Ihmettelen, miksi minä jään aina ilman rakkautta ja pidempää suhdetta. Tuntuu, että kaikki sellaiset miehet jotka ajelee audilla tai bemarilla ja pukeutuvat vain tosi kalliisiin ja mielestäni tosi rumiin kuteisiin ja sen lisäksi myös kaikki ns. tavallisen näköiset miehet jotka taas harrastavat runsaasti irtoseksiä, löytävät aina naisen, mutta minä tavallinen ja irtosuhteita harrastamaton jään aina sivusta katsomaan kun muut löytävät rakkauden.
En ole mikään massasta erottuva vaan ihan tavallisesti farkkuihin ja t-paitaan tai huppariin pukeutuva mut naisten kanssa tosin ujo ja tuntuu, etten tule koskaan löytämään ketään...
Olen kauan jo ihmetellyt, miksi runsaasti seksuaalisuuttaan korostavat ja paljon irtosuhteita harrastavat löytävät aina kumppanin ja vieläpä pitkäksi aikaa, jopa vuosiksi, mutta minua ei kukaan halua. Kaikki vain leikkivät tunteillani.
En ole mikään massasta erottuva vaan ihan tavallisesti farkkuihin ja t-paitaan tai huppariin pukeutuva mut naisten kanssa tosin ujo ja tuntuu, etten tule koskaan löytämään ketään...
Olen kauan jo ihmetellyt, miksi runsaasti seksuaalisuuttaan korostavat ja paljon irtosuhteita harrastavat löytävät aina kumppanin ja vieläpä pitkäksi aikaa, jopa vuosiksi, mutta minua ei kukaan halua. Kaikki vain leikkivät tunteillani.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Perussettiä, lopeta asian miettiminen ja keskity mm. uraan, niin ei tarvii kelata moista shittiä.
Ongelma on, että et löydä naista? Kyllä jotkut naiset tykkää ns. ujoista pojista, ehkä niitä naisia on vain harvakseltaan. Sun pitää olla aktiivinen naisten suhteen, tai sitten vain odottaa, kunnes sopiva tulee kohdalle. Mitä tarkoitat, kun sanoit "kaikkien vain leikkivän tunteillasi"? Onko sulla huonoja kokemuksia naisista?
Paniikkihäiriö tai masennus ei ole este ihmisten kohtaamiselle, voin kokemuksesta sanoa. Itse olen parikymppinen nainen, olen hyväksynyt nämä "ongelmani".
Oletko itse sinkku? Haluaisitko tutustua? :)
Olen kerran ollut pitkässä suhteessa ja olimme myös kihloissa, se kesti 8vuotta. Sen jälkeen kun erosimme ja olen etsinyt uutta rakkautta olen kyllä löytäny monta mukavaa tyttöä mutta kuinkas ollakkaan he ovat olleet kiinnostuneita jostain toisesta eivätkä minusta vaikka ovat esittäneet haluavansa alkaa seurustella. Myös muutamat varatuiksi paljastuneet tytöt ovat tietoisesti tehneet mulle näin.
Oon kokenut melko saman mitä sä edellisessä viestissä kerroit ja tiedän miltä se tuntuu. Ei varmaan ole helppoa päästä hetkessä noin pitkästä suhteesta yli. Mä kans oon ollut jo kerran vakavassa suhteessa, kihloihin mentiin ja lopulta kaikki meni pieleen. Tämän entisen suhteen jälkeen on vaikea luottaa keneenkään. Nykyään mä oon perheellinen ja varattu nainen, mutta toisaalta aika yksinäinen ihminen. Itse tällä hetkellä kaipaan lähinnä kavereita, koska kaikki on syystä tai toisesta jääneet taakse.
Sulla sentään on joku kenen viereen käpertyä iltaisin. Onnea tulevaisuuteen
Minullakin on masennus ja paniikkihäiriö ja ne varmasti myös rumentaa niin että kukaan mies ei edes huomaa.
Edes iloisessa pikkusievässä baareissakaan ei kukaan mies huomaakaan. Olinpa liikkeellä kauniimman tai vähemmän kauniimman kaverin kanssa niin se on aina se kaveri jonka he huomaavat ja saattavat todeta vain että "Tuo sun kaveris on tosi hyvän näkönen/kaunis". Ja jos eivät sano niin ainakin kaikin tavoin tulee ilmi että se kaveri on aina se kiinnostavampi ja viehättävämpi. Oli se sitten missi tai tarhapöllö. Edes niitä suoria ehdotuksia ei ikäisiltäni miehiltä ole enää vuosiiin sadellut.
Seuran saanti ei ole näöstä kiinni mutta ihmettelen vain kun minuakin hassummat otukset aina seuraa löytävät mutta minulle ei vain kohdalle osu missään. Kaikki mahdolliset temput on jo yritetty alkaen hiusten värjäyksestä. Ei ole menestystä ollut sen enempää blondina kuin brunettenakaan, punaamisesta puhumattakaan. Olen joskus muinoin mennyt ihan itsekin pari kertaa juttelemaan, huonolla menestyksellä, vaikka itse juttelu toki sujui erittäin hyvin mutta rivien välistä tuli harvinaisen selväksi että ainakaan minusta he eivät olleet kiinnostuneet. On oltu myös epäsuorastikin ns tyrkyllä ja kun sanotaan että kun ei yritä eikä odota niin silloin se parhaiten kohdalle osuu niin ei minun kohdalla neutraali välinpitämättömyyskään tuottanut tulosta. Kehuvia kommentteja ulkonäöstäni saan vain toisilta naisilta mutta miehet eivät huomaakaan. Lukuunottamatta vanhoja papparaisia joiden mielestä nainen kuin nainen on kaunis mutta heidän kehumisiaan ei lasketa.
Mutta olen jo vuositolkulla ollut yksin että pääsisin jo ennätysten kirjoihin näillä yksinäisillä vuosillani ja ikääkin on jo reilusti yli 30v että taitaa haaveeksi jäädäkin ja olen niin eristäytynyt muusta maailmastakin etten toisaalta edes kaipaa ihmisten seuraa. Selvin päin olen säikky, pelokas ja eristäytyvä ja en poistu kotoa enempää kuin on ihan pakko. Lukemani perusteella minulla on todennäköisesti myös eristäytynyt persoonallisuushäiriökin kaiken muun kivan lisäksi.
Näin kai se on tarkoitettukin. Toisina päivinä se tuntuu ihan normaalilta ja hyväksyttävältä, jopa helpottavaltakin olla sinkku mutta toisina taas miettii miksi minun kohtalokseni oli jäädä yksin vailla minkäänlaista suhdetta vastakkaiseen sukupuoleen.
Hei, olen 29v. nainen (parisuhteessa, mutta todella yksinäinen) ja mikäli sinua kiinnostaisi ystävä, ota yhteyttä spostitse.
Mulla on melkein samanlaisia ajatuksia ja kokemuksia, pelkoja ja tunteita, kun sinullakin. Siksi uskoisin, että olisi paljon puheaiheita....
half.a.way.there (at) gmail . com
Jep, vähintään traagista ja kaikkee. Mutta omista valinnoistahan se elämä pääosin koostuu ja rakentuu, mikäli on rakentuakseen.
Itekin kirjottelin tänne jotain jutun tynkää kohta jo puoli vuotta sitten, eikä tässä ihmeitä ole kyllä välissä tapahtunut. Ketään muuta en siitä voi syyttää kuin itseäni.
Jos haluaa että asiat muuttuu, niin pitää tehdä itekin jotain, ei se pelkkä toivominen riitä.
P-häiriöinen nainen - aika tutut jutut ja ajatukset.. "tarhapöllö" :D
Ja näin suurempaa kirjoittamis inspiraatiota odotellessa, edelleen olisi pienimuotoinen vertaistukiryhmä rakenteilla, eli kaikki ongelmaiset ja taviksetkin, rohkeasti mukaan vaan :) turha sitä kuitenkaan pelkästään netissä on rutista, kun asioille voi tehdäkin jotain.
Uppasin tota "Esittele itsesi yksinäinen" - ketjua, kun tänne taas pitkän tauon jälkeen yön pikkutunteina eksyin ja sinne tuli jotain aiemmin kirjoiteltua.
Mutta kertauksen vuoksi vielä.. henkka.honkala(at)gmail.com
Viestejä vaan tulemaan, ei se ole niin suuri kynnys :)