Viimeviikon torstaina läksin postiin viemään paketin.
Samalla kävin pankkiautomaatilla, että saa viikonlopun sapuskat perheelle.
Kuinkas kävi? Näin vanhan kaverin ja kun lähellä ei ollut kahvilaa, niin mentiinkin viereiseen kuppilaan.
Piti ottaa "vain pari" ja himaan. No siinä illan mittaan alkoikin käsirysy muutaman tyypin kanssa, tuolloin olin jo yksin ja kaveri oli ottanut ne "pari" lähtenyt pois.
No tilanne kehittyi siihen pisteeseen, että nyt on perässä törkeän pahoinpitelyn yritys. 3 päivää meni pahnoilla ja tämä viikko on alkanut suunnattomalla vitutuksella. Sentään oli 2,5 vuotta selvää aikaa, tipattomasti.
Nyt vanha (48v) alkoholisti istuu yksin luukussaan ja ihmettelee, kun eukko eikä tyttäret ole vastanneet kännyköihin sen jälkeen, tai kun soittaa nimettömänä, niin lyödään luuri kiinni.
Ei kai kukaan ala kenenkään henkiseksi huoraksi, ainakaan vapaa ehtoisesti.
Tuossä olen pyöritellyt tämän viikon 12cal. haulipatia ja miettinyt, josko tällä vai ensiviikolla.
Tai jos sittenkin oikeudenkäynnin jälkeen vasta.
Samalla kävin pankkiautomaatilla, että saa viikonlopun sapuskat perheelle.
Kuinkas kävi? Näin vanhan kaverin ja kun lähellä ei ollut kahvilaa, niin mentiinkin viereiseen kuppilaan.
Piti ottaa "vain pari" ja himaan. No siinä illan mittaan alkoikin käsirysy muutaman tyypin kanssa, tuolloin olin jo yksin ja kaveri oli ottanut ne "pari" lähtenyt pois.
No tilanne kehittyi siihen pisteeseen, että nyt on perässä törkeän pahoinpitelyn yritys. 3 päivää meni pahnoilla ja tämä viikko on alkanut suunnattomalla vitutuksella. Sentään oli 2,5 vuotta selvää aikaa, tipattomasti.
Nyt vanha (48v) alkoholisti istuu yksin luukussaan ja ihmettelee, kun eukko eikä tyttäret ole vastanneet kännyköihin sen jälkeen, tai kun soittaa nimettömänä, niin lyödään luuri kiinni.
Ei kai kukaan ala kenenkään henkiseksi huoraksi, ainakaan vapaa ehtoisesti.
Tuossä olen pyöritellyt tämän viikon 12cal. haulipatia ja miettinyt, josko tällä vai ensiviikolla.
Tai jos sittenkin oikeudenkäynnin jälkeen vasta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
elämä on välillä sellasta...mut siitähän sitä oppii.
en mä usko et sun kannattaa elämästäs luopua..
jakselet nyt vaan päivä kerrallaan...
No ei kannata heti vajota synkkyyteen! Ihminen ei ole mikään robotti vaan tunteva olento kaikkinen ihmevirityksineen. Ei kukaan voi vaatia että toimisi aina oikein ja virheettömästi. On hyväksyttävä sekin tosiasia että erehdyksiä voi sattua kenelle tahansa huolimatta siitä kuinka vakaat aikomukset on ollut toimia oikein ja toiveiden mukaan.
Älä ole liian ankara itsellesi, ihminen ON erehtyväinen. Onhan takanasi sentään kaksi ja puoli vuotta raittiutta! Se on jo kova saavutus!
Siitä huolimatta että nyt töpeksit asiasi, aloitat vain jälleen alusta. Haet apua vaikka AA:sta. Nyt tarvitset tukea ja sieltä sitä luultavasti löytyy. Ikävä että perheesi on kääntänyt selkänsä sinulle mutta ymmärrettäväähän se on, niin minäkin varmaan olisin vastaavassa tilanteessa tehnyt. Ymmärrän täysin heitäkin.
Olen pahoillani puolestasi ja toivon että ajan kuluessa saat yhteyden tyttäriisi ja välinne normalisoituvat. He ovat kuitenkin sinun lapsiasi ja haluavat parastasi vaikka heillä on toki velvollisuus huolehtia ensin omasta hyvinvoinnistaan ja omasta elämästään.
Älä tee mitään hätiköityjä ratkaisuja vaan anna ajan kulua niin huomaat että voit nousta tästäkin suosta. Ihminen on siitä ihmeellinen eläin että se kestää melkeinpä mitä vaan ja jaksaa aina yrittää ja tähdätä parempaan. Pidän koko sydämestäni peukkuja puolestasi että jaksat taistella elämäsi paranemisen puolesta. Uskon että se tästä vielä valkenee sinullekin!
Tosiaan..2.5-vuotta selvinpäin ! olen samanikäinen perheellinen ,enkä ole moiseen saavutukseen ikinä pystynyt! Olisit ylpeä moisesta kuivilla olosta, jää nyt elämään vaikka piruuttas !
Mulla on vittumainen krapula,mutta putkea ei tule,sen olen päättänyt.
Olen yrittänyt lopettaa 1000 kertaa,mutta ei näytä onnistuvan,pillereillä vain pystyn nukkumaan!
Jos juttus oli tosi, niin ota nyt vaan päivä ja hetki kerrallaan. Hae keskusteluapua. AA tai muu. En ole itse alkoholisti (vaan pamipilleristi) enkä humalassa väkivaltainen, joten siinä mielessä en osaa täysin kuvitella miltä sinusta tuntuu, mutta
koeta nyt sinnitellä selvin päin vaikka minuutti kerrallaan. Sukulaisiasi voit lähestyä sitten jonkin ajan kuluttua vaikka ensin kirjeellä tms., jos puhelimella ei vastausta tule. Ja mitä tulevaan rosikseen tulee, niin kaikkihan me ihmiset teemme mokia, toiset pienempiä, toiset suurempia. Kaikki ihmiset ovat erehtyväisiä ja puutteellisia, kukaan ei ole täydellinen. Tuntuu ehkä "yliymmärtäviltä" korulauseilta, mutta totta se hemmetti on.