Olisin kiinnostunut saamaan varstauksen kysymykseen joka on mietityttänyt minua... eli onko kauppakorkeassa (esim. Helsingissä) kun suorittaa KTM-tutkintoa niin paljon englanninkielistä opiskelu materiaalia? Eli onko paljon kirjoja, luentoja yms. englannin kielellä, vai pärjääkö kuinka pitkälle suomella?
Kauppakorkeakoulu
opiskelemaan
81406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suurin osa kauppiksen materiaalista on englanniksi. Oppimateriaalia on toki suomenkielelläkin, mutta yleensä proffat suosivat alkuperäistekstejä, koska ne on parempia ja niitä voidaan sitten jatkossa hyödyntää esim. tutkimuksessa. (tieteen tekemisen eräs ohje on se, että pyritään aina mahdollisuuksien mukaan viittaamaan alkuperäiseen lähdemateriaaliin, uudelleen julkaisuissa kun voi ola käännös, käsitys ym. virheitä)
Suurimmaksi osaksi tentit koostuvat kirja- ja artikkelimateriaalista. Artikkeleja kerätään erilaisista "Journaleista". Kauppiksen kirjasto tulee siis tutuksi.
Ymmäertääkseni muuallakin eli yliopistossa ja TKK:lla on sama peli, metriaalit englanniksi (tai millä kielellä asian gurut sen ovatkaan kirjoittaneet). Vanha hissanmaikkani kertoi, että graduaan varten hän tutki jopa unkarinkielisiä tekstejä, eli kaikkeen tottuu.
Miksi kaikki on vain englanniksi? Missä ovat muut kielet? eivätkö saksalaiset osaa kirjoittaa tieteellistä kirjallisuutta? Tai ranskalaiset tai Espanja?
Eivät kaikki lue nykyään koulussa pitkää englantia. Useilla on pitkä saksa.
Eli medän täytyy lukea usein huonolla englannilla kirjoitettuja tekstejä sekä amerikkalaisten tutkimukset ovat usein kyseenalaisia.
Miksi saksalaisten tekemät tutkimukset eivät kelpaa Suomessa?
"amerikkalaisten tutkimukset ovat usein kyseenalaisia"
Heitit sitten varmaan ihan lonkalta tämän kommentin? Homman nimi nyt sattuu vaan olemaan se, että Jenkeistä tulee valtaosa parhaasta huippututkimuksesta. Siksi englannin kielisiä artikkeleita ja kirjoja luetaan pääosin kauppakorkeassa, ei saksan tai espanjan kielisiä.
Sitä paitsi englanti on maailman kieli ja aika on epätodennäköistä, että kovinkaan moni opiskelija osaisi espanjaa lukea.
"Eivät kaikki lue nykyään koulussa pitkää englantia. Useilla on pitkä saksa."
Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa on hirveän vähän esim. pitkän saksan lukioita. Tämäkin kommenttisi oli nyt ihan selvästi vaan repäisty pönkittämään omaa sanomaasi.
Muuten olen kyllä samaa mieltä edellisen puhujan kanssa, mutta vielä voisi hieman tarkentaa.
Jenkkitutkimus toki on pääsääntöisesti laadukasta, mutta suurempi syy akateemisen maailman englannistumiseen on se, että kaikki merkittävät julkaisut ovat englanninkielisiä. Siis jos saksalainen tutkija haluaa ikinä tutkimuksensa julkaistavan, on se käännettävä - tai kirjoitettava suoraan englanniksi (kirjoittaja kyllä vähintäänkin lukee läpi käännetyn tekstin, koska on usein ainoa oman aiheensa todellinen asiantuntija, kääntäjä harvemmin on).
Kun journaaleja plärää, niin siellä on kyllä tutkimustuloksia yliopistoista ympäri maailman, mutta kaikki julkaistaan aina englanniksi. Lisäksi yhä yleisemmät kansainväliset tutkijaryhmät käyttävät mieluiten englantia - sen kun hallitsee kohtalaisesti kiinalainen professori, kenialainen tutkimusavustaja ja suomalainen pitkän saksan lukijakin. Tervetuloa akateemiseen maailman - puhumme englantia.
Tää ei koske ainoastaan kauppakorkeata vaan kaikkea korkeakoulutusta. Englanti on tieteen kieli! Jos sä haluat yliopistoon tai korkeakouluun, niin toi kieli sun on hallittava. Eikä se rajotu ainoastaan tuohon, vaan käytännössä jokaisessa ktm työssä vaaditaan tuota.
Jonkun tilaston mukaan viime vuonna 89%:lla koululaisista oli pitkä englanti. Seuraavaksi yleisin pitkä kieli oli suomi (5%).
Esimerkiksi Vantaalla ei nykyisin ole muita vaihtoehtoja kuin englanti (suomenkielisissä kouluissa), koska muutamana viime vuonna muiden kielien lukijoista ei olisi muodostunut edes yhtä opetusryhmää, vaikka kaikki olisivat valinneet saman kielen.
Lisäksi englanti on maailman puhutuin kieli. Espanjan ja saksan rinnalla yhtä yleinen kieli voisi olla kiina, sitä puhuu jo äidinkielenään 1,2 miljardia ihmistä.
Ei englannilla ole kilpailijaa tossa. En ole ihan varma pärjääkö kiina edes puhujien määrässä, jos katsotaan ei ainoastaan kieltä äidinkielenään puhuvia, vaan kaikkia jotka hallitsevat sen kielen. Esim suurin osa suomalaisistakin kuuluu tuohon porukkaan. Mutta sitten kun katsotaan vielä levinneisyyttä, niin siinä vaiheessa viimeistään kilpailijat tippuu kelkasta.
Pistetään vielä kommentti alkuperäiseen kysymykseen.
Opiskelumateriaalista valtaosa on siis englanniksi, niin kuin joku täällä jo mainitsikin. Mutta turha siitä on stressata - talousenglannin perusteet oppii todella nopeasti. Kun lukee ja kuuntelee aktiivisesti niin äkkiä se kieli tarttuu huomaamattakin. Ja pian huomaakin lukevansa aamuisin Financial Timesista merkittävät talousuutiset - hesarin taloussivut, kauppalehti ja taloussanomat plärätään läpi sitten vaikka bussissa jos ehtii.
Oppivathan nuo lääkisläiset varsin nopeasti sen lääkärilatinshitin, joten miksipä emme me oman alamme kieltä?