hyvä purkaa menneitä tuntemuksia, kun kukaan ei kuitenkaan voi tunnistaa.
Minua kiusattiin paljon peruskoulussa. Halveksittiin vielä lukion alussakin. Tämä kaikki oli yhtä lumipallo efektiä, kiusaaminen johti siihen että käytökseni muuttui tietynlaiseksi. Sitemmin olen tullut siksi mikä olen, nään pahankin pinnan alla hyvää. Näen mielestäni ihmisen sisäisen kauneuden. Sillä, että joku ihminen on ilkeä sinua kohtaan, on yleensä jokin syy - mitä kukaan muu kuin tämä ilkeä ihminen itse harvemmin tietää. Ihmisen taustalla voi olla monenlaisia syitä, pahoja traumoja ties mitä. En ole katkera kellekään, lähinnä mietin miksi näin kävi. Maailmassa on liian vähän ymmärrystä. Ehkä en olisi näin ymmärtäväinen jos minua ei olisi koskaan kiusattu.
Minulla ei juuri ystäviä ole, tai ainakaan sellaisia joiden kanssa oltaisiin jatkuvassa yhteydessä. Yhtä naista haluaisin rakastaa mutta tuskin koskaan saan tilaisuutta osoittaa sitä.
Jotenkin pidin tästä vastauksesta, ehkä siksi kun voi samaistua tuohon kiusaamiseen. Mutta miksi et saa tilaisuuttaa osoittaa rakkauttasi? Me eletään vain kerran, oikeaa rakkautta ei kannata päästää pois käsistään
Mä oon mies ja vastaan tähän mun nainen on juuri saanut vauvan, siinä syy
Äläpä muuta sano mutta sellainen maailma on. Ei ketään voi pakottaa vaikka omat ajatukset näyttäisikin...
Voisin korjata tuota että olen iloinen kun on joku jota miettiä... mutta taitaa suruksi loppujen lopuksi kääntyä. Parempi yrittää unohtaa
1. Olen ylpeä siitä, etten ole (liian) ylpeä
2. Runoistani, jotka tulen ehkä joskus julkaisemaan myös kirjana
ylpeyttä laisinkaan. Miksi olisin muka ylpeä. Tai olisin ylpeä, jos hän olisi mieheni ja saisin kulkea hänen rinnallaan.
osaa olla, paitsi kaikista saavutuksistani, joita en nyt tässä ala luettelemaan. ;) Erityisen iloinen olen huomisiltana alkavasta lomasta ja tulevasta matkastani. :)
ylpeä olen, että olen pystynyt elämään suht normaalisti.
iloiseksi tekee niin moni asia,luonto, katto pään päällä, on ruokaa. ystäviä. ilonaiheita löytyy niin paljon etten jaksaisi luetella.
Olen ylpeä,että olen elänyt oman näköiseni elämän. Onnellinen olen oivallukseta,jonka tein vuosia sitten...ole itsesi herra,sillä vain sinä olet vastuussa omasta elämästä ja onnellisuudesta! Eli uskalla olla rehellinen itsellesi,täällä ollaan vain kerran!
läheisistä ja ystävistä ja kivasta tekemisestä