Saarnaaja sanoi, ettei tarvita enään armolahjoja?

Moni vl-seurakunta on vaipunut uneen meidänkin päivinämme. Monet ovat ne seurakunnat ja puhujat, joilla on se nimi, että he elävät, mutta ovatkin kuolleita. Pysymmekö uskollisina? Monet ovat tahranneet vaatteensa. Pidämmekö me vaatteemme puhtaina? Enemmän tulee totella Raamattua kuin ihmistä.

taas edellä..
Raamatussa on yksi laki, joka on Jeesukselta. "Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niinkuin itseäsi". Jeesus oli lain täyttymys muuten. Tiedän,ettei aloittaja tarkoita "Raamatulla päähän lyömistä". Meille on annettu laki myös sydänmiimme, olkoon se vaikka sitten se sydämen ääni.

Odotin vastusta kysymykseeni armolahjoista. Kukaan ei vastannut niihin.
Vastaukset olivat samoja kun saarnaajan.
Eikö meillä ole mielipidettä?
Joudummeko tuleen, kun emme tuota hedelmiä?

"Saarnaaja sanoi, ettei tarvita enään armolahjoja?"

Tuo on normaalia SONTAA, jota vl-saarnaajat syöttävät vanhoillislestadiolaisille.

Paavali opettaa armolahjoista:

Apt. 12:

"4. Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama;
5. ja seurakuntavirat ovat moninaiset, mutta Herra on sama;
6. ja voimavaikutukset ovat moninaiset, mutta Jumala, joka kaikki kaikissa vaikuttaa, on sama.
7. Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi.
8. Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta;
9. toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä;
10. toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
11. Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo."


Onko armolahjojen aika jo ohi?

Apt. 13:

"8. Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
9. Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista.
10. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista."

Armolahjojen käyttö on vajavaista. Tämä vajavaisuus katoaa silloin, kun tulee TÄYDELLISYYS = Jeesuksen toinen tuleminen.
Siihen saakka Pyhän Hengen armolahjat ovat toiminnassa uskovien elämän väkevöittäjinä.

Vl-saarnamieht opettavat TÄYTTÄ POTASKAA tästä asiasta! Miksi? Koska armolahjat eivät toimi Raamatun RAISKAAJIEN (= vl-saarnamiehet) keskuudessa.

Miksi lestadiolainen ei ymmärrä Raamatun sisältöä vaikka kuvittelee olevansa mailman ainut avainten haltija!!??

SIis tuossa yllä melperi taas kertoo asiasta niinkuin se on.

eikö tämäkin koko osio kerro ihan huutamalla siitäkin että mikään ei olisi sen tarpeellisenpaa kuin armolahjojen omistaminen!!

Jos jollakin on mm esm henkien erottamisen lahja, hänen ei tarvi kuin vilkaista näitä tarinoita ja asia on heti selvä mistä lähteestä itse kukin ammentaa tekstinsä.

Jokainen seurakunta ja yksityinen ihminen tarvitsee näitä yhä edelleen, siinä ei ole mitään hihhulointia. Ei ihminen voi määrätä Jumalan työtä, miten hän tässä ajassa toimii. Ei kai Jumala sentään kuollut ole? Kyllä Hän toimii yhä sanansa mukaisesti.. Miten ja millä tavoin haluaa, antaen lahjojaan kuten haluaa.

HENGEN HEDELMÄT

Gal 5:22 ”Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.”

Osana pelastussuunnitelmaa, ja Pyhän Hengen työtä Jumala tahtoo muovata meidän luonnettamme oman luonteensa kaltaiseksi. Se on Jumalan tahdon mukaista, ja edistää hänen tahtonsa toteutumista yksilöelämässämme ja seurakunnassa. Hengen hedelmät ovat osallisuutta Kristuksen jaloon luontoon. Ne ovat myös tärkeä osa-alue kristittynä kasvamisessa.

Lisääntyköön Hengen hedelmä seurakunnassa runsaasti! Kun Hengen hedelmä esiintyy seurakunnassa, siellä on hyvä olla. Mieti yksikerrallaan noita Hengen hedelmiä ja ajattele, miten suloiselta niiden runsaus voikaan tuntua ihmisten keskuudessa. Niiden avulla saamme levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua ympäristöömme. Ne ovat omiaan vetämään ihmisiä Jumalan luo, koska ne tuovat esiin Jumalan hyvyyttä. Jumalan hyvyys vetää ihmisiä parannukseen (Room. 2:4).

Toisin kuin armolahjat, jokainen Hengen hedelmä kuuluu jokaiselle uskovalle. Jumala vaikuttaa niitä uskovassa ajan kanssa. Se on prosessi. Luonnollinen maan hedelmäkin kypsyy pikkuhiljaa ja ajallaan. Se on Pyhän Hengen työtä meissä. Raamattu kehoittaa meitä mm. ”pyrkikää rakkauteen” ja ”iloitkaa aina Herrassa”. Tämä on osoitus siitä, että myös meidän tahtotilamme tulee olla se, että pyrimme Hänen kaltaisuuteensa.

On mahdollista olla uskossa, mutta vastustaa Jumalan työtä ja jäädä vajaaksi Hengen hedelmien alueella. Tämän voi aiheuttaa esim. katkeruus, anteeksiantamattomuus, ynnä muut sisimmän haavat tai vinoutumat. Tällöin tarvitaan Jumalan parantavaa apua ja mahdollisesti myös sielunhoitoa henkilöltä, jolla on siihen Jumalan antamaa armoitusta ja mielellään myös koulutusta. Se, että saa purkaa sisimpänsä vaikeita asioita luottamuksella, ja voidaan toistuvasti yhdessä rukoilla Jumalan apua niihin, on kyllä ymmärtääkseni oikea apu tämänkaltaisissa ongelmissa.

ARMOLAHJAT

1. Kor 12:4-7 Armolahjoja on monenlaisia, mutta Henki on sama. Myös palvelutehtäviä on monenlaisia, mutta Herra on sama. Jumalan voiman vaikutuksia on monenlaisia, mutta hän, joka meissä kaikissa kaiken vaikuttaa, on sama. Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi.

Tähän lahjojen, tehtävien ja voiman vaikutusten moninaisuuteen voi vielä lisätä, että me ihmiset, joiden kautta nämä lahjat ilmenevät olemme erilaisia niin henkilöhistorialtamme, hengelliseltä kasvultamme, kuin perusluonteeltammekin. Vaikka lahjat sinänsä ovat Jumalan lahjoina vain ja ainoastaan hyviä, me ihmiset olemme monessa mielessä vajavaisia, ja se näkyy luonnollisesti siinä, miten armolahjat kauttamme esiintyvät.

Meidän tulee opettaa armolahjoista seurakunnissa rohkaisevaan ja myönteiseen sävyyn, ja kehoittaa ihmisiä palvelemaan lahjoillaan, aivan kuten Paavali kehoitti Timoteusta: 2. Tim 1:6-7 Siksi muistutan sinua, että puhaltaisit täyteen liekkiin Jumalan armolahjan, jonka sait silloin kun minä panin käteni sinun päällesi. Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen.

Meidän tulee palvella alttiisti ja epäröimättä niillä lahjoilla joita meillä on. Kun olemme uskollisia siinä mitä meillä on, voidaan meille uskoa lisääkin. Me saamme siis olla avoimia myös uusille armolahjoille, joita emme omista tai tiedä omistavamme vielä.

1. Kor 12:8-10 Kyky jakaa viisautta, kyky jakaa tietoa, usko, parantaminen, voima tehdä ihmeitä, profetoiminen, henkien erottaminen, kielillä puhuminen ja kielten tulkitseminen. Nämä 9 lahjaa ovat useimpien Raamatuntutkijoiden mukaan puhtaasti yliluonnollisia lahjoja. Tähän viittaa tekstiyhteys sekä alkukielen sana ”pneuma”, jota Paavali käyttää.

1. Kor 12:28-30 Apostolit, profeetat, opettajat, ihmeiden tekeminen, parantaminen, johtaminen, muiden auttaminen, kielillä puhuminen ja kielten tulkitseminen.

1. Kor 13:1-3 Kielillä puhuminen, profetoiminen, tieto ja usko.

Room. 12:6-8 Profetoiminen, palveleminen, opettaminen, rohkaiseminen, omastaan antaminen tarvitseville, johtaminen, ja köyhien auttaminen (=laupeuden harjoittaminen)

Ef. 4:11 Apostolit, profeetat, evankelistat, paimenet ja opettajat.

Kyllä ry:lläkin saisi olla puhetta armolahjoista, ei ne minnekään ole kadonneet. Miksi me pelkäämme niitä? Kyllä lestadiolaisuuden kuin muidenkin herätysliikkeiden alkuvuosiin liittyi voimakastakin "hurmoksellisuutta". Armolahjojen korostamisessakin voi toki mennä liian pitkälle ja nähdään Hengen työtä sielläkin missä sitä ei ole, mutta ei niitä pidä hylätäkään opetuksesta. Kyllä seurakunta ilman mitään armolahjoja on aika kuollut seurakunta. Ilmestyskirjassa on erilaisten seurakuntien kuvauksia, niitä eläviä ja kuolleita. Sieltä kannattaa lueskella myös aihepiirin tiimoilta.

Syntinsä anteeksi saanut voi saada ”liikutuksia”, kuten lestadiolaisessa herätysliikkeessä sanotaan. Me ikään kuin luonnostaan pelkäämme hurmahenkistä "hörhöilyä”, mutta onko paha, jos syntinen iloitsee ylösnousseesta Herrastaan anteeksiantamuksen riemun osoituksena.

"" mutta onko paha, jos syntinen iloitsee ylösnousseesta Herrastaan anteeksiantamuksen riemun osoituksena. ""

Ei todellakaan, vaan riemuitaan yhdessä kiittäen Herraa, kun Hän kohtaa syntisen minkänimisessä tahansa seurakunnassa.

"""Saarnaaja sanoi, ettei tarvita enään armolahjoja?"""

Tyypillistä vl-saarnamiesten valehtelua ja Jumalan sanan vääristelyä.

Taitaa aloittaja itsekin tietää vastauksen kysymykseen.

Vanhoillislestadiolaisuus oppina on ollut vuosikymmenten aikana useasti eksyksissä. Tunnetuin ja muistelluin tilanne oli hoitokokousaika. Mikä siis takaa, etteikö vanhoillislestadiolainen oppi olisi nytkin eksyksissä? Muutaman kymmenen vuoden kuluttua ehkä puhujat puhuvat, kuinka "meitä riivasi itseriittoinen me-henki".

Onpa taas keskitytty oleelliseen asiaan; puhuja saarnasi "ehkä" väärin. Yrittäkää ensin ottaa sieltä omasta silmästä se hirsi pois, että kykenisi ottamaan toiselta sen tikun.
Ehkä ei olisi niin kova tarve syytellä muita ja etsiä heistä virheitä sen jälkeen kun omatunto on puhdas. Pyrkikää rakkauteen. Rakentakaa yhdessä seurakuntaa, älkää repikö ja raastako liikaa.

Näitä aina löytyy jotka varastavat Jumalan sanan pönkittääkseen omia mielipiteitään. Saarnamieskään ei ole synnitön.

Hedelmä--- teon tai elämän tavan seuraus . "Hengen hedelmä" on yksikkö, ei monikko. Hengessä elämisen seurauksena ilmenee Gal. kirjeessä lueteltuja asioita

Eihän "Hengen hedelmä" ole joku "appelsiini " ? Hedelmä on seurausta jostakin tässä yhteydessä ( hedelmä =seuraus )? Mistä seurausta tässä ? Hengessä vaeltamisen seurauksena ilmenee (Gal.5.)" Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen."

Synnissä elämimisen "hedelmää" (seurausta )---- (Room.6.)"Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta. Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema. Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä."

Väärien profeettojen "hedelmät" (Matt.7.) " Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.

Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.'

Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.

Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri."