http://images.talentum.com/newsletters/tektalhtml.html
Mitäs luulette, osaakohan ihminen joskus valmistaa yhtä pätevän laitteen kuin mitä ihmisaivot ovat?
Sähköaivot.
77
139
Vastaukset
- Apo-Calypso
Sinun "aivojesi" konstruointiin ei tarvita muuta kuin ruosteinen hiirenloukku ja puoli kiloa sahanpuruja.
- jyr
Hehe, on se kiva että Apocalypsolla on vielä tuota huumorintajua tallella..........................................vai?
Luulen että kyllä vain ja paremmankin. Meidän sukupolvemme ei vain ole sitä näkemässä, mutta nyt on jo syntynyt ihmisiä jotka tuota laitetta voivat aikanaan ihmetellä.
Itse asiassa jo kauan on osattu valmistaa vehkeitä jotka suoriutuvat joistakin tehtävistä suunnattoman paljon ihmisaivoja nopeammin. Kokonaisuus on sitten tulevaisuuden juttu.- jyr
Repe on osaksi oikeassa.
Mutta osaksi väärässä.
Ei ihminen tule koskaan rakentamaan tietokonetta jolla olisi tunteita. jyr kirjoitti:
Repe on osaksi oikeassa.
Mutta osaksi väärässä.
Ei ihminen tule koskaan rakentamaan tietokonetta jolla olisi tunteita.Toki tulee.
jyr kirjoitti:
Repe on osaksi oikeassa.
Mutta osaksi väärässä.
Ei ihminen tule koskaan rakentamaan tietokonetta jolla olisi tunteita.Jos pystytään rakentamaan tietokone, joka kykenisi keskustelemaan esim. tällaisella palstallla niin ettei ihmiset erottaisi onko kyseessä tietokone vai ihminen, niin oltaisiinhan tässä jo aika pitkällä.
- tieteenharrastaja
kekek-kekek kirjoitti:
Jos pystytään rakentamaan tietokone, joka kykenisi keskustelemaan esim. tällaisella palstallla niin ettei ihmiset erottaisi onko kyseessä tietokone vai ihminen, niin oltaisiinhan tässä jo aika pitkällä.
Niin oltaisiin, ellei tuo keskusteluohjelmisto olisi ihmisen kirjoittama.
tieteenharrastaja kirjoitti:
Niin oltaisiin, ellei tuo keskusteluohjelmisto olisi ihmisen kirjoittama.
Kenenkäs muun sen pitäisi tehdä, jos ei ihmisen?
- tieteenharrastaja
kekek-kekek kirjoitti:
Kenenkäs muun sen pitäisi tehdä, jos ei ihmisen?
Tietokoneen itsensä, eihän se muuten olisi älykäs.
- jyr
tieteenharrastaja kirjoitti:
Tietokoneen itsensä, eihän se muuten olisi älykäs.
Heh heh. Tämä oli päivän paras.
tieteenharrastaja kirjoitti:
Tietokoneen itsensä, eihän se muuten olisi älykäs.
Tästä puhuttiin jo aikanaan. Tuo ei ole edelleenkään relevantti vaatimus, koska ympäristönsä ohjaamana ihmisaivotkin on kehittynyt.
- tieteenharrastaja
illuminatus kirjoitti:
Tästä puhuttiin jo aikanaan. Tuo ei ole edelleenkään relevantti vaatimus, koska ympäristönsä ohjaamana ihmisaivotkin on kehittynyt.
Ihmisaivot ovat koko ajan kehittyneet omillaan eivätkä ympäristönsä rakentamina.
Minulle tekoälyksi riittää omavaraiseksi kehittynyt laitteiston ja ohjelmiston yhdistelmä, vaikka se alkuvaiheessa olisikin ollut ihmisen varassa. Siinä vaiheessa on kuitenkin vielä kyse ihmisälystä.
Kehityssuuntaa tiuonne päin ei vielä ole näkynyt. tieteenharrastaja kirjoitti:
Tietokoneen itsensä, eihän se muuten olisi älykäs.
Aloittajahan vaati että ihminen tekee sen. Pienin askelin. Ensin edes simulaatio joka hämää keskustelussa ihmisenkin.
Eihän Deep Bluelle pärjännyt kukaan shakissa.tieteenharrastaja kirjoitti:
Ihmisaivot ovat koko ajan kehittyneet omillaan eivätkä ympäristönsä rakentamina.
Minulle tekoälyksi riittää omavaraiseksi kehittynyt laitteiston ja ohjelmiston yhdistelmä, vaikka se alkuvaiheessa olisikin ollut ihmisen varassa. Siinä vaiheessa on kuitenkin vielä kyse ihmisälystä.
Kehityssuuntaa tiuonne päin ei vielä ole näkynyt.Höpöhöpö. Luonnonvalinta ohjaa ihmisaivojen kehitystä.
- tieteenharrastaja
illuminatus kirjoitti:
Höpöhöpö. Luonnonvalinta ohjaa ihmisaivojen kehitystä.
Niin ohjaa, mutta ei niiden anatomiaan tai fysiologiaan kajoamalla. Vain eliöiden valinnan kautta.
Se, että omillaan pelkästään seistä jököttävä laite nimitetään ihmisen kirjoittamalla ohjelmalla ladattuna tekoälyksi on selvää huijausta, ihan ohjelmoinnin tekniikasta riiipumatta. Ihmisälyhän siinä toimii. tieteenharrastaja kirjoitti:
Niin ohjaa, mutta ei niiden anatomiaan tai fysiologiaan kajoamalla. Vain eliöiden valinnan kautta.
Se, että omillaan pelkästään seistä jököttävä laite nimitetään ihmisen kirjoittamalla ohjelmalla ladattuna tekoälyksi on selvää huijausta, ihan ohjelmoinnin tekniikasta riiipumatta. Ihmisälyhän siinä toimii.Luonnonvalinta ohjaa myös anatomian ja fysiologian kehitystä. Ja ihmisaivojen suorituskykyyn vaikuttaa ympäristö monilla muillakin tavoin, esim. virikkeet, harjoitteet, kokemushistoria ja ravinto vaikuttavat aivojen toimintakykyyn ja kehitykseen.
Esittämäsi vaatimus sille, ettei tekoälykonetta saisi ihminen rakentaa on yksinkertaisesti perusteeton.- jyr
RepeRuutikallo kirjoitti:
Toki tulee.
Uskosi olemattomiin on vahva.
Mukaanluettuna evoluution todisteet. - tieteenharrastja
illuminatus kirjoitti:
Luonnonvalinta ohjaa myös anatomian ja fysiologian kehitystä. Ja ihmisaivojen suorituskykyyn vaikuttaa ympäristö monilla muillakin tavoin, esim. virikkeet, harjoitteet, kokemushistoria ja ravinto vaikuttavat aivojen toimintakykyyn ja kehitykseen.
Esittämäsi vaatimus sille, ettei tekoälykonetta saisi ihminen rakentaa on yksinkertaisesti perusteeton.Tuo vaatimus on vain väistämätön johtopäätös:
"Esittämäsi vaatimus sille, ettei tekoälykonetta saisi ihminen rakentaa on yksinkertaisesti perusteeton."
Jos tekoälyn väitetään joskus kehittyvän älykkäämmäksi kuin ihminen ja pystyvän parantamaan itseään, sen on tultava toimeen ilman ihmisohjelmoijaa. Ellei tuota väitetä, kyse ei ole tekoälystä, vaan uudenlaisesta ohjelmointitavasta. jyr kirjoitti:
Uskosi olemattomiin on vahva.
Mukaanluettuna evoluution todisteet.Uskoni siihen, että tiede edistyy tulevaisuudessa vähintään samaa vauhtia kuin 150 viime vuoden aikana on vahva. Kuten siihenkin, että emme kykene juurikaan kuvittelemaan sitä mitä sadan vuoden päästä tiedetään ja osataan.
Jos sinä uskot toisin, voinet perustella tieteen hidastumisen jotenkin.
Evoluution todisteisiin uskomisemme tai uskomattomuutemme taas on täysin yhdentekevää; tiedeyhteisö ja sen parhaat tutkijat ovat ne hyväksyneet, ja se on ainoa asia jolla on merkitystä, ei sillä mitä oppimattomat maallikot arkiajattelun tai uskomuksiensa perusteella kuvittelevat.tieteenharrastja kirjoitti:
Tuo vaatimus on vain väistämätön johtopäätös:
"Esittämäsi vaatimus sille, ettei tekoälykonetta saisi ihminen rakentaa on yksinkertaisesti perusteeton."
Jos tekoälyn väitetään joskus kehittyvän älykkäämmäksi kuin ihminen ja pystyvän parantamaan itseään, sen on tultava toimeen ilman ihmisohjelmoijaa. Ellei tuota väitetä, kyse ei ole tekoälystä, vaan uudenlaisesta ohjelmointitavasta.Älä nyt yritä vetäytyä tuon ohjelmiston tekijän taakse.
Vaatimuksesi, ettei taustalla oleva laite tai sovellus saisi olla ympäristönsä tuottama (tässä tapauksessa ihmisen), ei nyt vaan ole kertakaikkiaan johdonmukainen tai edes relevantti siinä mielessä, että ihmisaivojenkin kehitys on yhtälailla ollut ympäristönsä ohjaamaa. Ei se itsestään ole syntynyt.
Ihmisen ohjelmoima ja rakentama tekoäly voi periaatteessa tulla paljonkin ihmistä "paremmaksi" keräämällä itse tietoa ympäristöstään ja optimoimalla (evolutiivisesti) algoritmejaan tuon datan perusteella. Tietysti tässä on haasteita, mutta ne ovat kaukana ylivoimaisista. Sovellualueet olisivat alussa myös rajalliset, mutta kasvu- ja kehitysmahdollisuudet ovat täällä sektorilla huimaavat.- jyr
RepeRuutikallo kirjoitti:
Uskoni siihen, että tiede edistyy tulevaisuudessa vähintään samaa vauhtia kuin 150 viime vuoden aikana on vahva. Kuten siihenkin, että emme kykene juurikaan kuvittelemaan sitä mitä sadan vuoden päästä tiedetään ja osataan.
Jos sinä uskot toisin, voinet perustella tieteen hidastumisen jotenkin.
Evoluution todisteisiin uskomisemme tai uskomattomuutemme taas on täysin yhdentekevää; tiedeyhteisö ja sen parhaat tutkijat ovat ne hyväksyneet, ja se on ainoa asia jolla on merkitystä, ei sillä mitä oppimattomat maallikot arkiajattelun tai uskomuksiensa perusteella kuvittelevat.Kuten sanoin, uskosi olemattomiin on vahva, myös siihen urbaanilegendaan että tiedeyhteisö olisi hyväksyyt evoluutioteorian.
Tämä on täyttä höpöä. Ei ole olemassa mitään tiedeyhteisön instanssia joka menisi jakelemaan tällaisia tai yhtää minkäänlaisia yleisiä hyväksymyksiä.
Jos otetaan koko maailman tiedeyhteisö niin voipi olla niinpäin että evoluutioon uskovat jäävät vähemmistöksi.
Todelliset tiedeihmiset eivät edes lähde pohtimaan sitä että mihin kukin uskoo, he vain tekevät työtään.
-Nämä mediapelleDawkinsit ovat sitten asia erikseen. Ei näitä kukaan ota täysin vakavasti koska kaikki tietävät, he itse myös, sen että he esittävät jatkuvasti tieteen tutkimustuloksia väärässä valossa lisäten evoluutioelemetin vailla perusteita vähän joka asiaan. Raha ei haise.
---Sääliksi vain käy kaikkia jotka uskovat näiden huijareiden joka sanan. - tieteenharrastaja
illuminatus kirjoitti:
Älä nyt yritä vetäytyä tuon ohjelmiston tekijän taakse.
Vaatimuksesi, ettei taustalla oleva laite tai sovellus saisi olla ympäristönsä tuottama (tässä tapauksessa ihmisen), ei nyt vaan ole kertakaikkiaan johdonmukainen tai edes relevantti siinä mielessä, että ihmisaivojenkin kehitys on yhtälailla ollut ympäristönsä ohjaamaa. Ei se itsestään ole syntynyt.
Ihmisen ohjelmoima ja rakentama tekoäly voi periaatteessa tulla paljonkin ihmistä "paremmaksi" keräämällä itse tietoa ympäristöstään ja optimoimalla (evolutiivisesti) algoritmejaan tuon datan perusteella. Tietysti tässä on haasteita, mutta ne ovat kaukana ylivoimaisista. Sovellualueet olisivat alussa myös rajalliset, mutta kasvu- ja kehitysmahdollisuudet ovat täällä sektorilla huimaavat.Tietotekniikka on jo ihmistä "parempaa" monissa asioissa, joissa se kerää tietoja ympäristöstään, säätää siihen ympäristöön vaikuttavia toimielimiä ja "optimoi algoritmejaan" (tekee satunnaisia muutoksia ja valitsee jatkon tulosten mukaan) sillä tavoin ja niissä rajoissa, kun ohjelmiston tekijä on pannut tapahtumaan. Parempaa siinä mielessä ettei isokaan määrä ihmisiä saa noita asioita tapahtumaan yhtä nopeasti ja hyvin. Tämä ero myös kasvaa hyvää vauhtia.
Tekoälyn nimeä en tuolle asialle kuitenkaan hyväksy, koska älykkyyden tunnuksena minusta on omavarainen uuden luominen. Sen homman on kuvaamassani esimerkissä ja kaikissa sen nykynäkymin mahdolisissa huimaavissa jatkonäkymissä hoitamassa ihminen, se ohjelmoija. Tämän sanon liki 50 vuoden työkokemuksella tietokoneen ohjelmien tekijänä, suunnittelijana, teettäjänä ja niistä päättäjänä. jyr kirjoitti:
Kuten sanoin, uskosi olemattomiin on vahva, myös siihen urbaanilegendaan että tiedeyhteisö olisi hyväksyyt evoluutioteorian.
Tämä on täyttä höpöä. Ei ole olemassa mitään tiedeyhteisön instanssia joka menisi jakelemaan tällaisia tai yhtää minkäänlaisia yleisiä hyväksymyksiä.
Jos otetaan koko maailman tiedeyhteisö niin voipi olla niinpäin että evoluutioon uskovat jäävät vähemmistöksi.
Todelliset tiedeihmiset eivät edes lähde pohtimaan sitä että mihin kukin uskoo, he vain tekevät työtään.
-Nämä mediapelleDawkinsit ovat sitten asia erikseen. Ei näitä kukaan ota täysin vakavasti koska kaikki tietävät, he itse myös, sen että he esittävät jatkuvasti tieteen tutkimustuloksia väärässä valossa lisäten evoluutioelemetin vailla perusteita vähän joka asiaan. Raha ei haise.
---Sääliksi vain käy kaikkia jotka uskovat näiden huijareiden joka sanan.>Kuten sanoin, uskosi olemattomiin on vahva, myös siihen urbaanilegendaan että tiedeyhteisö olisi hyväksyyt evoluutioteorian.
Tämä on täyttä höpöä. Ei ole olemassa mitään tiedeyhteisön instanssia joka menisi jakelemaan tällaisia tai yhtää minkäänlaisia yleisiä hyväksymyksiä.
Hahhah! Se, että kaikkien sivistysmaiden kaikki yliopistot opettavat samanlaista evoluutioteoriaan nojaavaa biologiaa, ei mielestäsi ole yleistä hyväksymistä? Saathan sinä toki kusettaa itseäsi pöksyyn jos niin hyvältä tuntuu, ei siinä mitään. :D
>Jos otetaan koko maailman tiedeyhteisö niin voipi olla niinpäin että evoluutioon uskovat jäävät vähemmistöksi.
No eipä voi, vaikka laskisit koraanikoulujen pomminvalmistuksen opettajat "tiedeyhteisöön", kuten kyllä joudut laskemaankin.
>Todelliset tiedeihmiset eivät edes lähde pohtimaan sitä että mihin kukin uskoo, he vain tekevät työtään.
Jos nyt tästä virkkeestä mitään ymmärsin niin saatat olla jopa aivan oikeassa, jos pysytään luonnontieteissä. Toki on myös tieteitä, jotka erityisesti tutkivat ihmisten uskomisia.
- tieteenharrastaja
Syvällinen kysymys, vastaus riippuu siitä, mitä pätevyydellä tarkoitetaan.
Neuropsykologit tuntuvat olevan sitä mieltä, että korkean ihmistietoisuuden perustana olevat, monien muiden eläinten kanssa yhteiset toiminnot ovat riippuvaiset fyysisen ruumiin olemassaolosta ja reaktioista. Tämän mukaan vaikkapa innovaatioissa tai uskomuksissa ihmisen kanssa "yhtä pätevän" laitteen rakentaminen vaatisi myös biologisen ruumiin kehittämisen. Kumpaakaan noista taidoista ei nykyisillä tietokoneilla ole lainkaan, vaan pelkästään ihmisten niille kirjoittamilla ohjelmilla.
Uutisen mukaan IBM:n tavoitteena ei ole mitään tuollaista, pelkästään eräissä tehtävissä nykyisiä olennaisesti tehokkaampi digitaalinen tietokone.- jyr
Jos rakennettaisiin tietokoe, tai riittäisi kun ohjelmoitaisiin joku nykykone tekemään tieteellisistä tutkimustuloksista johtopäätöksiä sen suhteen että onko evoluutiota ollut niin mikähän olisi lopputulos?
Tietokone osaisi tietenkin jättää uskomukset ja luulemiset ja ehdollistukset ja puuttuvat renkaat pois ja se valitsisi vain faktat ja silloin tietokone kertoisi että evoluutiosta ei ole koskaan nähty hajuakaan. jyr kirjoitti:
Jos rakennettaisiin tietokoe, tai riittäisi kun ohjelmoitaisiin joku nykykone tekemään tieteellisistä tutkimustuloksista johtopäätöksiä sen suhteen että onko evoluutiota ollut niin mikähän olisi lopputulos?
Tietokone osaisi tietenkin jättää uskomukset ja luulemiset ja ehdollistukset ja puuttuvat renkaat pois ja se valitsisi vain faktat ja silloin tietokone kertoisi että evoluutiosta ei ole koskaan nähty hajuakaan.Aaah, olet myös tietotekniikan asiantuntija. :D
Miksihän kreationistiset "tiedemiehet" eivät ole tällaista evoluutioteorian vastaansanomattomasti murskaavaa ohjelmistoa tehneet?
Kai maailmasta sentään yksi riittävät ohjelmointitaidot omaava kretu löytyy. Tai ehkä sitten ei?jyr kirjoitti:
Jos rakennettaisiin tietokoe, tai riittäisi kun ohjelmoitaisiin joku nykykone tekemään tieteellisistä tutkimustuloksista johtopäätöksiä sen suhteen että onko evoluutiota ollut niin mikähän olisi lopputulos?
Tietokone osaisi tietenkin jättää uskomukset ja luulemiset ja ehdollistukset ja puuttuvat renkaat pois ja se valitsisi vain faktat ja silloin tietokone kertoisi että evoluutiosta ei ole koskaan nähty hajuakaan.Koneelle pitäisi tietenkin syöttää ne kriteerit joiden mukaan se päättää, onko evoluutiota tapahtunut vai ei.
Ja tällöinhän päätöksestä ei vastaisi kone vaan ihminen.
Sama muuten pätisi koneeseen joka tutkisi "suunnitteluargumenttia".- tieteenharrastaja
kekek-kekek kirjoitti:
Koneelle pitäisi tietenkin syöttää ne kriteerit joiden mukaan se päättää, onko evoluutiota tapahtunut vai ei.
Ja tällöinhän päätöksestä ei vastaisi kone vaan ihminen.
Sama muuten pätisi koneeseen joka tutkisi "suunnitteluargumenttia".Totta Mooses. Ohjelmiston ihmisrooli useimmiten autuaasti unohtuu tällaisissa pohdinnoissa. Koneen "rakentaminen" ei yksinään toistaiseksi tuota juuri mitään toimivaa.
- tieteenharrastaja
RepeRuutikallo kirjoitti:
Aaah, olet myös tietotekniikan asiantuntija. :D
Miksihän kreationistiset "tiedemiehet" eivät ole tällaista evoluutioteorian vastaansanomattomasti murskaavaa ohjelmistoa tehneet?
Kai maailmasta sentään yksi riittävät ohjelmointitaidot omaava kretu löytyy. Tai ehkä sitten ei?Hän on oikea joka alan tuntijaksi kehnosti tekeytymisen asiantuntija.
- jyr
RepeRuutikallo kirjoitti:
Aaah, olet myös tietotekniikan asiantuntija. :D
Miksihän kreationistiset "tiedemiehet" eivät ole tällaista evoluutioteorian vastaansanomattomasti murskaavaa ohjelmistoa tehneet?
Kai maailmasta sentään yksi riittävät ohjelmointitaidot omaava kretu löytyy. Tai ehkä sitten ei?No minä tein tuollaisen epävarmat asiat hylkäävän ohjelman ja joka ilmoitti aina että mikä on asian todellinen laita.
Tässä muutama evoluutiotodisteen syöttöyritys ja koneen ilmoittama lopputulos.
1. Ihmisen ja apinan yhteinen esi isä on Ida. Kone: Älä naurata.
2. No Lucy sitten. Kone: Sanoinhan että älä naurata.
3. No entäs Ergaster, Habilis, Erectus yms. Kone: Kuolen nauruun.
4. No Neandertalilainen sitten. Kone: Se oli ihminen, ei apina.
5. Roska Dna on evojätös? Kone: EIpä ole siitä näyttöä.
5. Lajiutumisia on havaittu? Kone: Ei evoluutioon kuuluvia.
6. Evol. on totta koska yliopistot niin sanoo. Kone: Miksi sitten näytöt puuttuvat?
7. Fossiilistosta löytyy havosen sukupuu. Kone: Vain kuviteltu sellainen.
8. Eliöstössä tapahtuu muuntelua. Kone: Vain lajin sisäisissä rajoissa.
9. Sattuma voi luoda Dna:ta. Kone: Aivan liian moimutkaista sattumalle.
10. Evoluutioon uskovat ovat älykkäitä. Kone: Ehkä, mutta silti aivopestyjä.
11. Ulkoavaruudessa on elämää: Kone: Ei ole.
12. Onpas ulkoavaruudessa elämää. Kone: Näytä että missä?
13. Fundakreationistit on tyhmiä. Kone: Joskus siltä tuntuu.
14. Solun valmistaminen vaatii älyä. Kone: Ainakin enemmän kuin ihmisellä on.
15. Tiedemiehen äly riittää rakentamaan solun. Kone: Ei toistaiseksi.
16. Tiedemiehen äly edustaa sokeaa sattumaa: Kone: Älyäpäs.
17. Aika ja sattuma voivat tehdä mitä vain. Kone: Ei edes kirvesvartta.
18. Keräkaali ja ruusukaali ovat evoluution tulos. Kone: Hapankaalin veroisesti.
19. Evoluutio tuottaa moraalia. Kone: Uusmoraali on vanhaa moraalittomuutta.
---Näitä vastauksia voit saada lisää. Kerrot vain minulle kysymyksen niin syötän sen koneeseen ja kerron sinulle sen mitä kone vastaa. - blindwatchmaker
Tiedän jossain määrin mitä tieteenharrastaja ajattelee tekoälystä :)
Informaatioteknologian alalla työskentelevänä olen seurannut tekoälyn kehittymistä 80-luvulta lähtien. Ennakoitua hitaampaa on edistyminen ollut, mutta paljon on jo saavutettu. Hitaus johtuu lähinnä siitä, että tekoälyn kehittämisen haaste aliarvioitiin - ja pahasti.
Kaukana toki ollaan vielä ihmisälyä vastaavasta tekoälystä. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että teknologian avulla lopulta kehitetään tekoäly, joka on ihmistä älykkäämpi, luovempi ja huikean paljon nopeampi. Tässä on sitten se mielenkiintoinen seikka, että tämä tekoäly kykenee ymmärtämään toimintansa täysin ja kykenee kehittämään itsestään paremman version. Seuraamuksia tästä prosessista voi sitten vain spekuloida.
Se että ihmisen älykkyys perustuu biologisiin rakenteisiin asettaa lopulta rajat sille kuinka älykäs ihminen voi olla - tekoälyllä näitä rajoituksia ei juuri ole. Tekoäly voi hyödyntää esimerkiksi kvanttilaskentaa tai optisia piirrejä. Keinoaivojen koolle ja rakenteelle ei periaatteessa ole rajoituksia. Tietenkin luonnonlait tulevat jossain vaiheessa vastaan - ellei tekoäly sitten keksi kuinka ne kierretään :)
Muistan lukeneeni tutkimuksen, jonka mukaan ihmisaivojen koko ja rakenne ovat varsin optimaaliset. Esimerkiksi norsun kokoiset aivot eivät voisi olla ihmisaivoja tehokkaampi informaationkäsittelyssä, koska signaalien täytyisi kulkea neuroneiden välillä pitemmän matkan.
Aivojen toiminnan ymmärtämiseen on juuri käynnistetty 10 vuotinen ja 1.6 miljardin euron projekti, jossa laaditaan täydellinen simulaatio ihmisaivoista supertietokoneella. Hankkeen laajuutta ja merkitystä verrataan Cernin LHC-hiukkaskiihdytin projektiin. Projektin toivotaan antavan tutkijoille viimeinkin vastauksen siitä, että kuinka aivot toimivat. Tämän jälkeen on helmompi konstruoida ihmisälyä vastaava tekoäly.
http://io9.com/5980117/new-16-billion-supercomputer-project-will-attempt-to-simulate-the-human-brain
http://www.humanbrainproject.eu/
Googlella ja IBM:lla on muutamia suuria tekoälyn kehittämiseen tähtääviä hankkeita:
http://www.kurzweilai.net/google-and-nasa-launch-quantum-artificial-intelligence-lab
http://www.wired.com/business/2013/04/kurzweil-google-ai/
http://googleblog.blogspot.fi/2012/06/using-large-scale-brain-simulations-for.html - tieteenharrastaja
jyr kirjoitti:
No minä tein tuollaisen epävarmat asiat hylkäävän ohjelman ja joka ilmoitti aina että mikä on asian todellinen laita.
Tässä muutama evoluutiotodisteen syöttöyritys ja koneen ilmoittama lopputulos.
1. Ihmisen ja apinan yhteinen esi isä on Ida. Kone: Älä naurata.
2. No Lucy sitten. Kone: Sanoinhan että älä naurata.
3. No entäs Ergaster, Habilis, Erectus yms. Kone: Kuolen nauruun.
4. No Neandertalilainen sitten. Kone: Se oli ihminen, ei apina.
5. Roska Dna on evojätös? Kone: EIpä ole siitä näyttöä.
5. Lajiutumisia on havaittu? Kone: Ei evoluutioon kuuluvia.
6. Evol. on totta koska yliopistot niin sanoo. Kone: Miksi sitten näytöt puuttuvat?
7. Fossiilistosta löytyy havosen sukupuu. Kone: Vain kuviteltu sellainen.
8. Eliöstössä tapahtuu muuntelua. Kone: Vain lajin sisäisissä rajoissa.
9. Sattuma voi luoda Dna:ta. Kone: Aivan liian moimutkaista sattumalle.
10. Evoluutioon uskovat ovat älykkäitä. Kone: Ehkä, mutta silti aivopestyjä.
11. Ulkoavaruudessa on elämää: Kone: Ei ole.
12. Onpas ulkoavaruudessa elämää. Kone: Näytä että missä?
13. Fundakreationistit on tyhmiä. Kone: Joskus siltä tuntuu.
14. Solun valmistaminen vaatii älyä. Kone: Ainakin enemmän kuin ihmisellä on.
15. Tiedemiehen äly riittää rakentamaan solun. Kone: Ei toistaiseksi.
16. Tiedemiehen äly edustaa sokeaa sattumaa: Kone: Älyäpäs.
17. Aika ja sattuma voivat tehdä mitä vain. Kone: Ei edes kirvesvartta.
18. Keräkaali ja ruusukaali ovat evoluution tulos. Kone: Hapankaalin veroisesti.
19. Evoluutio tuottaa moraalia. Kone: Uusmoraali on vanhaa moraalittomuutta.
---Näitä vastauksia voit saada lisää. Kerrot vain minulle kysymyksen niin syötän sen koneeseen ja kerron sinulle sen mitä kone vastaa.Pistit sitten ihan trolliläskiksi asialisen asian. Eikö enää muu auttanut?
- tieteenharrastaja
blindwatchmaker kirjoitti:
Tiedän jossain määrin mitä tieteenharrastaja ajattelee tekoälystä :)
Informaatioteknologian alalla työskentelevänä olen seurannut tekoälyn kehittymistä 80-luvulta lähtien. Ennakoitua hitaampaa on edistyminen ollut, mutta paljon on jo saavutettu. Hitaus johtuu lähinnä siitä, että tekoälyn kehittämisen haaste aliarvioitiin - ja pahasti.
Kaukana toki ollaan vielä ihmisälyä vastaavasta tekoälystä. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että teknologian avulla lopulta kehitetään tekoäly, joka on ihmistä älykkäämpi, luovempi ja huikean paljon nopeampi. Tässä on sitten se mielenkiintoinen seikka, että tämä tekoäly kykenee ymmärtämään toimintansa täysin ja kykenee kehittämään itsestään paremman version. Seuraamuksia tästä prosessista voi sitten vain spekuloida.
Se että ihmisen älykkyys perustuu biologisiin rakenteisiin asettaa lopulta rajat sille kuinka älykäs ihminen voi olla - tekoälyllä näitä rajoituksia ei juuri ole. Tekoäly voi hyödyntää esimerkiksi kvanttilaskentaa tai optisia piirrejä. Keinoaivojen koolle ja rakenteelle ei periaatteessa ole rajoituksia. Tietenkin luonnonlait tulevat jossain vaiheessa vastaan - ellei tekoäly sitten keksi kuinka ne kierretään :)
Muistan lukeneeni tutkimuksen, jonka mukaan ihmisaivojen koko ja rakenne ovat varsin optimaaliset. Esimerkiksi norsun kokoiset aivot eivät voisi olla ihmisaivoja tehokkaampi informaationkäsittelyssä, koska signaalien täytyisi kulkea neuroneiden välillä pitemmän matkan.
Aivojen toiminnan ymmärtämiseen on juuri käynnistetty 10 vuotinen ja 1.6 miljardin euron projekti, jossa laaditaan täydellinen simulaatio ihmisaivoista supertietokoneella. Hankkeen laajuutta ja merkitystä verrataan Cernin LHC-hiukkaskiihdytin projektiin. Projektin toivotaan antavan tutkijoille viimeinkin vastauksen siitä, että kuinka aivot toimivat. Tämän jälkeen on helmompi konstruoida ihmisälyä vastaava tekoäly.
http://io9.com/5980117/new-16-billion-supercomputer-project-will-attempt-to-simulate-the-human-brain
http://www.humanbrainproject.eu/
Googlella ja IBM:lla on muutamia suuria tekoälyn kehittämiseen tähtääviä hankkeita:
http://www.kurzweilai.net/google-and-nasa-launch-quantum-artificial-intelligence-lab
http://www.wired.com/business/2013/04/kurzweil-google-ai/
http://googleblog.blogspot.fi/2012/06/using-large-scale-brain-simulations-for.htmlKiitos samoin. Eniten silti ihmettelen, miksi noin:
"Informaatioteknologian alalla työskentelevänä olen seurannut tekoälyn kehittymistä 80-luvulta lähtien."
Samaa olen tehnyt 1960-luvulta näihin saakka ja samalla alalla työskennellen. Kovin on silti erilainen asioista saamamme kuva.
"Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että teknologian avulla lopulta kehitetään tekoäly, joka on ihmistä älykkäämpi, luovempi ja huikean paljon nopeampi."
Minusta tuo on aika vahva usko, kun nykyisin teknologinen "tekoäly" on pelkästään ihmistä nopeampi, ja sen kaikki älykkyyden ja luovuuden piirteet ovat ihmisten kirjoittamien ohjelmien tuotoksia. Toki "lopulta" voi olla niin kaukana tulevaisuudessa, ettei nykytieto siinä paina mitään.
"..tämä tekoäly kykenee ymmärtämään toimintansa täysin ja kykenee kehittämään itsestään paremman version."
Tämä edellyttäisi kykyä tiedostaa itsensä ja muuttaa omatahtoisesti rakennettaaan, mistä nykyisessä tietotekniikassa ei ole alkeitakaan - paitsi tietysti ihmisen tekeminä ohjelmallisina imitaatioina. "Täydellinen simulaatio" ihmisaivoista ihmisen ohjelmoimana vaatisi ensinnäkin täydeen ymmärryksen aivojen toiminnasta - josta ollaan vielä kaukana - ja sitten niin suuren ohjeölmointityön, että paljon vähäisempikin on vienyt yli 10 vuotta.
Kurzweilin palstalla aikaisemmin esittelevät aikaennustee ovat jo kerran kuukahtaneet, ja tarvittavan konetehon laskelmat noussett moninkertaisiksi. Pidä silti uskosi, niin muinä pidän omani. jyr kirjoitti:
No minä tein tuollaisen epävarmat asiat hylkäävän ohjelman ja joka ilmoitti aina että mikä on asian todellinen laita.
Tässä muutama evoluutiotodisteen syöttöyritys ja koneen ilmoittama lopputulos.
1. Ihmisen ja apinan yhteinen esi isä on Ida. Kone: Älä naurata.
2. No Lucy sitten. Kone: Sanoinhan että älä naurata.
3. No entäs Ergaster, Habilis, Erectus yms. Kone: Kuolen nauruun.
4. No Neandertalilainen sitten. Kone: Se oli ihminen, ei apina.
5. Roska Dna on evojätös? Kone: EIpä ole siitä näyttöä.
5. Lajiutumisia on havaittu? Kone: Ei evoluutioon kuuluvia.
6. Evol. on totta koska yliopistot niin sanoo. Kone: Miksi sitten näytöt puuttuvat?
7. Fossiilistosta löytyy havosen sukupuu. Kone: Vain kuviteltu sellainen.
8. Eliöstössä tapahtuu muuntelua. Kone: Vain lajin sisäisissä rajoissa.
9. Sattuma voi luoda Dna:ta. Kone: Aivan liian moimutkaista sattumalle.
10. Evoluutioon uskovat ovat älykkäitä. Kone: Ehkä, mutta silti aivopestyjä.
11. Ulkoavaruudessa on elämää: Kone: Ei ole.
12. Onpas ulkoavaruudessa elämää. Kone: Näytä että missä?
13. Fundakreationistit on tyhmiä. Kone: Joskus siltä tuntuu.
14. Solun valmistaminen vaatii älyä. Kone: Ainakin enemmän kuin ihmisellä on.
15. Tiedemiehen äly riittää rakentamaan solun. Kone: Ei toistaiseksi.
16. Tiedemiehen äly edustaa sokeaa sattumaa: Kone: Älyäpäs.
17. Aika ja sattuma voivat tehdä mitä vain. Kone: Ei edes kirvesvartta.
18. Keräkaali ja ruusukaali ovat evoluution tulos. Kone: Hapankaalin veroisesti.
19. Evoluutio tuottaa moraalia. Kone: Uusmoraali on vanhaa moraalittomuutta.
---Näitä vastauksia voit saada lisää. Kerrot vain minulle kysymyksen niin syötän sen koneeseen ja kerron sinulle sen mitä kone vastaa.>>No minä tein tuollaisen epävarmat asiat hylkäävän ohjelman ja joka ilmoitti aina että mikä on asian todellinen laita.
- blindwatchmaker
kekek-kekek kirjoitti:
>>No minä tein tuollaisen epävarmat asiat hylkäävän ohjelman ja joka ilmoitti aina että mikä on asian todellinen laita.
"No toimitapa se ohjelmakoodi tänne palstalle niin tutkitaan."
Se olisikin erittäin mieleenkiintoista. Sorsat kehiin. Kerrotko edes, että mitä ohjelmointikieltä käytit ja algoritmeja hyödynsit? Käytitkö jotain open source -kirjastoja ja jos käytit, niin mitä? - blindwatchmaker
tieteenharrastaja kirjoitti:
Kiitos samoin. Eniten silti ihmettelen, miksi noin:
"Informaatioteknologian alalla työskentelevänä olen seurannut tekoälyn kehittymistä 80-luvulta lähtien."
Samaa olen tehnyt 1960-luvulta näihin saakka ja samalla alalla työskennellen. Kovin on silti erilainen asioista saamamme kuva.
"Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että teknologian avulla lopulta kehitetään tekoäly, joka on ihmistä älykkäämpi, luovempi ja huikean paljon nopeampi."
Minusta tuo on aika vahva usko, kun nykyisin teknologinen "tekoäly" on pelkästään ihmistä nopeampi, ja sen kaikki älykkyyden ja luovuuden piirteet ovat ihmisten kirjoittamien ohjelmien tuotoksia. Toki "lopulta" voi olla niin kaukana tulevaisuudessa, ettei nykytieto siinä paina mitään.
"..tämä tekoäly kykenee ymmärtämään toimintansa täysin ja kykenee kehittämään itsestään paremman version."
Tämä edellyttäisi kykyä tiedostaa itsensä ja muuttaa omatahtoisesti rakennettaaan, mistä nykyisessä tietotekniikassa ei ole alkeitakaan - paitsi tietysti ihmisen tekeminä ohjelmallisina imitaatioina. "Täydellinen simulaatio" ihmisaivoista ihmisen ohjelmoimana vaatisi ensinnäkin täydeen ymmärryksen aivojen toiminnasta - josta ollaan vielä kaukana - ja sitten niin suuren ohjeölmointityön, että paljon vähäisempikin on vienyt yli 10 vuotta.
Kurzweilin palstalla aikaisemmin esittelevät aikaennustee ovat jo kerran kuukahtaneet, ja tarvittavan konetehon laskelmat noussett moninkertaisiksi. Pidä silti uskosi, niin muinä pidän omani."Samaa olen tehnyt 1960-luvulta näihin saakka ja samalla alalla työskennellen. Kovin on silti erilainen asioista saamamme kuva."
Olen 70-luvun lapsi, joten vasta teininä kiinnostui tekoälystä luettuani Asimovin ja Clarken scifi-romaaneja, joissa tekoälyllä ole merkittävä rooli.
"Minusta tuo on aika vahva usko, kun nykyisin teknologinen "tekoäly" on pelkästään ihmistä nopeampi, ja sen kaikki älykkyyden ja luovuuden piirteet ovat ihmisten kirjoittamien ohjelmien tuotoksia."
Nykyisin - niinpä.
Itseoppivista ohjelmistoista on kylläkin jo paljon esimerkkejä.
"Toki "lopulta" voi olla niin kaukana tulevaisuudessa, ettei nykytieto siinä paina mitään."
Vähintään tämä. Eihän ihmisen pitänyt kyetä lentämään, puhumattakaan kuuhun lentämisestä. Eihän tietokoneita pitänyt tarvita kuin muutamia kappaleita tyydyttämään kaikki laskennalliset tarpeet.
"Tämä edellyttäisi kykyä tiedostaa itsensä ja muuttaa omatahtoisesti rakennettaaan, mistä nykyisessä tietotekniikassa ei ole alkeitakaan"
Tuossa olet nyt mielestäni väärässä. Alkeita toki löytyy. Esimerkkinä itseorganisoituvat ohjelmistoarkkitehtuurit. Jotta ne toimisivat täytyy niissä olla (tietenkin ohjelmoituina) jonkinlainen malli itsestään. Eiväthän ne nyt tietenkään ole tiedostavasti itseään ymmärtäviä.
Siinäkin olet väärässä, että tekoälyn pitäisi olla välttämättä itseään tiedostava parantaakseen toimintaansa. Kun tekoälyn tuottava rakenne ja elementit sekä niiden väliset vuorovaikutus suhteet ovat selvillä, on kyseessä optimointiongelma, jonka ratkaisemiseen on useita lähestymistapoja. Esimerkikisi geneettisen algoritmit.
""Täydellinen simulaatio" ihmisaivoista ihmisen ohjelmoimana vaatisi ensinnäkin täydeen ymmärryksen aivojen toiminnasta - josta ollaan vielä kaukana - ja sitten niin suuren ohjeölmointityön, että paljon vähäisempikin on vienyt yli 10 vuotta."
Itseasiassa hanke ei ole ensisijaisesti ohjelmointiprojekti vaan mallinnusprojekti. Tavoitteenna on siis saada poikkitieteellisellä yhteistyöllä aikaan aivojen digitaalinen kopio riittävällä tarkkuudella. Tämän mallin avulla sitten pyritään löytämään vastauksia moniin vielä vastaamattomiin kysymyksiin.
"Kurzweilin palstalla aikaisemmin esittelevät aikaennustee ovat jo kerran kuukahtaneet, ja tarvittavan konetehon laskelmat noussett moninkertaisiksi."
Luonnollisesti. Koska vielä ollaan siinä vaiheessa, että aivojen toimintaa vasta selvitellään. Kun ei ole tunnettu aivojen toimintaa riittävän tarkasti, ovat optimistisimmat aliarvioineet haasteen. Vaaditun laskentatehon saavuttaminen ei tule ainakaan olemaan ongelma.
Toisaalta aivan viime aikoina on saatu selville monia asioita, jotka periaatteessa helpottavat ihmisaivojen toimintaa jäljittelevän tekoälyn toteuttamisen. Yksi näistä on se, että aivokuori on rakenteeltaan vahvasti moduulaarinen. Neuronijoukot muodostavat tietyllä joukolla moduuleja ja moduulit puolestaan kytkeytyvät toisiinsa koko aivokuoressa yhteneväisellä tavalla. Tämänkaltaisten aivojen arkkitehtuuriin liittyvien asioiden selvittäminen auttaa huomattavasti ymmärtämään monia aivojen toimintaan liittyviä arvoituksia.
"Pidä silti uskosi, niin muinä pidän omani."
Juuri näin. Voin olla toki väärässä, mutta minulla on se vaikutelma, että nimeenomaan sinun uskosi vuoksi ajatus ihmisälyn vertaisesta tekoälystä on sinulle jossain määrin vastenmielinen ajatus. tieteenharrastaja kirjoitti:
Pistit sitten ihan trolliläskiksi asialisen asian. Eikö enää muu auttanut?
Jeesus taisi puuttua peliin.
- tieteenharrastaja
blindwatchmaker kirjoitti:
"Samaa olen tehnyt 1960-luvulta näihin saakka ja samalla alalla työskennellen. Kovin on silti erilainen asioista saamamme kuva."
Olen 70-luvun lapsi, joten vasta teininä kiinnostui tekoälystä luettuani Asimovin ja Clarken scifi-romaaneja, joissa tekoälyllä ole merkittävä rooli.
"Minusta tuo on aika vahva usko, kun nykyisin teknologinen "tekoäly" on pelkästään ihmistä nopeampi, ja sen kaikki älykkyyden ja luovuuden piirteet ovat ihmisten kirjoittamien ohjelmien tuotoksia."
Nykyisin - niinpä.
Itseoppivista ohjelmistoista on kylläkin jo paljon esimerkkejä.
"Toki "lopulta" voi olla niin kaukana tulevaisuudessa, ettei nykytieto siinä paina mitään."
Vähintään tämä. Eihän ihmisen pitänyt kyetä lentämään, puhumattakaan kuuhun lentämisestä. Eihän tietokoneita pitänyt tarvita kuin muutamia kappaleita tyydyttämään kaikki laskennalliset tarpeet.
"Tämä edellyttäisi kykyä tiedostaa itsensä ja muuttaa omatahtoisesti rakennettaaan, mistä nykyisessä tietotekniikassa ei ole alkeitakaan"
Tuossa olet nyt mielestäni väärässä. Alkeita toki löytyy. Esimerkkinä itseorganisoituvat ohjelmistoarkkitehtuurit. Jotta ne toimisivat täytyy niissä olla (tietenkin ohjelmoituina) jonkinlainen malli itsestään. Eiväthän ne nyt tietenkään ole tiedostavasti itseään ymmärtäviä.
Siinäkin olet väärässä, että tekoälyn pitäisi olla välttämättä itseään tiedostava parantaakseen toimintaansa. Kun tekoälyn tuottava rakenne ja elementit sekä niiden väliset vuorovaikutus suhteet ovat selvillä, on kyseessä optimointiongelma, jonka ratkaisemiseen on useita lähestymistapoja. Esimerkikisi geneettisen algoritmit.
""Täydellinen simulaatio" ihmisaivoista ihmisen ohjelmoimana vaatisi ensinnäkin täydeen ymmärryksen aivojen toiminnasta - josta ollaan vielä kaukana - ja sitten niin suuren ohjeölmointityön, että paljon vähäisempikin on vienyt yli 10 vuotta."
Itseasiassa hanke ei ole ensisijaisesti ohjelmointiprojekti vaan mallinnusprojekti. Tavoitteenna on siis saada poikkitieteellisellä yhteistyöllä aikaan aivojen digitaalinen kopio riittävällä tarkkuudella. Tämän mallin avulla sitten pyritään löytämään vastauksia moniin vielä vastaamattomiin kysymyksiin.
"Kurzweilin palstalla aikaisemmin esittelevät aikaennustee ovat jo kerran kuukahtaneet, ja tarvittavan konetehon laskelmat noussett moninkertaisiksi."
Luonnollisesti. Koska vielä ollaan siinä vaiheessa, että aivojen toimintaa vasta selvitellään. Kun ei ole tunnettu aivojen toimintaa riittävän tarkasti, ovat optimistisimmat aliarvioineet haasteen. Vaaditun laskentatehon saavuttaminen ei tule ainakaan olemaan ongelma.
Toisaalta aivan viime aikoina on saatu selville monia asioita, jotka periaatteessa helpottavat ihmisaivojen toimintaa jäljittelevän tekoälyn toteuttamisen. Yksi näistä on se, että aivokuori on rakenteeltaan vahvasti moduulaarinen. Neuronijoukot muodostavat tietyllä joukolla moduuleja ja moduulit puolestaan kytkeytyvät toisiinsa koko aivokuoressa yhteneväisellä tavalla. Tämänkaltaisten aivojen arkkitehtuuriin liittyvien asioiden selvittäminen auttaa huomattavasti ymmärtämään monia aivojen toimintaan liittyviä arvoituksia.
"Pidä silti uskosi, niin muinä pidän omani."
Juuri näin. Voin olla toki väärässä, mutta minulla on se vaikutelma, että nimeenomaan sinun uskosi vuoksi ajatus ihmisälyn vertaisesta tekoälystä on sinulle jossain määrin vastenmielinen ajatus.Tuossa taitaa olla ratkaiseva ajatustapojemme ero:
"Itseoppivista ohjelmistoista on kylläkin jo paljon esimerkkejä."
Onhan niitä, jos sellaisiksi laskee nekin, joissa itseoppimisen toiminto on ihmisen ohjelman osaksi ohjelmoima. Siis esimerkiksi se, millaisin satunnaisvalinnoin ja mitä koodinpaloja mutatoidaan ja millä kriteereillä tulokset valitaan jatkoon. Kaikki tuo "äly ja tahto" ovat itse asiassa ihmisalkuperää; ohjelman osaaminen ei nouse tekijän taitoa korkeammaksi. Vaikka itse luistat väitteestäsi, niin minä pidän sitä kiinni.
"..tämä tekoäly kykenee ymmärtämään toimintansa täysin ja kykenee kehittämään itsestään paremman version [siis ihmisen auttamatta]."
Aivojen jäljittely neuronikytkentöjen tasolla vaatisi ratkaisemaan tietojen synapsiyhdistelmiksi koodautumisen yksityiskohdat, joista on tiedossa vasta hajanaisia pirstaleita. Pitäisi ymmärtää ja myös jäljitellä koneella ihmisen tahto (olipa nyt sitten vapaa tai sidottu) ja tämän pohjaksi neuropsykologien käsityksen mukaan myös tunteet. Tekoäly on avuton ilman tekotahtoa ja keinotunteita.
Oletko itse miettinyt vaikuttimiasi uskollesi tekoälyyn. Toivoisitko ihmistä älykkäämmän olennon olevan ihmisen tekemän, koska muunlainen sinua pelottaa? Itselleni kumpikaan laji ole vastenmielinen, mutta edelliseen uskoni on selvistä teknisistä syistä heikompi. - blindwatchmaker
tieteenharrastaja kirjoitti:
Tuossa taitaa olla ratkaiseva ajatustapojemme ero:
"Itseoppivista ohjelmistoista on kylläkin jo paljon esimerkkejä."
Onhan niitä, jos sellaisiksi laskee nekin, joissa itseoppimisen toiminto on ihmisen ohjelman osaksi ohjelmoima. Siis esimerkiksi se, millaisin satunnaisvalinnoin ja mitä koodinpaloja mutatoidaan ja millä kriteereillä tulokset valitaan jatkoon. Kaikki tuo "äly ja tahto" ovat itse asiassa ihmisalkuperää; ohjelman osaaminen ei nouse tekijän taitoa korkeammaksi. Vaikka itse luistat väitteestäsi, niin minä pidän sitä kiinni.
"..tämä tekoäly kykenee ymmärtämään toimintansa täysin ja kykenee kehittämään itsestään paremman version [siis ihmisen auttamatta]."
Aivojen jäljittely neuronikytkentöjen tasolla vaatisi ratkaisemaan tietojen synapsiyhdistelmiksi koodautumisen yksityiskohdat, joista on tiedossa vasta hajanaisia pirstaleita. Pitäisi ymmärtää ja myös jäljitellä koneella ihmisen tahto (olipa nyt sitten vapaa tai sidottu) ja tämän pohjaksi neuropsykologien käsityksen mukaan myös tunteet. Tekoäly on avuton ilman tekotahtoa ja keinotunteita.
Oletko itse miettinyt vaikuttimiasi uskollesi tekoälyyn. Toivoisitko ihmistä älykkäämmän olennon olevan ihmisen tekemän, koska muunlainen sinua pelottaa? Itselleni kumpikaan laji ole vastenmielinen, mutta edelliseen uskoni on selvistä teknisistä syistä heikompi.""Itseoppivista ohjelmistoista on kylläkin jo paljon esimerkkejä.""
"Onhan niitä, jos sellaisiksi laskee nekin, joissa itseoppimisen toiminto on ihmisen ohjelman osaksi ohjelmoima."
Niinhän minä laskenkin. Toki itseoppimisen mahdollistama ohjelmistoalusta (maching learning engine/platform) täytyy ohjelmoida, jotta varsinainen itseoppinen olisi sovellukselle mahdollista. Tämä seikka ei tietenkään eliminoi eikä poista sitä tosiasiaa, että kyseessä on ohjelmistojärjestelmä, joka kykenee itseoppimaan. Itseoppivuudella tarkoitan yleisesti kykyä tuottaa informaatiota, jonka perusteella järjestelmä kykenee suorittamaan jonkin toiminnon, jota sille ei ole ohjelmallisesti ts. ohjelmistokoodina muodossa määritelty.
"Kaikki tuo "äly ja tahto" ovat itse asiassa ihmisalkuperää;"
Ns. äly ja tahto ovat tietenkin nykyisissä itseoppivissa järjestelmissä vielä ihmisen määrittelemiä ja toteuttamia. En muuta väittänytkään
"ohjelman osaaminen ei nouse tekijän taitoa korkeammaksi."
Ja missä kohtaa kommentissa väitin, että näin olisi näissä nykyissä itseoppivissa järjestelmissä?
Jos puhutaan ohjelmiston osaamisesta, niin et ole aivan oikeassa. On nimittäin olemassa erityisalueiden asiantuntijajärjestelmiä, jotka kykenevät suorittamaan jonkin tietyn asianantuntija tehtävän, esim. lääketieteellinen diagnoosi, paremmin kuin järjestelmän varsinaiset toteuttajat ja jopa paremmin kuin jotkin ihmisasiantuntijat. Varsinainen asiantuntemukseen liittyvä informaatio on toki kerätty kirjallisuudesta ja ihmisasiantuntijoilla ja syötetty päättelysääntöjen muodossa asiantuntijajärjestelmään.
Nämä asiantuntijajärjestelmät suorittavat loogista päättelyä, mutta varsinainen ihmismäinen älykkyys puuttuu.
"Vaikka itse luistat väitteestäsi, niin minä pidän sitä kiinni."
Mistä väitteestäni luistin?
"..tämä tekoäly kykenee ymmärtämään toimintansa täysin ja kykenee kehittämään itsestään paremman version [siis ihmisen auttamatta]."
En minä väittänyt, että tällaisia tekoälyjä olisi jo nykyään olemassa, mutta uskon, että joskus tulevaisuudessa kylläkin.
"Aivojen jäljittely neuronikytkentöjen tasolla vaatisi ratkaisemaan tietojen synapsiyhdistelmiksi koodautumisen yksityiskohdat, joista on tiedossa vasta hajanaisia pirstaleita."
Nämäkin on tietenkin yksi tutkimuskohde. Tämänkin asian tuntemisessa edistyttäneen 10 vuoden kuluessa reippaasti.
"Pitäisi ymmärtää ja myös jäljitellä koneella ihmisen tahto (olipa nyt sitten vapaa tai sidottu) ja tämän pohjaksi neuropsykologien käsityksen mukaan myös tunteet."
Nämäkin ovat tutkimuskohteina. Siksi hanke onkin vahvasti poikkitieteellinen.
"Tekoäly on avuton ilman tekotahtoa ja keinotunteita."
Tämä on tiedostettu muistaakseni jo 90-luvun puolivälistä, jolloin syntyi affective computing -tutkimusala. Eräs kollegani sattumoisin tutkii ko. alaa.
"Oletko itse miettinyt vaikuttimiasi uskollesi tekoälyyn."
Ei tarvitse erityisesti miettiä. Minulla on materialistinen maailmankuva. Aivot ja ihmisen tietoisuus perustuvat pelkästään luonnonlakeihin. Enkä näe mitään teknologista estettä sille, etteikö tekoäly jotain päivänä saataisi kehitettyä.
"Toivoisitko ihmistä älykkäämmän olennon olevan ihmisen tekemän, koska muunlainen sinua pelottaa?"
Ei minua mikään pelota. En nyt vain satu uskomaan jumalaan tai sieluun. Ja jos ne ovatkin totta, vastoin parhainta näkemystäni, niin ei minulla siinäkään tapauksessa ole mitään pelättävää. - jyr
tieteenharrastaja kirjoitti:
Pistit sitten ihan trolliläskiksi asialisen asian. Eikö enää muu auttanut?
Tosikko, huom. nyt alkaa viikonloppu ja on aika heittää viihtelle. Heitä sinäkin.
Repe ja Apo tuossa jo aloittivat ennen minua.
Nyt on sinunkin jo aika rentoutua. - jyr
kekek-kekek kirjoitti:
>>No minä tein tuollaisen epävarmat asiat hylkäävän ohjelman ja joka ilmoitti aina että mikä on asian todellinen laita.
Ja siinä toinen tosikko, sanoi Kekkonen. Relax Young man.
Tuli vaan mieleen että olisikohan se hyväksi meille kaikille että heittäisimme viikoloppuna kevyttä läppää vaikka faktojen varjolla asioista joista emme vakavalla naamalla viitsisi puhua.
Siis antaa sanan lentää, totta tai ei. jyr kirjoitti:
Ja siinä toinen tosikko, sanoi Kekkonen. Relax Young man.
Tuli vaan mieleen että olisikohan se hyväksi meille kaikille että heittäisimme viikoloppuna kevyttä läppää vaikka faktojen varjolla asioista joista emme vakavalla naamalla viitsisi puhua.
Siis antaa sanan lentää, totta tai ei.Kyllä mulle sopii, että siirryt normaalisti heittämästäsi raskaasta läpästä kevyempään.
- tieteenharrastaja
blindwatchmaker kirjoitti:
""Itseoppivista ohjelmistoista on kylläkin jo paljon esimerkkejä.""
"Onhan niitä, jos sellaisiksi laskee nekin, joissa itseoppimisen toiminto on ihmisen ohjelman osaksi ohjelmoima."
Niinhän minä laskenkin. Toki itseoppimisen mahdollistama ohjelmistoalusta (maching learning engine/platform) täytyy ohjelmoida, jotta varsinainen itseoppinen olisi sovellukselle mahdollista. Tämä seikka ei tietenkään eliminoi eikä poista sitä tosiasiaa, että kyseessä on ohjelmistojärjestelmä, joka kykenee itseoppimaan. Itseoppivuudella tarkoitan yleisesti kykyä tuottaa informaatiota, jonka perusteella järjestelmä kykenee suorittamaan jonkin toiminnon, jota sille ei ole ohjelmallisesti ts. ohjelmistokoodina muodossa määritelty.
"Kaikki tuo "äly ja tahto" ovat itse asiassa ihmisalkuperää;"
Ns. äly ja tahto ovat tietenkin nykyisissä itseoppivissa järjestelmissä vielä ihmisen määrittelemiä ja toteuttamia. En muuta väittänytkään
"ohjelman osaaminen ei nouse tekijän taitoa korkeammaksi."
Ja missä kohtaa kommentissa väitin, että näin olisi näissä nykyissä itseoppivissa järjestelmissä?
Jos puhutaan ohjelmiston osaamisesta, niin et ole aivan oikeassa. On nimittäin olemassa erityisalueiden asiantuntijajärjestelmiä, jotka kykenevät suorittamaan jonkin tietyn asianantuntija tehtävän, esim. lääketieteellinen diagnoosi, paremmin kuin järjestelmän varsinaiset toteuttajat ja jopa paremmin kuin jotkin ihmisasiantuntijat. Varsinainen asiantuntemukseen liittyvä informaatio on toki kerätty kirjallisuudesta ja ihmisasiantuntijoilla ja syötetty päättelysääntöjen muodossa asiantuntijajärjestelmään.
Nämä asiantuntijajärjestelmät suorittavat loogista päättelyä, mutta varsinainen ihmismäinen älykkyys puuttuu.
"Vaikka itse luistat väitteestäsi, niin minä pidän sitä kiinni."
Mistä väitteestäni luistin?
"..tämä tekoäly kykenee ymmärtämään toimintansa täysin ja kykenee kehittämään itsestään paremman version [siis ihmisen auttamatta]."
En minä väittänyt, että tällaisia tekoälyjä olisi jo nykyään olemassa, mutta uskon, että joskus tulevaisuudessa kylläkin.
"Aivojen jäljittely neuronikytkentöjen tasolla vaatisi ratkaisemaan tietojen synapsiyhdistelmiksi koodautumisen yksityiskohdat, joista on tiedossa vasta hajanaisia pirstaleita."
Nämäkin on tietenkin yksi tutkimuskohde. Tämänkin asian tuntemisessa edistyttäneen 10 vuoden kuluessa reippaasti.
"Pitäisi ymmärtää ja myös jäljitellä koneella ihmisen tahto (olipa nyt sitten vapaa tai sidottu) ja tämän pohjaksi neuropsykologien käsityksen mukaan myös tunteet."
Nämäkin ovat tutkimuskohteina. Siksi hanke onkin vahvasti poikkitieteellinen.
"Tekoäly on avuton ilman tekotahtoa ja keinotunteita."
Tämä on tiedostettu muistaakseni jo 90-luvun puolivälistä, jolloin syntyi affective computing -tutkimusala. Eräs kollegani sattumoisin tutkii ko. alaa.
"Oletko itse miettinyt vaikuttimiasi uskollesi tekoälyyn."
Ei tarvitse erityisesti miettiä. Minulla on materialistinen maailmankuva. Aivot ja ihmisen tietoisuus perustuvat pelkästään luonnonlakeihin. Enkä näe mitään teknologista estettä sille, etteikö tekoäly jotain päivänä saataisi kehitettyä.
"Toivoisitko ihmistä älykkäämmän olennon olevan ihmisen tekemän, koska muunlainen sinua pelottaa?"
Ei minua mikään pelota. En nyt vain satu uskomaan jumalaan tai sieluun. Ja jos ne ovatkin totta, vastoin parhainta näkemystäni, niin ei minulla siinäkään tapauksessa ole mitään pelättävää.Täytyy kerrata, kun jouduit näköjään kyselemään:
Luistit tuossa näkyvästä väitteestäsi, kun hyväksyit tekoälyksi tätä heikommankin ohjelmistomuuntelun. Minä en, vaan pidän sitä ohjelmoinnin uutena tekniikkana. Sen tuottamalla muuntelulla on ihmisohjelmoijan asettamat rajat, joita järjestelmä ei voi ylittää. - tieteenharrastaja
blindwatchmaker kirjoitti:
"Samaa olen tehnyt 1960-luvulta näihin saakka ja samalla alalla työskennellen. Kovin on silti erilainen asioista saamamme kuva."
Olen 70-luvun lapsi, joten vasta teininä kiinnostui tekoälystä luettuani Asimovin ja Clarken scifi-romaaneja, joissa tekoälyllä ole merkittävä rooli.
"Minusta tuo on aika vahva usko, kun nykyisin teknologinen "tekoäly" on pelkästään ihmistä nopeampi, ja sen kaikki älykkyyden ja luovuuden piirteet ovat ihmisten kirjoittamien ohjelmien tuotoksia."
Nykyisin - niinpä.
Itseoppivista ohjelmistoista on kylläkin jo paljon esimerkkejä.
"Toki "lopulta" voi olla niin kaukana tulevaisuudessa, ettei nykytieto siinä paina mitään."
Vähintään tämä. Eihän ihmisen pitänyt kyetä lentämään, puhumattakaan kuuhun lentämisestä. Eihän tietokoneita pitänyt tarvita kuin muutamia kappaleita tyydyttämään kaikki laskennalliset tarpeet.
"Tämä edellyttäisi kykyä tiedostaa itsensä ja muuttaa omatahtoisesti rakennettaaan, mistä nykyisessä tietotekniikassa ei ole alkeitakaan"
Tuossa olet nyt mielestäni väärässä. Alkeita toki löytyy. Esimerkkinä itseorganisoituvat ohjelmistoarkkitehtuurit. Jotta ne toimisivat täytyy niissä olla (tietenkin ohjelmoituina) jonkinlainen malli itsestään. Eiväthän ne nyt tietenkään ole tiedostavasti itseään ymmärtäviä.
Siinäkin olet väärässä, että tekoälyn pitäisi olla välttämättä itseään tiedostava parantaakseen toimintaansa. Kun tekoälyn tuottava rakenne ja elementit sekä niiden väliset vuorovaikutus suhteet ovat selvillä, on kyseessä optimointiongelma, jonka ratkaisemiseen on useita lähestymistapoja. Esimerkikisi geneettisen algoritmit.
""Täydellinen simulaatio" ihmisaivoista ihmisen ohjelmoimana vaatisi ensinnäkin täydeen ymmärryksen aivojen toiminnasta - josta ollaan vielä kaukana - ja sitten niin suuren ohjeölmointityön, että paljon vähäisempikin on vienyt yli 10 vuotta."
Itseasiassa hanke ei ole ensisijaisesti ohjelmointiprojekti vaan mallinnusprojekti. Tavoitteenna on siis saada poikkitieteellisellä yhteistyöllä aikaan aivojen digitaalinen kopio riittävällä tarkkuudella. Tämän mallin avulla sitten pyritään löytämään vastauksia moniin vielä vastaamattomiin kysymyksiin.
"Kurzweilin palstalla aikaisemmin esittelevät aikaennustee ovat jo kerran kuukahtaneet, ja tarvittavan konetehon laskelmat noussett moninkertaisiksi."
Luonnollisesti. Koska vielä ollaan siinä vaiheessa, että aivojen toimintaa vasta selvitellään. Kun ei ole tunnettu aivojen toimintaa riittävän tarkasti, ovat optimistisimmat aliarvioineet haasteen. Vaaditun laskentatehon saavuttaminen ei tule ainakaan olemaan ongelma.
Toisaalta aivan viime aikoina on saatu selville monia asioita, jotka periaatteessa helpottavat ihmisaivojen toimintaa jäljittelevän tekoälyn toteuttamisen. Yksi näistä on se, että aivokuori on rakenteeltaan vahvasti moduulaarinen. Neuronijoukot muodostavat tietyllä joukolla moduuleja ja moduulit puolestaan kytkeytyvät toisiinsa koko aivokuoressa yhteneväisellä tavalla. Tämänkaltaisten aivojen arkkitehtuuriin liittyvien asioiden selvittäminen auttaa huomattavasti ymmärtämään monia aivojen toimintaan liittyviä arvoituksia.
"Pidä silti uskosi, niin muinä pidän omani."
Juuri näin. Voin olla toki väärässä, mutta minulla on se vaikutelma, että nimeenomaan sinun uskosi vuoksi ajatus ihmisälyn vertaisesta tekoälystä on sinulle jossain määrin vastenmielinen ajatus.Joko pääsit tästä harhakuvitelmasta:
"..minulla on se vaikutelma, että nimeenomaan sinun uskosi vuoksi ajatus ihmisälyn vertaisesta tekoälystä on sinulle jossain määrin vastenmielinen ajatus."
Seuraavaan viestiini vastatessa kielsit vastaavan kohdallasi. - blindwatchmaker
tieteenharrastaja kirjoitti:
Joko pääsit tästä harhakuvitelmasta:
"..minulla on se vaikutelma, että nimeenomaan sinun uskosi vuoksi ajatus ihmisälyn vertaisesta tekoälystä on sinulle jossain määrin vastenmielinen ajatus."
Seuraavaan viestiini vastatessa kielsit vastaavan kohdallasi."Joko pääsit tästä harhakuvitelmasta:"
En kutsuisi sitä sentään harhakuvitelmaksi, vaan vaikutelma, jonka ole saanut. Ja koska se oli vain vaikutelma, niin siksi suosiolla ilmaisin, että en väitä vaikutelmani olevan fakta:
"Voin olla toki väärässä, ..."
Mutta kyllä. Vaikutelmani ei siis ollut oikea.
"Seuraavaan viestiini vastatessa kielsit vastaavan kohdallasi."
Niin, minullahan ei ole kristillistä uskoa. - blindwatchmaker
tieteenharrastaja kirjoitti:
Täytyy kerrata, kun jouduit näköjään kyselemään:
Luistit tuossa näkyvästä väitteestäsi, kun hyväksyit tekoälyksi tätä heikommankin ohjelmistomuuntelun. Minä en, vaan pidän sitä ohjelmoinnin uutena tekniikkana. Sen tuottamalla muuntelulla on ihmisohjelmoijan asettamat rajat, joita järjestelmä ei voi ylittää."Luistit tuossa näkyvästä väitteestäsi, kun hyväksyit tekoälyksi tätä heikommankin ohjelmistomuuntelun. Minä en, vaan pidän sitä ohjelmoinnin uutena tekniikkana. Sen tuottamalla muuntelulla on ihmisohjelmoijan asettamat rajat, joita järjestelmä ei voi ylittää."
Nyt luultavasti ymmärsit minua väärin :)
Ensimmäisessä kommentissani kerroin seuraavasti:
"Kaukana toki ollaan vielä ihmisälyä vastaavasta tekoälystä. Uskon kuitenkin vahvasti siihen, että teknologian avulla lopulta kehitetään tekoäly, joka on ihmistä älykkäämpi, luovempi ja huikean paljon nopeampi."
Eli *joskus* meillä on mahdollisesti tekoäly, joka ylittää ihmisen älykkyyden. En väitä, että tällä hetkellä olisi missään muodossa, sillä siitä ollaan vielä kaukana.
Olisi muuten pitänyt käyttää termiä vahva teköäly (strong AI). Sillä termillähän viitataan juuri sellaiseen teköälyyn, joka kykenee periaatteessa kaikkeen siihen mihin ihmisäly ja vieläpä ylittämään nuo kyvyt.
Minulle on nyt vieläkin epäselvää, että tarkalleen ottaen missä kohtaa väität minun luistavani jostain väitteestäni.
Tarkoititko mahdollisesti tätä seuraavaa kohtaa?
""Tämä edellyttäisi kykyä tiedostaa itsensä ja muuttaa omatahtoisesti rakennettaaan, mistä nykyisessä tietotekniikassa ei ole alkeitakaan"
Tuossa olet nyt mielestäni väärässä. Alkeita toki löytyy. Esimerkkinä itseorganisoituvat ohjelmistoarkkitehtuurit. Jotta ne toimisivat täytyy niissä olla (tietenkin ohjelmoituina) jonkinlainen malli itsestään. Eiväthän ne nyt tietenkään ole tiedostavasti itseään ymmärtäviä."
En väittänyt että itseorganisoituvat järjestelmät ovat esimerkki tekoälystä, vaan sitä, että ne ovat kyllä alkeita siitä mihin viittaat tuon omatahtoisen rakenteen muuttamisen kyvykkyyden suhteen. jyr kirjoitti:
Ja siinä toinen tosikko, sanoi Kekkonen. Relax Young man.
Tuli vaan mieleen että olisikohan se hyväksi meille kaikille että heittäisimme viikoloppuna kevyttä läppää vaikka faktojen varjolla asioista joista emme vakavalla naamalla viitsisi puhua.
Siis antaa sanan lentää, totta tai ei.Tietenkään en tosissani kuvitellut että olisit ohjelmointitaitoinen.
En minäkään nykyään osaisi ohjelmoida kuin enintään "Hello World":n.- tieteenharrastaja
blindwatchmaker kirjoitti:
"Joko pääsit tästä harhakuvitelmasta:"
En kutsuisi sitä sentään harhakuvitelmaksi, vaan vaikutelma, jonka ole saanut. Ja koska se oli vain vaikutelma, niin siksi suosiolla ilmaisin, että en väitä vaikutelmani olevan fakta:
"Voin olla toki väärässä, ..."
Mutta kyllä. Vaikutelmani ei siis ollut oikea.
"Seuraavaan viestiini vastatessa kielsit vastaavan kohdallasi."
Niin, minullahan ei ole kristillistä uskoa.Onhan sinulla kristinuskon sijasta vahva usko tekoälyyn (vitsi).
Luulen, että silti lähensimme käsityksiämme keskustelussa. Sinä peruutit toteamukseen, ettei tekoälyä vielä ole, mutta eräät ohjelmointitekniikan suuntaukset antavat sinulle aiheen uskoa, että joskus on ja jopa ihmisen älyn ja luovuuden ylittävänä.
Minä jouduin valitettavasti pysymään kannassani, etten näe noissa ohjelmointitekniikoissa olennaista uutta enkä ihmisen kaltaisen älykkyyden ja innovoinnin saavuttavasta tekoälystä vielä merkkiäkään. Näen nyt silti entistä paremmin, miksi uskot tavallasi ja ymmärrän enemmän perustelujasi.
Sopiiko näin? - blindwatchmaker
tieteenharrastaja kirjoitti:
Onhan sinulla kristinuskon sijasta vahva usko tekoälyyn (vitsi).
Luulen, että silti lähensimme käsityksiämme keskustelussa. Sinä peruutit toteamukseen, ettei tekoälyä vielä ole, mutta eräät ohjelmointitekniikan suuntaukset antavat sinulle aiheen uskoa, että joskus on ja jopa ihmisen älyn ja luovuuden ylittävänä.
Minä jouduin valitettavasti pysymään kannassani, etten näe noissa ohjelmointitekniikoissa olennaista uutta enkä ihmisen kaltaisen älykkyyden ja innovoinnin saavuttavasta tekoälystä vielä merkkiäkään. Näen nyt silti entistä paremmin, miksi uskot tavallasi ja ymmärrän enemmän perustelujasi.
Sopiiko näin?"Onhan sinulla kristinuskon sijasta vahva usko tekoälyyn (vitsi)."
Tarkemmin sanottuna vahva usko vahvaan tekoälyyn :)
"Sinä peruutit toteamukseen, ettei tekoälyä vielä ole, ..."
Tuliko kirjoitusvirhe? Enhän minä sitä peruuttanut, ettei tekoälyä vielä ole. Olen edelleenkin sillä kannalla ettei tekoälyä vielä ole. Ja nyt tarkoitan nimenomaan vahvaa tekoälyä, jonka mahdollisuudesta siis avauksen mukaan keskustellaan.
"ohjelmointitekniikan suuntaukset antavat sinulle aiheen uskoa, että joskus on ja jopa ihmisen älyn ja luovuuden ylittävänä."
Ei pelkästään ohjelmointitekniikoiden kehittyminen, vaan erityisesti raudan (3D-piirit, optiset prosessorit, kvanttitietokoneet, dedikoidut neurosuorittimit, jne) sekä erityisesti se, että ihmisaivojen toiminnan ymmärtäminen lisääntyy vauhdilla.
"Sopiiko näin?"
Sopiihan se. Palataan asiaan kun jotain uutta AI-tutkimuksesta ilmenee. - tieteenharastaja
blindwatchmaker kirjoitti:
"Onhan sinulla kristinuskon sijasta vahva usko tekoälyyn (vitsi)."
Tarkemmin sanottuna vahva usko vahvaan tekoälyyn :)
"Sinä peruutit toteamukseen, ettei tekoälyä vielä ole, ..."
Tuliko kirjoitusvirhe? Enhän minä sitä peruuttanut, ettei tekoälyä vielä ole. Olen edelleenkin sillä kannalla ettei tekoälyä vielä ole. Ja nyt tarkoitan nimenomaan vahvaa tekoälyä, jonka mahdollisuudesta siis avauksen mukaan keskustellaan.
"ohjelmointitekniikan suuntaukset antavat sinulle aiheen uskoa, että joskus on ja jopa ihmisen älyn ja luovuuden ylittävänä."
Ei pelkästään ohjelmointitekniikoiden kehittyminen, vaan erityisesti raudan (3D-piirit, optiset prosessorit, kvanttitietokoneet, dedikoidut neurosuorittimit, jne) sekä erityisesti se, että ihmisaivojen toiminnan ymmärtäminen lisääntyy vauhdilla.
"Sopiiko näin?"
Sopiihan se. Palataan asiaan kun jotain uutta AI-tutkimuksesta ilmenee.Kelpuutan tarkennuksesi. Erityisesti aivojen toiminnan ymmärtämisen lisääntymistä aion seurata tiukasti kuin kettu jäärän pallia.
Kun olen lukenut viimeisen 15 vuoden aikana siitä kirjoitettua, ei vauhti tosin ole päätä huimannut. - blindwatchmaker
tieteenharastaja kirjoitti:
Kelpuutan tarkennuksesi. Erityisesti aivojen toiminnan ymmärtämisen lisääntymistä aion seurata tiukasti kuin kettu jäärän pallia.
Kun olen lukenut viimeisen 15 vuoden aikana siitä kirjoitettua, ei vauhti tosin ole päätä huimannut."Erityisesti aivojen toiminnan ymmärtämisen lisääntymistä aion seurata tiukasti kuin kettu jäärän pallia."
Tässäpä siis uutinen viime kesäkuulta. Unohdin mainita siitä kun sivusimme opitun tiedon tallentumista aivoissa. Näyttäisi siltä, että on otettu merkittäviä askelia sen suhteen, että ymmärretään tarkkaan ottaen kuinka uusi tieto tallentuu muistiin aivojen hermoverkkossa. Tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla tämä tapahtuma voitiin todeta reaaliaikaisesti:
"In June a team of scientists led by researchers at the University of Southern California published a paper explaining that they had figured out a way to watch memories form in the brains of mice and zebrafish in real-time."
http://www.theverge.com/2013/8/9/4605758/memory-observation-and-manipulation-techniques
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23791193 - tieteenharrastaja
blindwatchmaker kirjoitti:
"Erityisesti aivojen toiminnan ymmärtämisen lisääntymistä aion seurata tiukasti kuin kettu jäärän pallia."
Tässäpä siis uutinen viime kesäkuulta. Unohdin mainita siitä kun sivusimme opitun tiedon tallentumista aivoissa. Näyttäisi siltä, että on otettu merkittäviä askelia sen suhteen, että ymmärretään tarkkaan ottaen kuinka uusi tieto tallentuu muistiin aivojen hermoverkkossa. Tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jolla tämä tapahtuma voitiin todeta reaaliaikaisesti:
"In June a team of scientists led by researchers at the University of Southern California published a paper explaining that they had figured out a way to watch memories form in the brains of mice and zebrafish in real-time."
http://www.theverge.com/2013/8/9/4605758/memory-observation-and-manipulation-techniques
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23791193Kiitos linkistä, joka oli kyllä kiinnostava. Tutkimusaskelena se ei ollut kovin pitkä:
"The vividness of a particular memory is thought to be related to the strength of synapses, that is, how reliably the neuron fires when it picks up a neurotransmitter. But scientists haven’t been able to see this process of memory encoding in action — until now."
Muistin realisaatio vahvistuneiden synapsikytkentöjen hahmoina on pyörinyt lukemissani kirjoissa viime vuosituhannelta asti, ja uutuus asiassa oli tapa saada tuo ilmiö näkyviin aivokuvauksessa. Vastaa suunnilleen sitä, että mikropiirin yksittäisen RAM-transistorin jännite saadaan näkyviin, mutta ei tiedetä, mihin merkkiin bitti kuuluu ja miten merkki on koodattu. Toisessa uutisessa oli jo tästäkin alkua:
"...getting the mice to think that they had been painfully shocked in one location, when in reality, they’d been shocked in an entirely different one. The scientists achieved this by stimulating specific neurons in one area of the mouse brains."
Muistitiedon ja tunteen yhteenliittäminen sekä paikkatiedon koodautumisen päälinjat ovat myös olleet kauan kirjaviisautta, mutta nyt näyttää onnistuneen niiden jonkinlainen kirjoittaminenkin.
Tässä kohtaa pitää muistuttaa, että lääkintäetiikka estää tuollaiset mittaukset ihmisellä ja osin jopa muillakin kädellisillä. Ihmispäästä saa yksittäisen neuronin ottaa tutkimuspiikkiin pelkästään tarpeellisen hoidon peukalokyytiläisenä, ja mahdollisuuksia on aika harvoin. - huutonaurua
RepeRuutikallo kirjoitti:
Aaah, olet myös tietotekniikan asiantuntija. :D
Miksihän kreationistiset "tiedemiehet" eivät ole tällaista evoluutioteorian vastaansanomattomasti murskaavaa ohjelmistoa tehneet?
Kai maailmasta sentään yksi riittävät ohjelmointitaidot omaava kretu löytyy. Tai ehkä sitten ei?Tällä palstalla on moneen otteeseen tullut selväksi, etteivät kreationistit osaa kuin kymmensormijärjestelmän, ja senkin auttavasti. Sillä ei paljoa ohjelmoida.
Lisäksi suurin ymmärtämä luku on n. 4000, joten aika rajallista touhua heillä on senkin suhteen.
- jyr
iHMISaivot, ei siis Jeesuksen omien Raamatun hapattamia aivoja tarkoita!
- jyr
Uskovainen käyttää tilannetta aina hyväkseen,,
kuhan se ei ole yli 2 vuotias!- jyr
Miilä tämän terroristi jyr sepä se idiootin saisi täältä pois?
jyr kirjoitti:
Miilä tämän terroristi jyr sepä se idiootin saisi täältä pois?
Selvittämällä henkilöyden ja sitten rikkomalla viidettä käskyä notta roikaa.
Tai kuudetta, siis antaaksemme hänelle muuta ajateltavaa – jos nyt hyvin toiveikkaasti oletamme että kyseinen pelle ei olisi intiimissä suhteessa vain pehmoisen nyrkkinsä kanssa, mikä tietysti on kirkkaasti todennäköisintä.jyr kirjoitti:
Miilä tämän terroristi jyr sepä se idiootin saisi täältä pois?
Jos rekisteröityisit, auttaisi. Ja pikkuällää, isoa iitä, oota ja nollaa ei kannata nimimerkissä käyttää.
kekek-kekek kirjoitti:
Jos rekisteröityisit, auttaisi. Ja pikkuällää, isoa iitä, oota ja nollaa ei kannata nimimerkissä käyttää.
Rekisteröityminen on tietysti lapsellisen helppo konsti, eikä edes riko mitään käskyä tai lakia. Jostain syystä se vain ei kelepaa...
RepeRuutikallo kirjoitti:
Rekisteröityminen on tietysti lapsellisen helppo konsti, eikä edes riko mitään käskyä tai lakia. Jostain syystä se vain ei kelepaa...
Yksi mahdollisuus on se että jyr on jo rekisteröitynyt, mutta käyttää nimimerkkiään vain suomi24 treffiosastolla pariuskollisissa raamatullisessa parinvalintatoimissaan.
- settuli
"Itseoppivuudella tarkoitan yleisesti kykyä tuottaa informaatiota, jonka perusteella järjestelmä kykenee suorittamaan jonkin toiminnon, jota sille ei ole ohjelmallisesti ts. ohjelmistokoodina muodossa määritelty."
Ensialkuun vaikuttaisi, että ihmisaivot ovat joustavia ja kykenevät mukautumaan ja oppimaan rajattomasti, mutta oppiminen kuitenkin tapahtuu ainoastaan aivojen perusrakenteen asettamissa rajoissa.
Minusta tämä tulee hyvin esille aivovauriopotilaita havainnoidessa. Esimerkiksi aivojen pelkokeskuksen tuhouduttua ihminen ei kykene kokemaan pelkoa. Häntä ei myöskään voi opettaa kokemaan pelkoa. Inhokeskuksen tuhouduttua ihminen taas ei kykene kokemaan pilaantunutta ruokaa epämiellyttäväksi. Me normaalit ihmiset taas emme voi ymmärtää, millaista olisi olla kokematta pelkoa tai inhoa, koska tunteet ohjaavat ajatteluamme. Ne ovat ikään kuin kustannusfunktio, joka ensin ilmoittaa meille, miten asiasta pitäisi ajatella, antavat ajatuksille suunnan.
Ihmisaivojen toiminnan taustalta löytyy lajityypillisiä perusperiaatteita, jotka määräävät mitä voimme ajatella. Näitä voisi mielestäni pitää vastaavana asiana kuin oppivan ohjelmiston koodia. Joka tapauksessa kaikilla oppivilla järjestelmillä täytyy olla joku perusrakenne, jonka puitteissa ne oppivat.
Tieteenharrastaja on oikeassa siinä, että ihmisaivojen perusrakenteen syntyminen on tapahtunut eri tavalla kuin oppivan ohjelmistokoodin. Ihmisaivojen perusrakenne on evoluution tulos, oppiva ohjelmistokoodi tuhansien eri ihmisten tietotaidon evoluutiota. Minä en kuitenkaan näe tässä ongelmaa: näinhän täytyykin olla jo lähtökohtaisesti jos mietimme voiko ihminen rakentaa ihmisaivojen veroisen oppivan järjestelmän. Ja sitä paitsihan tuo järjestelmä joka tapauksessa olisi sellainen, että siinä olisi vain joitakin oppimisen perusperiaatteita.- tieteenharrastaja
Miettimisessä en minäkään näe ongelmaa:
"Minä en kuitenkaan näe tässä ongelmaa: näinhän täytyykin olla jo lähtökohtaisesti jos mietimme voiko ihminen rakentaa ihmisaivojen veroisen oppivan järjestelmän."
Ongelmia saattaa tulla vastaan siinä rakentamisessa, koska tietokone on ohjelmoitava digitaalinen järjestelmä ja ihmisaivot muovautuva analoginen. Tietokoneessa laitteisto, suoritettava ohjelma ja käsiteltävä data ovat selvästi erillisiä asioita, joskin ohjelma voidaan kirjoittaa muuttamaan myös itseään. Tein tämän tempun vuonna 1964 IBM 1401:llä, nykylaitteilla se on kyllä paljon mutkikkaampaa.
Aivoissa laitteistona ovat neuronit ja niiden synapsit, ohjelmistona ja datana näiden sähkökemialliset ominaisuudet, joita aivojen oma toiminta muovaa. Aivot tuntuvat löytävän uusia asioita ilman erityisiä käskyjä ja havaittavaa rajaa, tietokoneessa yksikään bitti ei liikahda, ellei ohjelma käske suoritinta, ja silloinkin vain tarkalleen käskyn mukaan. - settuli
tieteenharrastaja kirjoitti:
Miettimisessä en minäkään näe ongelmaa:
"Minä en kuitenkaan näe tässä ongelmaa: näinhän täytyykin olla jo lähtökohtaisesti jos mietimme voiko ihminen rakentaa ihmisaivojen veroisen oppivan järjestelmän."
Ongelmia saattaa tulla vastaan siinä rakentamisessa, koska tietokone on ohjelmoitava digitaalinen järjestelmä ja ihmisaivot muovautuva analoginen. Tietokoneessa laitteisto, suoritettava ohjelma ja käsiteltävä data ovat selvästi erillisiä asioita, joskin ohjelma voidaan kirjoittaa muuttamaan myös itseään. Tein tämän tempun vuonna 1964 IBM 1401:llä, nykylaitteilla se on kyllä paljon mutkikkaampaa.
Aivoissa laitteistona ovat neuronit ja niiden synapsit, ohjelmistona ja datana näiden sähkökemialliset ominaisuudet, joita aivojen oma toiminta muovaa. Aivot tuntuvat löytävän uusia asioita ilman erityisiä käskyjä ja havaittavaa rajaa, tietokoneessa yksikään bitti ei liikahda, ellei ohjelma käske suoritinta, ja silloinkin vain tarkalleen käskyn mukaan.En näe ongelmaa siinä, että ihmisaivoissa "laitteisto" muokkautuu.
Tietokoneessa eri asiayhteyksien välille voi dynaamisesti syntyä assosiaatioita aivan samalla tavalla kuin aivoissa uudet kokemukset aina assosioituvat vanhaan kokemusmaailmaamme. Suorittava koodi voi myös muokkautua. Tosin nykyään suorittava koodi on staattinen ja vain data muokkautuu. Mutta periaatteellista estettähän koodin muokkautuvuudelle ei ole.
"Aivot tuntuvat löytävän uusia asioita ilman erityisiä käskyjä ja havaittavaa rajaa"
Aivot ovat koko ajan yhteydessä kehoon. Ilman kehoa aivot eivät toimi. Tietokoneen käyttöliittymä vastaa aivojen keholiittymää. Aivot reagoivat kehon signaaleihin, tekoälyyn vaaditaan samanlainen liittymä reaalimaailmaan, jotta tekoäly voi oppia reaalimaailmasta. - tieteenharrastaja
settuli kirjoitti:
En näe ongelmaa siinä, että ihmisaivoissa "laitteisto" muokkautuu.
Tietokoneessa eri asiayhteyksien välille voi dynaamisesti syntyä assosiaatioita aivan samalla tavalla kuin aivoissa uudet kokemukset aina assosioituvat vanhaan kokemusmaailmaamme. Suorittava koodi voi myös muokkautua. Tosin nykyään suorittava koodi on staattinen ja vain data muokkautuu. Mutta periaatteellista estettähän koodin muokkautuvuudelle ei ole.
"Aivot tuntuvat löytävän uusia asioita ilman erityisiä käskyjä ja havaittavaa rajaa"
Aivot ovat koko ajan yhteydessä kehoon. Ilman kehoa aivot eivät toimi. Tietokoneen käyttöliittymä vastaa aivojen keholiittymää. Aivot reagoivat kehon signaaleihin, tekoälyyn vaaditaan samanlainen liittymä reaalimaailmaan, jotta tekoäly voi oppia reaalimaailmasta.Onhan sinulla toki oikeus mielipiteisiisi. Sivulllisten varoittamiseksi joudun huomauttamaan omana mielipiteenäni, että ne perustuvat sekä tietotekniikan että aivojen toiminnan vaillinaiseen ymmärrykseen.
- Hcnhnncj
Osaahan ihminen jo rakentaa laitteita, jotka tekevät yksittäisiä toimintoja tuhansia kertoja paremmin kuin ihmisaivot. Kuten laskeminen. Kehittynyttä tekoälyä voisi verrata vaikka hyönteisten toimintakykyyn, jopa korkeammalle tasolle. Miksi kehitys rajoittuisi tähän?
- tieteenharrastaja
Pelkkä laskentaylivoima ei ole kehittynyttä tekoälyä
"Miksi kehitys rajoittuisi tähän?"
Nykyisin tekoälynä ihasteiltavat toiminnot ovat joko ihmisaivoja nopeampien laskenta-, haku tai lajittelunopeuksien taivastelua tai erilaisten ohjelmiston itsemuuntelujen väärinkäsittämistä aidoksi älykkyydeksi. Hyönteiset tekevät satoja asioita, joihin yksikäään tuollainen paketti ei kykenisi, vaikka ne tietysti osaavat kymmeniä, jotka öttiäisiltä eivät onnistu.
Kehittynyttä tekoälyä ei kannata verrata muuhun kuin ihmisen älyllisiin suorituksiin niin, ettei ihminen ole ohjelmoinut niiden jäljitelmiä koneeseen. Vähempi on vain koneellistettua ihmisälyä järeämmällä ruumiilla varustettuna. - Bgcjgjgxgjx
tieteenharrastaja kirjoitti:
Pelkkä laskentaylivoima ei ole kehittynyttä tekoälyä
"Miksi kehitys rajoittuisi tähän?"
Nykyisin tekoälynä ihasteiltavat toiminnot ovat joko ihmisaivoja nopeampien laskenta-, haku tai lajittelunopeuksien taivastelua tai erilaisten ohjelmiston itsemuuntelujen väärinkäsittämistä aidoksi älykkyydeksi. Hyönteiset tekevät satoja asioita, joihin yksikäään tuollainen paketti ei kykenisi, vaikka ne tietysti osaavat kymmeniä, jotka öttiäisiltä eivät onnistu.
Kehittynyttä tekoälyä ei kannata verrata muuhun kuin ihmisen älyllisiin suorituksiin niin, ettei ihminen ole ohjelmoinut niiden jäljitelmiä koneeseen. Vähempi on vain koneellistettua ihmisälyä järeämmällä ruumiilla varustettuna.Olen yksinkertaisesti eri mieltä tekoälystä. Sen myönnän, että se on hyvin alkeellista vielä, mutta mitään suurta periaatteelista eroa en aivoihin näe. Ihminen pystyy tekemään koneita, jotka suorittavat samoja toimintoja kun eläinten aivot. Miksi näiden toimintojen laajentuminen pysähtyisi, en näe mitään järjellistä syytä.
- Ftfjgxgj
Bgcjgjgxgjx kirjoitti:
Olen yksinkertaisesti eri mieltä tekoälystä. Sen myönnän, että se on hyvin alkeellista vielä, mutta mitään suurta periaatteelista eroa en aivoihin näe. Ihminen pystyy tekemään koneita, jotka suorittavat samoja toimintoja kun eläinten aivot. Miksi näiden toimintojen laajentuminen pysähtyisi, en näe mitään järjellistä syytä.
Tähän vielä lisäykseksi, että en tiedä, onko mekaanisilla menetelmillä jokin sellainen päätepiste, että on yksinkertaisesti mahdotonta simuloida aivoja täydellisesti, vai vaaditaanko jotain orgaanisia lisäyksiä. Minkä toteuttaminen ei myöskään kuulosta yhtään mahdottomalta. Toisaalta jossakin vaiheessa joudumme kenties pohtimaan, onko jokin ihmisen luoma kone jo itsessään elämää vai vain mekaniikkaa.
Tämä kuitenkin hamassa tulevaisuudessa. - tieteenharrastaja
Bgcjgjgxgjx kirjoitti:
Olen yksinkertaisesti eri mieltä tekoälystä. Sen myönnän, että se on hyvin alkeellista vielä, mutta mitään suurta periaatteelista eroa en aivoihin näe. Ihminen pystyy tekemään koneita, jotka suorittavat samoja toimintoja kun eläinten aivot. Miksi näiden toimintojen laajentuminen pysähtyisi, en näe mitään järjellistä syytä.
Sopii, pidetään vain kumpikin käsityksemme.
- tieteenharjoittaja
Ftfjgxgj kirjoitti:
Tähän vielä lisäykseksi, että en tiedä, onko mekaanisilla menetelmillä jokin sellainen päätepiste, että on yksinkertaisesti mahdotonta simuloida aivoja täydellisesti, vai vaaditaanko jotain orgaanisia lisäyksiä. Minkä toteuttaminen ei myöskään kuulosta yhtään mahdottomalta. Toisaalta jossakin vaiheessa joudumme kenties pohtimaan, onko jokin ihmisen luoma kone jo itsessään elämää vai vain mekaniikkaa.
Tämä kuitenkin hamassa tulevaisuudessa.Simuloinnilla on muukin kuin menetelmäeste:
"..onko mekaanisilla menetelmillä jokin sellainen päätepiste, että on yksinkertaisesti mahdotonta simuloida aivoja täydellisesti, vai vaaditaanko jotain orgaanisia lisäyksiä."
Jonkin systeemin simuloimiseksi sen toiminta on ymmärrrettävä riittävästi ja lähtötilanne kyettävä mittaamaan niin tarkoin, että "mekaanisia tai orgaanisia" menetelmiä voidaan käyttää simulaation toteutukseen. Esimerkiksi asteroidivyöhykkeen taivaankappaleiden liikeratojen laskennan estävät monen kappaleen ongelman ratkaisun mutkikkuus sekä kappaleiden lukumäärä. Sen ainoa mahdollinen simulaatio on vyöhyke itse.
Aivojen täydellisen simulaation totetutus millään menetelmillä on riippuvainen niiden toiminnan täydellisestä ymmärtämisestä, ja on kyseenalaista, onko tämä mahdollista aivojen itsensä tuottamalla ymmärryksellä. Edes hamassa tulevaisuudessa. - settuli
tieteenharjoittaja kirjoitti:
Simuloinnilla on muukin kuin menetelmäeste:
"..onko mekaanisilla menetelmillä jokin sellainen päätepiste, että on yksinkertaisesti mahdotonta simuloida aivoja täydellisesti, vai vaaditaanko jotain orgaanisia lisäyksiä."
Jonkin systeemin simuloimiseksi sen toiminta on ymmärrrettävä riittävästi ja lähtötilanne kyettävä mittaamaan niin tarkoin, että "mekaanisia tai orgaanisia" menetelmiä voidaan käyttää simulaation toteutukseen. Esimerkiksi asteroidivyöhykkeen taivaankappaleiden liikeratojen laskennan estävät monen kappaleen ongelman ratkaisun mutkikkuus sekä kappaleiden lukumäärä. Sen ainoa mahdollinen simulaatio on vyöhyke itse.
Aivojen täydellisen simulaation totetutus millään menetelmillä on riippuvainen niiden toiminnan täydellisestä ymmärtämisestä, ja on kyseenalaista, onko tämä mahdollista aivojen itsensä tuottamalla ymmärryksellä. Edes hamassa tulevaisuudessa.Aivojen täydellinen simulaatio lienee käytännössä mahdotonta mainitsemastasi syystä. Mutta minunkaan mielestäni tälle ei ole mekaanisia esteitä, ainoastaan järjestelmän monimutkaisuudesta johtuvia. Kuten toisessa postauksessa mainitsin, koodi voi olla muokkautuvaa siinä missä datakin.
Oppivan järjestelmän tuskin kuitenkaan tarvitsee olla yksi yhteen ihmisaivojen kaltainen. Aivoista voimme oppia yleisellä tasolla miltä oppiva järjestelmä tulisi näyttää. - tieteenharrastaja
settuli kirjoitti:
Aivojen täydellinen simulaatio lienee käytännössä mahdotonta mainitsemastasi syystä. Mutta minunkaan mielestäni tälle ei ole mekaanisia esteitä, ainoastaan järjestelmän monimutkaisuudesta johtuvia. Kuten toisessa postauksessa mainitsin, koodi voi olla muokkautuvaa siinä missä datakin.
Oppivan järjestelmän tuskin kuitenkaan tarvitsee olla yksi yhteen ihmisaivojen kaltainen. Aivoista voimme oppia yleisellä tasolla miltä oppiva järjestelmä tulisi näyttää.Mainitsinhan minäkin toisessa postauksessani:
"Kuten toisessa postauksessa mainitsin, koodi voi olla muokkautuvaa siinä missä datakin."
Kerroin vuonna 1964 panneeni IBM-1401-koneen Autocoder II -kielellä kirjoitetun ohjelman muokkaamaan itseään. Veläkään ei ole keksitty muuta muokkaustapaa kuin kirjoittamalla siihen tarvittava ohjelmakoodi. Nyt siihen voi kuitenkin panna mukaan satunnaistoimintoja.
Oppiva tietokonejärjestelmä on sitä, mitä sellaiseksi halutaan sanoa. Aivojen oppimista se ei jäljittele edes "yleisellä tasolla", koska siihen ei ole keinoja. - settuli
tieteenharrastaja kirjoitti:
Mainitsinhan minäkin toisessa postauksessani:
"Kuten toisessa postauksessa mainitsin, koodi voi olla muokkautuvaa siinä missä datakin."
Kerroin vuonna 1964 panneeni IBM-1401-koneen Autocoder II -kielellä kirjoitetun ohjelman muokkaamaan itseään. Veläkään ei ole keksitty muuta muokkaustapaa kuin kirjoittamalla siihen tarvittava ohjelmakoodi. Nyt siihen voi kuitenkin panna mukaan satunnaistoimintoja.
Oppiva tietokonejärjestelmä on sitä, mitä sellaiseksi halutaan sanoa. Aivojen oppimista se ei jäljittele edes "yleisellä tasolla", koska siihen ei ole keinoja.Kyllä, kaukana ollaan aivojen tasoisesta oppivasta järjestelmästä.
Mutta eivät aivotkaan opi mitä vain. Aivoissakin voi siis ajatella olevan peruskoodi, jota ei voi muuttaa. Esimerkiksi emme voi oppia kokemaan tunnetta x, koska tuota tunnetta ei ole olemassa. Emme voi oppia ajattelemaan mitenkään muuten kuin subjektien, objektien ja predikaattien avulla, koska kielemme rakentuu niiden varaan. Emme voi oppia aistimaan uudella aistilla, esimerkiksi lintujen käyttämä magneettikenttien aistiminen on meille käsittämätöntä. Muistimme ei ole kovin tarkka, unohdamme asioita. Aistimme ovat varsin rajoittuneita. Logiikassamme on tunnettuja heikkouksia. Näitä heikkouksia muuten mainokset osaavat hyvin hyödyntää.
Emme osaa edes hyvin kuvitella oman mielemme rajoittuneisuutta. Mutta kyllä ihmisenkin oppimisella on rajat. Aivot eivät ole tabula rasa. Eikö rajojen olemassaolo osoita, että aivoillakin on perusohjelmakoodia vastaavat rajoitteet? - tieteenharrastaja
settuli kirjoitti:
Kyllä, kaukana ollaan aivojen tasoisesta oppivasta järjestelmästä.
Mutta eivät aivotkaan opi mitä vain. Aivoissakin voi siis ajatella olevan peruskoodi, jota ei voi muuttaa. Esimerkiksi emme voi oppia kokemaan tunnetta x, koska tuota tunnetta ei ole olemassa. Emme voi oppia ajattelemaan mitenkään muuten kuin subjektien, objektien ja predikaattien avulla, koska kielemme rakentuu niiden varaan. Emme voi oppia aistimaan uudella aistilla, esimerkiksi lintujen käyttämä magneettikenttien aistiminen on meille käsittämätöntä. Muistimme ei ole kovin tarkka, unohdamme asioita. Aistimme ovat varsin rajoittuneita. Logiikassamme on tunnettuja heikkouksia. Näitä heikkouksia muuten mainokset osaavat hyvin hyödyntää.
Emme osaa edes hyvin kuvitella oman mielemme rajoittuneisuutta. Mutta kyllä ihmisenkin oppimisella on rajat. Aivot eivät ole tabula rasa. Eikö rajojen olemassaolo osoita, että aivoillakin on perusohjelmakoodia vastaavat rajoitteet?Aivoilla on todella rajoitteet, jotka käsittelyvoiman osalta ovat tiukemmat kuin tietotekniikalla. Innovaatiovoimassa ne ovat joustavammat kuin on odotettu, ja tietenkin paljon paremmat tietotekniikkaa, jolla tuota kykyä ei ole lainkaan.
Aivojen singaalintulkinnan on jo todettu kykenevän muovautumaan hämmästyttävällä tavalla, esimerkiksi näköaisti kielellä tai kuulo ilman korvaa. Jos magneettikenttäsignaali osattaisiin syöttää neuroneille sopivalla tavalla, en pitäisi mahdottomana sen jonkinlaista spontaanisti avautuvaa tulkintakykyä. Tai senpuoleen mutaatiota, joka synnyttäisi tuon aistin sekä lähettävän että vastaanottavan puolen. - settuli
tieteenharrastaja kirjoitti:
Aivoilla on todella rajoitteet, jotka käsittelyvoiman osalta ovat tiukemmat kuin tietotekniikalla. Innovaatiovoimassa ne ovat joustavammat kuin on odotettu, ja tietenkin paljon paremmat tietotekniikkaa, jolla tuota kykyä ei ole lainkaan.
Aivojen singaalintulkinnan on jo todettu kykenevän muovautumaan hämmästyttävällä tavalla, esimerkiksi näköaisti kielellä tai kuulo ilman korvaa. Jos magneettikenttäsignaali osattaisiin syöttää neuroneille sopivalla tavalla, en pitäisi mahdottomana sen jonkinlaista spontaanisti avautuvaa tulkintakykyä. Tai senpuoleen mutaatiota, joka synnyttäisi tuon aistin sekä lähettävän että vastaanottavan puolen.Ja nuo aivojen rajoitteet ovat seurausta aivojen perusrakenteesta. Aivoillakin siis on muokkautumaton "käyttöjärjestelmä" ja "laitteistokokoonpano", joka määrää hyvinkin pitkälle aivojen toiminnan. Maapallon miljardit aivot toimivat kaikki lähes samalla tavalla, oppivat samoja asioita, reagoivat samalla tavoin ulkoisiin ärsykkeisiin. Kaikki kokevat inhoa nähdessään pahoin pilaantunutta ruokaa, tai pelkoa vaaran uhatessa. Tietynlaiset äänet miellyttävät, moraaliset päätelmät ovat pitkälti identtisiä moraadilemmojen edessä. Kaikki oppivat puhumaan ja spontaanisti syntyvät kielet (kuurojen lapsien ryhmät) noudattavat samaa kielioppia kuin kaikki maailman kielet.
Aivot ovat siis uskomattoman samankaltaisia. Erot syntyvät lähinnä aivojen sisältämistä muistoista. Aivojen tietosisältö riippuu siitä, millaista inputtia aivot ovat vastaanottaneet
Aivojen kyky oppia ja erityisesti simuloida tulevaa on poikkeuksellisen joustava verrattuna tekoälysovelluksiin. Se että tekoälyohjelma vaatii ohjelman oppimista varten, vastaa kuitenkin aivojen ratkaisua: Aivot eivät ole tabula rasa.
Mutta olen samaa mieltä siinä, että emme vielä ymmärrä aivojen joustavuuden keinoja tarpeeksi hyvin emmekä toistaiseksi osaa rakentaa yhtä joustavaa oppivaa järjestelmää. Ongelma ei kuitenkaan ole ratkaisematon. - tieteenharrastaja
settuli kirjoitti:
Ja nuo aivojen rajoitteet ovat seurausta aivojen perusrakenteesta. Aivoillakin siis on muokkautumaton "käyttöjärjestelmä" ja "laitteistokokoonpano", joka määrää hyvinkin pitkälle aivojen toiminnan. Maapallon miljardit aivot toimivat kaikki lähes samalla tavalla, oppivat samoja asioita, reagoivat samalla tavoin ulkoisiin ärsykkeisiin. Kaikki kokevat inhoa nähdessään pahoin pilaantunutta ruokaa, tai pelkoa vaaran uhatessa. Tietynlaiset äänet miellyttävät, moraaliset päätelmät ovat pitkälti identtisiä moraadilemmojen edessä. Kaikki oppivat puhumaan ja spontaanisti syntyvät kielet (kuurojen lapsien ryhmät) noudattavat samaa kielioppia kuin kaikki maailman kielet.
Aivot ovat siis uskomattoman samankaltaisia. Erot syntyvät lähinnä aivojen sisältämistä muistoista. Aivojen tietosisältö riippuu siitä, millaista inputtia aivot ovat vastaanottaneet
Aivojen kyky oppia ja erityisesti simuloida tulevaa on poikkeuksellisen joustava verrattuna tekoälysovelluksiin. Se että tekoälyohjelma vaatii ohjelman oppimista varten, vastaa kuitenkin aivojen ratkaisua: Aivot eivät ole tabula rasa.
Mutta olen samaa mieltä siinä, että emme vielä ymmärrä aivojen joustavuuden keinoja tarpeeksi hyvin emmekä toistaiseksi osaa rakentaa yhtä joustavaa oppivaa järjestelmää. Ongelma ei kuitenkaan ole ratkaisematon.Tämä on tärkeä muistutus:
"Aivojen tietosisältö riippuu siitä, millaista inputtia aivot ovat vastaanottaneet."
Eikä vain tietosisältö, vaan myös toimintatapa.
Muilta osin viittaan allaolevaan.
- jyr
Jeesus on nostettava hirteen, koska salli taas pahan! ÄÄLIÖ JEESUS ,nostan molemmat keskisormeni kohti Taivasta
http://www.iltasanomat.fi/kuninkaalliset/art-1288589252737.html
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1672106
Ellen Jokikunnas paljasti somessa ison perheuutisen - Ralph-poika elämänmuutoksen edessä!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask sekä Ralph-poika ovat uuden edessä. Tsemppiä koko perheelle ja erityisesti Ralphille! Lu142012- 991419
- 1201413
Evoluutioteoria on varmuudella väärin - monet tutkijat irtisaunoutuvat siitä
Tutkimuksissa on löytynyt paljon näyttöä siitä, ettei evoluutioteoria ole totta. Monet tutkijat kuitenkin vielä kannatta4571254- 69996
- 49881
- 50876
En enää koskaan äänestä vasemmistopuolueita
Olen lähes aina äänestänyt SDP:tä ja pari kertaa Vasemmistoliittoa, sillä olen aina uskonut, että vasemmisto on se, mikä223780Syntymän ja kuoleman aallot
Seuraavassa tekstissä kerrotaan, mitä välittömästi kuoleman jälkeen tapahtuu. Syntymän ja kuoleman aallot Seuraavassa354769