Tutkailin tuossa vähän kuntien verotulojen ja valtionosuuksien suuruutta kuntakoon mukaan. Ihan karkealla tason esitän nyt siihen pohjautuen tilanteen alle 20 000 asukkaan kunnissa keskimäärin ja vertailuna vähintään 100 000 asukkaan kunnissa keskimäärin.
Asukaasta kohti laskettuna suurissa kunnissa kertyi verotuloja 3221 euroa vuonna 2003 ja pienissä kunnissa 2087 euroa eli vähän yli 1000 euroa vähemmän.
Valtionosuuksia pienet kunnat saivat asukasta kohti 1389 euroa ja suuret 213 euroa. Pienen kunnan asukas saa siis melkein 6-7 kertaa enemmän valtionosuuksia kuin suuren kunnan asukas. Ero on siis valtava.
Pienen kunnan taloudessa valtionosuudet muodostavat siis about 40 % kunnan tuloista ja suurissa kunnissa vastaavasti noin 7 %.
Nämä luvut kertovat karua kieltään siitä, kuinka suurten kaupunkien veronmaksajilta kupataan rahaa pieniin kuntiin. Suuret kunnat elevät käytännössä omillaan, vaikka niiden veroprosentit ovat keskimäärin pienemmät kuin pienissä kunnissa. Aluepolitiikka siis maksaa joka vuosi verrattomasti, yli 4 miljardia euroa. Pienet kunnat ovat merkittävässä määrin riippuvaisia näistä valtionavuista eli kunnissa verotulokertymä on heikko.
Jokainen voi arvata sitten, mitkä poliittiset voimat jylläävät näissä pienissä kunnissa ja mitkä taas suurissa.
Asukaasta kohti laskettuna suurissa kunnissa kertyi verotuloja 3221 euroa vuonna 2003 ja pienissä kunnissa 2087 euroa eli vähän yli 1000 euroa vähemmän.
Valtionosuuksia pienet kunnat saivat asukasta kohti 1389 euroa ja suuret 213 euroa. Pienen kunnan asukas saa siis melkein 6-7 kertaa enemmän valtionosuuksia kuin suuren kunnan asukas. Ero on siis valtava.
Pienen kunnan taloudessa valtionosuudet muodostavat siis about 40 % kunnan tuloista ja suurissa kunnissa vastaavasti noin 7 %.
Nämä luvut kertovat karua kieltään siitä, kuinka suurten kaupunkien veronmaksajilta kupataan rahaa pieniin kuntiin. Suuret kunnat elevät käytännössä omillaan, vaikka niiden veroprosentit ovat keskimäärin pienemmät kuin pienissä kunnissa. Aluepolitiikka siis maksaa joka vuosi verrattomasti, yli 4 miljardia euroa. Pienet kunnat ovat merkittävässä määrin riippuvaisia näistä valtionavuista eli kunnissa verotulokertymä on heikko.
Jokainen voi arvata sitten, mitkä poliittiset voimat jylläävät näissä pienissä kunnissa ja mitkä taas suurissa.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Tuohon ongelmaan on lääke: Niiden pienten kuntien valtuustoihin on vaihdettava "kepulaisten" tilalle demarit ja sitten niille pitää lakata maksamasta valtionosuuksia.
Kaksi ongelmaa hoituu näin kivasti pois kun säästyy sekä valtion rahaa että tulee etevät poliittiset voimat valtuustoihin.
esikuntineen, vaikka Lapualta.
Ensi pitää valita sellainen eduskuntakokoonpano, joka suhtautuu kriittisemmin valtionosuusjärjestelmään, asutuksen hajauttamisintoon ja taloudellisesti kannattamattomiin investointeihin. Tähän puoleen ei nimittäin kuntatason päätöksenteolla ole suurta vaikutusta. Sen jälkeen sitten kunnissa voidaan tietysti asukkaiden toimesta alkaa miettiä sitä, mitkä puolueet ajaisivat parhaiten heidä etuaan niin, ettei oltaisi muiden elätteinä.
Venäjällä on hyvä esimerkki?
Keskustan ja Vasemmistoliiton varaan rakentuva vasemmistoenemmistöinen malli olisi Suomelle tuhoisa. Venäjäkommentti oli minulle ainakin käsittämätön, joten en osaa kommentoida.
ei todellakaan ansaitsisi kommenttia tuo, mutta kun täydellinen tietämättömyys saa maltillisenkin mielen hieman hermostumaan, niin on pakko tehdä retorinen kysymys, että vieläkö Suomessa on niin pihalla olevia ihmisiä, ettei tiedä Venäjän olevan tällä hetkellä uusliberalistinen mallivaltio? On sellainen enemmän kuin esim. USA on koskaan tällä vuosisadalla ollut. Taas on Venäjän kansa joutunut talous- ja yhteiskuntapoliittiseen laboratorioon koekaniiniksi...
"taloudellisesti kannattamattomiin investointeihin."
Mitä nämä investoinnit ovat?
Tehomaatalouden tukeminen on yksinkertaisin esimerkki kannattamattoman toiminnan ja sen investointien tukemisesta. Haja-asutusta suosiva aluepolitiikka johtaa sellaisten teiden, sähköverkon, julkisten palveluiden ja muun infrastruktuurin rakentamiseen, mikä ei ole taloudellisesti mitenkään rationaalista, kun verrataan tällaisten investointien kustannuksia taajamissa ja haja-asutusalueilla.
On yleisesti tiedossa, että esim. laaja-kaistayhteyksien hinnat ovat Suomessa kansainvälisesti korkeita juuri siksi, että piuhan vetäminen haja-asutusalueilla on kallista ja tämän kalleuden kompensoimiseksi se on kallista myös taajamissa asuville. Suomessa on vedetty myös rautateiden rataverkkoja sinne, missä liikennettä ei ole. Vuosien saatossa on sitten moni junayhteys jouduttu lopettamaan.
Voi kysyä, mitä arvoja vaalitaan sillä, että Suomessa ylläpidetään kaikenlaisia kyläpahasia jossain Jumalan selän takana ulkomuseoina. Ajelin esim. kerran Pallastuntureilta pohjoiseen johonkin Raappanan kylään (nimi lienee väärin, en muista tähän hätään). Se oli kuin eri vuosisadalta koko paikka. Tällaistahän voimme hyvin mennä katselemaan itärajan taakse päivitelläksemme sikäläistä kurjuutta. Pitääkö sitä meilläkin vielä esitellä.
nuo luvut Itse löysin pikahaulla vain seuraavanlaisen tekstin;
Vuoden 2004 yleisen valtionosuuden perusosa 1,8 prosentin indeksitarkistuksella on 27,64 euroa/asukas (indeksitarkistus 75 prosenttia täydestä määrästä). Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä ja kaksikielisyydestä sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää 40 000 asukasta.
Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta ja perusteet kuntien yleisestä valtionosuudesta annetusta laista ja asetuksesta. Päätös yleisestä valtionosuudesta on tehty 12.12.2003 nro SM-2003-03599/Ha-43 (SM 16.4.2003).
Verotulotasausta ei ole otettu huomioon oheisen dokumentin yleisen valtionosuuden määrässä. Yleistä valtionosuutta vähentää edelleen valtionosuusleikkaus 7,53 euroa asukasta kohti.
Tuossa mainitaan mikä on valtionosuus per/asukas =27 € risat, miten siitä saadaan se yli tuhat €/asukas?
Vaikea tuollaisia lukuja on tosiaan löytää, sillä asialla ei ymmärrettävästi haluta elämöidä tulonsaajapuolella ainakaan elämöidä. Siis ainakin täältä Excel-muodossa: www.intermin.fi.
Googlella kun haet maakunnat ja kuntien valtionosuudet, pääset perille tiedon saloihin. Valitettavasti copypaste-tekniikalla en saanut sivua suoraan linkiksi.
Oikeistolle kaikki valta, niin talous elpyy.
Eihän seiväshyppääjät ja pikajuoksijat ymmärrä mitään.
Tilannehan johtuu Lipposen hallitusten suorittamasta keskittämispolitiikasta. Kaikki toiminta haluttiin keskittää muutamaan kasvukeskukseen, erikoisesti pääkaupunkiseudulle. Samanaikaisesti maakunnat ja siellä olevat kunnat, jotka aivan käytännöllisistä syistä ovat noita sinun alle 20000 asukkaan kuntia, kurjistuivat. Niiden kuntien asukkaista alkoi yhä suurempi osuus olla vanhuksia, pitkäaikaistyöttömiä ja sellaisia, jotka eivät kerta kaikkiaan pysty muuttamaan Espooseen työhön.
Meillä on kuitenkin voimassa yksinkertaistettuna sellainen säännöstö, että asukasta kohten kaikkialla taataan peruspalveluja tuottavaa kunnallista verotuloa vähintään 90 prosenttia keskimääräisestä kunnallisverotulosta. Tasaus suoritetaan valtionosuuksien jaon yhteydessä.
Niinpä rikkaimmat suuret kunnat kuten Espoo ja Helsinki eivät saa valtionosuuksia lainkaan. Jokunen vuosi sitten kävi vielä niin, että rikkaimmat kunnat, suurista ainakin Espoo ja Helsinki, joutuivat Lipposen hallituksen säädöksen muutoksen takia luovuttamaan tuohon tasauskassaan vielä omia kunnallisverotulojaan; alueellinen epätasapaino kasvoi, ja kun hallitus vielä pienensi valtionosuuspottia, eivät ne enää riittäneet tasauksen suorittamiseen.
Näitä yli 100000 asukkaan kuntia ovat Helsinki 550 tuhatta, Espoo 220, Tampere 200, Vantaa 180, Turku 170 ja Oulu 130. Nämä kunnat ovat olleet kaikki Lipposen hallitusten liian nopean keskittämistoimien kohteita. Helsinki ja Espoo, jotka edustavat yli puolta noiden kaupunkien asukasluvusta, eivät saa lainkaan valtionosuuksia. Niinpä noiden suurten osalta keskimääräinen valtionosuus jää tosiaan pieneksi.
Me pääkaupunkiseudun asukkaat olemme tosiaan joutuneet liian nopean keskittämisen ja muuttoliikkeen maksumiehiksi. Siksi juuri meidän kannalta olisi edullisempaa maan tasapainoinen kehittäminen. Tuo veroshow on yksi hyvä todiste siitä.
Valtionosuusjärjestelmissä on ollut ihan samaa epäsuhtaa jo ennen Lipposen hallitusta. Rahavirtojen suunta on ollut kaiken aikaa sama silloinkin, kun hallitukset ovat olleet Keskustahallituksia. Tähän terndiin Lipposen hallituskaudet eivät ole tuoneet muutosta.
Mitkä ovat sitten ne keskittämistoimet, joita Oiva Härkönen väittää Lipposen hallituksen suorittaneen. Infrastruktuuri rakentamisessa ja koulutuspolitiikassa ei ainakaan ole mitään keskittämistä harjoitettu. Vuosaaren satamakaan ei ole edes lähestulkoon valmis. Uudet korkeakoulutasoiset koulutuspaikat on perustettu muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Julkisen sektorin työpaikat eivät ole lisääntyneet missään.
Oiva Härkönen panee ilmeisesti yksityisten yritysten päätöksenteon Lipposen hallitusten viaksi. Lipponen ei ole ruvennut määräilemään yksityisiä yrityksiä ja kertomaan niille, mihin pitää sijoittua. Ehkäpä Oivan mielestä pitäisi palata aikoihin, jolloin valtio harjoitti yritystoimintaa ja tehtaita perustettiin pitkin Suomea.
Kerro nyt Oiva meille kaikille, miten Lipposen hallitukset ovat tätä keskittämistä harrastaneet ja miten Keskustahallitukset ovat vastaavasti tehneet toisin. Tovoisin myös kylmiä lukuja ja niihin lähdeviittauksia perusteiksi, ettei tarvitse ihan mutu-tuntumalla ottaa kantaa.
Olen muistavinani, että kerroit kotikunnaksesi Vantaan. Vantaan taloushan on ollut melko kuralla viime vuosina. Tämä johtuu muihin pääkaupunkiseudun kuntiin verrattuna siitä, että asumiskustannukset ovat olleet Vantaalle halvemmat, mikä vetää Vantaalle suhteellisesti enemän lapsiperheitä ja sosiaalisen tuen tarpeessa olevia. Näin Vantaan veronmaksupohja on Helsinkiä ja Espoota huonompi.
Vantaa saa hieman valtionapua. Muistaakseni 35 Meuroa. Tämä määrä on kuitenkin jo heti 4-5 kertaa pienempi kuin samansuuruisten Tampereen ja Turun valtionavut. Menepäs Oiva kysymään Vantaan kaupunkin poliitikoilta tai kunnan virkamiesjohdolta, miten kuralla Vantaan talous olisi, jollei Vantaa olisi näin paljon suhteellisesti huonommassa asemassa? Voin kertoa vastauksen heti. Vantaan talous olisi loistokunnossa eikä veroäyrien hintoihin tai kiinteistöveroihin olisi mitään nosupainetta. Nythän esim. kiinteistöveroa on Vantaalla nostettu huimasti vuosi toisensa jälkeen. Tällaisia nostoja ei olisi tarvittu, jos Vantaan ei tarvitsi muiden pääkaupunkikuntien tavoin osallistua näin rajusti muun Suomen elätystalkoisiin.
Keskustalaisuus on sellainen syöpä suurten kaupunkien talouksissa, että ihmetellä täytyy sitä, että Keskusta on saamassa Helsingissäkin peräti 7 %:n kannatuksen ja ilmeisesti Vantaalla päästään samaan.
Minä en sinulle ryhdy kaivelemaan kylmiä lukuja keskittämisestä. Se oli kuitenkin Lipposen ja Niinistön jokaista toiea hallitseva idea. Muistan, kun Lipponen Tuusulan asuntomessujen avajaisissa piti sykähdyttävän puheen suuren eurooppalaisen metropolin rakentamisesta Helsingin seudulle.
Tämä keskittämien näkyi vimmaisena infrastruksuurin rakentamisena muutamaan kasvukeskukseen, erikoisesti pääkaupunkiseudulle, koulutuksen ja valtion tomintojen keskittämisenä, asuntomäärärahojen ohjaamisena, jne. Hupaisinta oli, että valtion yritystuista meni kolmannes Uudellemaalle. Valtion kaikki toimet tähtäsivät siihen, että yritystoiminnalle tehtiin kaikki mahdollisimman helpoksi näissä muutamissa kasvukeskuksissa. Saman aikaisesti maakuntien keskustenkin annettiin rapistua.
Yritykset valitsevat tietenkin omalta kannaltaan edullisimman sijottautumisen. Niiden pitääkin tehdä niin, yksittäiselle yritykselle ei pidä antaa muita yhteikunnallisia tehtäviä kuin kannattavuus. Valtion toimilla voidaan kuitenkin ohjata yritysten sijoittumista. Minusta näillä toimilla pitäisi antaa mahdollisuus yritystoiminnalle sijoittua tasapainoisemmin maahan. Näin pidettäisiin käytössä maakuntakeskuksissa oleva infra, asunnot ja valmiit palvelut sekä siellä valmiina oleva työvoima.
Siksi etelä-suomessa tarvitaan Keskustan ihmisystävällistä politiikkaa.
Sinä olet kovanlinjan mies kuten Lipponenkin.
Merkitseekö sinulle mitään ihmisoikeudet ja lapsiperheet. Eläkeläisiä on kohta koko Suomi täynnä.
Keskusta haluaa investoida lapsiin ja nuoriin sekä lapsiperheisiin.
Valtionosuudet eivät ole valtion apua, vaan se kunnan teksinesti suorittamien peruspalvelujen kustannusten jakamista valtion ja kunnan välillä. Kuten tiedetään siinä yhteydessä suoritetaan myös tulojen tasausta tietyin perustein. Vantaalla ovat sittenkin esim. omat verotulot korkeammat kuin Turussa ja Tampereella. Kyllä viranomaiset osaavat jakaa valtionosuudet säädösten mukaisesti oikein kuntien kesken. Ei siis ole mitään syytä epäillä, että Vantaata sorrettaisiin.
Vantaan talous on heikompi kuin pääkaupunkiseudun muissa kunnissa, mutta ei mitenkään huolestuttavan kuralla. Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän kasvu ei enää suuntaudu niinkään Helsinkiin, vaan voimakkaasti erikoisesti Vantaalle. Vantaan talous kohenee.
Muut puolueet, siis vastuullisin osa niistä, haluavat investoida toimivaan talouteen, jotta olisi jotain, millä niihin lapsiin investoidaan ja vanhukset hoidetaan. Sen vuoksi ei tulisi suosia kannattamatonta toimintaa. Suomella ei nimenomaan ole varaa kannattamattomaan maatalous-ja aluepolitiikkaan, jos halutaa investoida lapsiin ja pitää vanhuksista huolta. Tyhjästä ei nyhjäistä.
Sinunkin kohdallasi ongelmana on se, että asut Keskustajohtoisessa kunnassa, jossa joudutaan säästämään sairaanhoitopalveluissa. Turvallista laitoshoitoa tarvitsevia ohjataan avihoitoon ja kun lääkitys unohtuu, alkaa näkyä mielipuolilatoja ja muita harhoja.
, siis maan tasapuolinen kehittäminen ja maakunnissa jo olevien resurssien käyttäminen on kansakunnalle taloudellisempaa kuin kaiken entisen hylkääminen ja kaiken uudelleen rakentaminen ja väestön pakkosiirrot muutamaan kasvukeskukseen. Erityisesti meille pääkaupunkiseutulaisille se olisi edullista, sillä keskittämispolitiikan seuraukset me joudumme maksamaan, niinkuin tuolla toisaalla kirjoitin tarkemmin.
Onneksemme nykyinen hallitus on hidastamassa Lipposen keskitysvimmaa ja aloittanut tasapainoisemman politiikan.
Mutta mitä sinä teet kunnalla, jos et panosta lapsiperheisiin. Kuka tulevaisuudessa tekee työt ja hoitaa vanhukset.
Tosiaan Mielipuolilato olet niin ristiriitainen mies. Yhtenä päivänä kirjoitat yhtä, toisena toista. Mitään johdonmukaista ole muussa, kuin Keskustaa olet vastaan.
...ja jatkuuhan se taas aikanaan, mutta nyt siihen tuli haitallinen notkahdus.
>> Minä en sinulle ryhdy kaivelemaan kylmiä lukuja keskittämisestä.> Se oli kuitenkin Lipposen ja Niinistön jokaista toiea hallitseva idea. Muistan, kun Lipponen Tuusulan asuntomessujen avajaisissa piti sykähdyttävän puheen suuren eurooppalaisen metropolin rakentamisesta Helsingin seudulle.
Mikä sinulla nyt tökkäs?
Tämä on hyvin epäselvää ja tökivää asiasta toiseen tempovaa vaikeasti ymmärrettävää tekstiä.
Tuossa Oivan kirjoituksessa se asia tuli hyvin selväksi ja perustelluksi, vaikka numerolukuja ei aikonutkaan esittää. Oiva on kaiken lisäksi oikeassa. Jos haluat, voit itsekin todeta kuinka paljon tämä keskittämispolitiikka on maksanut suomalaisille. Siihen ei riitä kaksikaan lamanaikaista pankkitukimäärää. Sillä hinnalla ei ole vielä saatu kuin pintaraapaisu Lipposen visiosta aikaiseksi. Nyt on yrityksestkin huomanneet tämän keskisttämisen hölmöyden ja lähteneet purkamaan sitä. Ei se suuri olekaan niin kaunista, tai oikeastaan se on niin että yritykset ovat huomannet voittojen maksimoinnin rajat joita keskisttämisellä voi saada. Nyt yritykset ovat jo purkamassa niitä keskisttymiä joita on viisi vuotta rakennettu, syynä se että voitoja on saatava enenmmän kuin valtavilla ylsiköillä voidaan saada. Ison yksikön tuottoprosentti laskee. Olet kai kuullut jotakin yritysten pilkkomisesta?
Lipponenkin alkoi hallituksiensa viimeisinä vuosina jo perua sitä keskittämistä ns. hajasijoittamisella. Tämä oli kyllä pääasiassa vaalitäky, tai vaihtoehtoisesti Lipponenkin huomasi että se keskittäminen ei sittenkään ole se paras vaihtoehto, mutta siinä on hyvä esimerkki siitä kuin tempoilevaa politiikka voi olla. Kuinkahan paljon tässäkin virastojen keskisttämis- ja hajasijoittamisoperaatiossa meni rahaa taivaantuuliin? Soutamista ja huopaamista.
Tuolla joku toinen väitti että yrityksien päätöksiä ei voi ohjailla, mutta niin vain Lipponen hallituksineen siihen pystyi. Temppu oli se että yrityskehitysrahat "korvamerkittiin" maakunnittain ja TE- keskuksittain. Vaikka suurissa keskuksissa raha jäi käyttämättä sitä ei voinut siirtää sellaisille alueille joissa rahaa olisi tarvittu enemmän. Määrät olivat niille suunnitelluille kasvukeskusksille suuremmat. Aluekehitysrahat suunnattiin aikaisemmasta poiketen laajeneviin keskuksiin, jopa työvoimapulaa poteviin kesksuksiin, kun aluekehitysrahat ovat alunperin tarkoitettu juuri painvastaisille alueille. Nokia veti niistäkin kehitysrahoista suurimman osan.
Nyt voidaan todeta mikä vaikutus niillä rahoilla on ollut työllisyyteen. Nokia investoi Kiinaan.
Tehokasta rahankäyttöä kaikenkaikkiaan niillä Lipposen haalituksilla. Siis kirjaimellisesti rahankäyttöä.
Ei uskoisi että suomessa olisi ollut varaa tähän, mutta ideologiahan ei tunne järkiperusteita. Ei Maunikaan niitä tuntenut tuhlatessaan suomen vaurauden "vahvaan markkaan".
Mikä sinulla nyt tökkäs?
Tämä on hyvin epäselvää ja tökivää asiasta toiseen tempovaa vaikeasti ymmärrettävää tekstiä.
Tuossa Oivan kirjoituksessa se asia tuli hyvin selväksi ja perustelluksi, vaikka numerolukuja ei aikonutkaan esittää. Oiva on kaiken lisäksi oikeassa. Jos haluat, voit itsekin todeta kuinka paljon tämä keskittämispolitiikka on maksanut suomalaisille. Siihen ei riitä kaksikaan lamanaikaista pankkitukimäärää. Sillä hinnalla ei ole vielä saatu kuin pintaraapaisu Lipposen visiosta aikaiseksi. Nyt on yrityksestkin huomanneet tämän keskisttämisen hölmöyden ja lähteneet purkamaan sitä. Ei se suuri olekaan niin kaunista, tai oikeastaan se on niin että yritykset ovat huomannet voittojen maksimoinnin rajat joita keskisttämisellä voi saada. Nyt yritykset ovat jo purkamassa niitä keskisttymiä joita on viisi vuotta rakennettu, syynä se että voitoja on saatava enenmmän kuin valtavilla ylsiköillä voidaan saada. Ison yksikön tuottoprosentti laskee. Olet kai kuullut jotakin yritysten pilkkomisesta?
Lipponenkin alkoi hallituksiensa viimeisinä vuosina jo perua sitä keskittämistä ns. hajasijoittamisella. Tämä oli kyllä pääasiassa vaalitäky, tai vaihtoehtoisesti Lipponenkin huomasi että se keskittäminen ei sittenkään ole se paras vaihtoehto, mutta siinä on hyvä esimerkki siitä kuin tempoilevaa politiikka voi olla. Kuinkahan paljon tässäkin virastojen keskisttämis- ja hajasijoittamisoperaatiossa meni rahaa taivaantuuliin? Soutamista ja huopaamista.
Tuolla joku toinen väitti että yrityksien päätöksiä ei voi ohjailla, mutta niin vain Lipponen hallituksineen siihen pystyi. Temppu oli se että yrityskehitysrahat "korvamerkittiin" maakunnittain ja TE- keskuksittain. Vaikka suurissa keskuksissa raha jäi käyttämättä sitä ei voinut siirtää sellaisille alueille joissa rahaa olisi tarvittu enemmän. Määrät olivat niille suunnitelluille kasvukeskusksille suuremmat. Aluekehitysrahat suunnattiin aikaisemmasta poiketen laajeneviin keskuksiin, jopa työvoimapulaa poteviin kesksuksiin, kun aluekehitysrahat ovat alunperin tarkoitettu juuri painvastaisille alueille. Nokia veti niistäkin kehitysrahoista suurimman osan.
Nyt voidaan todeta mikä vaikutus niillä rahoilla on ollut työllisyyteen. Nokia investoi Kiinaan.
Tehokasta rahankäyttöä kaikenkaikkiaan niillä Lipposen haalituksilla. Siis kirjaimellisesti rahankäyttöä.
Ei uskoisi että suomessa olisi ollut varaa tähän, mutta ideologiahan ei tunne järkiperusteita. Ei Maunikaan niitä tuntenut tuhlatessaan suomen vaurauden "vahvaan markkaan".
Jos sinne pääkaupunkiseudulle halutaan "metripolia" sehän tulee yhdistämällä kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit ja kunnat yhdeksi suureksi kaupungiksi. Ei tarvita väestön "pakkosiirtoja".
Tällä sitä perusteltiin Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnakin yhdistämistä. Miksi tätä samaa ei sovelleta sielläkin? Tulisi halvemmaksi kuin tämä keskittämispolitiikka.
Minun mielestäni sanoin sanottavani hyvin selvästi: Keskittäminen olisi hyvin tarpeen mm. niistä vetovoimasyistä, joilla tänne yritettäisiin ja voitaisiin saada jopa ulkomaista pääomaa, yrityksiä ja osaajia. Ja Suomen kokoiseen maahan voitaisiin saada vain yksi kansainvälisesti vetovoimainen keskittymä: pääkaupunkiseutu. Tästähän mm. Jorma Ollila on puhunut. Tällaisen keskittymän puuttuessa nyt päinvastoin Suomesta karkaa yhä enemmän omaakin pääomaa, osaamista ja yrityksiä.
Selvästi sanoin senkin, että Oiva Härkönen puhuessaan "alueellisen ja sosiaalisen tasapainon palauttamisen" puolesta (edes määrittelemättä, mitä hän niillä tarkoittaa) puhuu höpöjä. Ymmärtääkseni Oiva kuitenkin tarkoittaa sitä, että kaikki pitäisi levittää tasan läpi Suomen, jolloin missään ei olisi mitään. Hyvin vaarallinen skenario!
Kirjoitukseni oli mielestäni selvä. Kirjoitin tarkoituksella lyhyesti, jotta Oivakin jaksaisi sen lukea. Tuo toinen osio kirjoituksessani oli tunnetun kepulaisen Timo T.A.Ristimäen kirjoitus. Jospa tarkoitit sitä pitäessäsi minun kirjoitustani sekavana. Katsopa uudestaan!
Yllä olevassa sanomastasi totean vain, että näkemyksissäsi keskittämisestä ja sen vaikutuksista olet yhtä väärässä kuin Oivakin. Suomen teollisuuden karkaaminen ulkomaille johtuu enemmän päinvastaisista syistä, eli kun meillä ei ole koulutuksen, tutkimuksen, osaamisen ja infrastruktuurin puolesta tarvittavia keskittymiä, näitä tarvitseva teollisuus ja tuotanto menee sinne, missä niitä on, ja kun meillä ei ole edes riittävän suurta ja väestörakenteeltaan tarpeeksi monipuolista keskittymää, osa teollisuudestamme ja tuotannostamme menee sinne, missä nuo edellytykset täyttyvät, esim. Kiinaan.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että pääkaupunkiseudun kunnat tulisi ehdottomasti yhdistää. Vain siten päästäisiin järkeviin ratkaisuihin mm. maankäyttö- ja liikennepolitiikassa. Täällähän olisi riittävästi rakentamatonta maata kaikkiin tarpeisiin. Minäkin käyn sienessä pohjois-Espoon korvissa, erämaissa suorastaan, jossa lähes joka kerran näen metsoja ja hirviä ja ei siellä karhukkaan harvinainen vieras ole. Helsinki-Espoo-Vantaa-alue on suurempi kuin esim. Kairon alue, jolla asuu parikymmentä miljoonaa ihmistä!
Mutta nuo kunnat yhdistämällä ei synny vielä sellaista metropolia, joka tarvittaisiin mm. edellisessä kirjoituksessani mainitsemistani syistä. Lisää täytyisi rakentaa ja paljon ja myös ihmisiä tarvitaan lisää. Suomen suuruisen Tanskan metropolialue on tuplaten suurempi kuin meillä, hieman meitä suuremman Itävallan kolmikertainen ja kolmimiljoonaisen Uruguain pääkaupunki Mondeviseo, jonne nyt Metso rakentaa valtavaa laitostaan, on puolitoistamiljoonainen.
Katsopa vaikka tietosanakirjasta maita eri maanosista, niin teet havainnon, että kehittyneimmiksi tietämiesi maiden metropolit ovat suhteessa maan kokoon suurempia kuin alikehittyneiden maiden vastaavat. Ne parikymmenmiljoonaiset järkälemetropolit (Kairo, Meksiko City ym, joissa on valtavat slummialueet ja muut ongelmat, eivät olse hirmuisen suuria suhteessa maittensa kokoon.
Kepun ainoa poliittinen tavoite on työntää käsi kaupunkilaisen palkansaajan ja yrittäjän taskuun viedäkseen näiden ansaitsemat rahat kepukuntiin, joista väki on lähtenyt työn perässä pois.
... osoitan, että juuri Lipposen keskittämisvimma johti siihen, että me etenkin pääkaupunkiseudun asukkaat jouduimme entistä enemmän maksumiehiksi keskittämisen kustannuksten maksajiksi täällä ja toisaalta elättämään liian nopean muuttoliikkeen kurjistamien maakuntien sinne jääneitä ihmisiä.
Anna nyt jotain kättä pitempää, mitä ne Lipposen hallitukset keskitti pääkaupunkiseudulle. Lentokentän lisäkiitotie ja kehä kakkonen ei riitä.
... olen laajemmin puhunut ylempänä vastauksessani Keskittäminen.
Kun näytät olevan kiinnostunut infran rakentamisesta, koskapa puhut uudesta kiitoradasta ja Kehä II:sta. Jatketaan luetteloa: Jokaista Helsinkiin tulevaa moottoritietä on kiivaasti rakennettu, Tikkurila-Kerava kaupunki rata. Lahden oikorata, Kehä III:n massiivinen laajentaminen, lentoaseman rakennusten pramea rakentaminen, Vuosaaren sataman rakentamista ollaan aloittamassa jne. Kaikella tällä luotiin perusedellytyksiä Lipposen "uljaan eurooppalaisen metropolin" synnylle.
Eihän siinä metropolissa sinänsä mitää pahaa ole, mutta kun sitä tehdään muuta maata köyhdyttäen, ei homma toimi. Me metropolin entiset asukkaat joudumme sen maksamaan ja kaiken lisäksi kustantamaan kurjistuvien maakuntien ihmiselle jo perustuslainkin takaaman perusturvan.
Moottoritiet ovat nimenomaan maakuntia varten.
Samoin oikorata. Vai meinaatko, että maakunnissa tuotetut tavarat kannettaisin pääkaupungin kuluttajille reppuselässä.
Helsinki- Vantaa alkaa lentokenttänä olla merkittävä solmukohta Euroopan ja Kaukoidän välillä. Finnair tekee ison potin liityntälennoilla.
Satama pitää olla meren rannassa vai Kiihtelysvaaranko se olisi pitänyt rakentaa. Toisaalta Vuosaaren satama olisi rakennettu jo kymmenen vuotta sitten ellei kaikennäköisiä valittajia olisi sattunut matkan varrelle.
Et vieläkään kerro miten ne Lipposen hallitukset keskiti pääkaupunkiseudulle.
Helsinkiin tulevia moottoriteitä ei ole rakennettu kiivaasti. Lahden, Turun ja Tampereen moottoritiet oli rakennettu jo ennen Lipposen hallituskauden alkua. Päätökset niiden rakentamista oli tehty jo kauan ennen sitä. Lahden moottoritien jatko Järvenpäästä pohjoiseen on tehty osin yksityisenä hankkeena. Esitin täällä aiemmin listan näistä tiehankkeista ja niiden kustannuksista ja pääosa tiemäärärahoista suuntatui Pohjois-Suomeen (Kemi-Tornio-tiehanke jne.)
Tikkurila-Kerava kauopunkirata ja Lahden oikorata ovat erinomaisia hankkeita. Ne nimenomaan estävät pääkaupunkiseudulle muuttoa, kun joukkoliikenneyhteydet paranevat. Tästä on siis ensisijaisesti etua pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvuville, koska liikenteen suunta on tarpeen mukaan katsottaessa on pohjoisesta etelään.
Kehä III ei taida olla edes Tiehallinon hankkeita, vaan Vantaan ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien oma hanke liikenneyhteyksien parantamiseksi ja liittyen mm. Tammisto-Vantaanportti -alueen rakentamiseen.
On todella vaikea käsittä, miten nämä hankkeet tehdään muuta maata köyhdyttäen. Jo rakennustyövaihe työllistää hyvin. Toiminto pitää rakentaa myös sinne missä niitä tarvitaan. Kaikkien lentoyhtiöiden koneet haluavat suurimmaksi osin laskeutua Vantaan lentoasemalle eikä esim. Joensuun lentokentälle. Jos lentoliikenne on lisääntynyt niin kuin näyttää, tokihn sen pitää silloin toimia. Vantaan lentoasema on vieläkin varsin vaatimaton verrattaessa sitä vaikkapa Kööpenhaminan lenetokenttään.
Teiden raknetaminen sinne missä ei niillä kukaan liiku, on hölmöläisten puuhaa. Oiva ei ilmeisesti ole eläkepäivinään paljon Tikkurilan ulkopuolella liikkunut, ainakaan ruuhka-aikoihin. Jos teiden tarvetta mitattaisiin ajokilometrien määrällä, ei ole epäilystäkään siitä, että pääkaupunkiseutu on rahan jaossa jäänyt liian vähälle.
... Tikkurilan ympäristössä ainakin. On vain surullista nähdä keskittämisen nopea eteneminen. Kehä III on varsin ruuhkainen, ainakin nyt kun sinne rakennetaan moottoritien rakenteita.
Usein tulee mieleen, miksi kaikki taloudellinen toiminta pitää rakentaa Kehä III varrelle. Vantaan alueella siellä on jo monta samansuuntaista katua täynnä erilaisten firmojen toimintoja.
Vaikka itse olen vantaalainen, en riemuitse moisesta. Tiedän joutuvani maksumieheksi niin tästä rakentamisesta täällä kuin turvataksemme perustuslain takaamat peruspalvelut liian nopean muuttoliikkeen kurjistamien maakuntien jäljelle jääneille asukkaille.
Niin osoitat ylempänä, ja niin pieleen, että metsä raikuu! Ja vaikka joku sinua oikaisikin, niin vielä vain viitsit änkyttää tuota typerää näkemystäsi. Rupea jo vihdoin vhän ajattelemaan sillä ruumiinosalla, mikä jää istuessasi ylemmäksi sitä, millä nyt ajattelet!
Eipä se Oiva ole vielä "kekannut", mitä ne Lipposen keskittämistoimet ovat olleet. Vaikea kekata, kun sellaisia ei ole ollut.
Oiva voisi lisäksi vastata kertoa meille, että miksi Suomen maaseutu voi huonosti, vaikka sodan jälkeen sekä maaseudun kunnanhallitukset että Suomen hallitus ovat käytännössä olleet kepujohtoisia - Lipposen kahdeksaa vuotta lukuunottamatta?
Oma vastaukseni on tässä: Suomen maaseutu voi huonosti, koska kaikki poliittinen päätöksenteko ja valta on käytännössä keskustalaisten virkamiesten ja heidän lähisukulaistensa käsissä.
Wiljami
Tehdään Suomesta yksi ainoa iso kunta! Silloin kaikki saa aina saman verran ja tuo prosenttilukukin täytyy olla kyllä pieni koska on silloin kyse kohtalaisen suuresta kunnasta.
Keskusta on turvallinen ja paras.
Punasinivihreän pirunnyrkin ahdistavassa otteessa Helsinki näivettyy kuoliaaksi.
Keskustan tulo Helsinkiin vapauttaa padotun energian ja kaupunki puhkeaa kukkaan. Siitä tulee Itämeren helmi.
Varmaan tuo on joku tsoukki. Mutta siltä varalta, ettei kukaan ottaisi huonoa vitsiäsi tosissaan, minä tiivistän:
Jos joku haluaa sitä, että huominen olisi samanlainen kuin jo ammoin taakse jäänyt eilinen, niin äänestäkää keskustaa!
Mutta te, jotka muistatte tai lukemastanne ja kuulemastanne tiedätte, millainen tuo kaukainen eilinen puutteineen ja ahdistuksineen oli, älkää missään nimessä äänestäkö keskustaa, vaan äänestäkää niitä puolueita, joiden tavoitteena on jatkuva kehitys ja yhä parempi ja kaikin tavoin rikkaampi elämä meille kaikille.
Eli siis äänetsetään keskustaa.