Nylander :
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
HS uutinen
http://www.hs.fi/politiikka/Nylander Pakkoruotsikeskustelu on jo aikakin k%C3%A4yd%C3%A4 korkeimmalla tasolla/a1376184581312
-..-. Kaksikielisyys eli ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.
Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin mainitstee.
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
HS uutinen
http://www.hs.fi/politiikka/Nylander Pakkoruotsikeskustelu on jo aikakin k%C3%A4yd%C3%A4 korkeimmalla tasolla/a1376184581312
-..-. Kaksikielisyys eli ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.
Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin mainitstee.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Svekosurut turvautuvat nyt taas sääliin sen sijaan että kiljuisivat vaatimuksia.
Kuinka kauan suomalaisten pinna ja "sääli" riittää?
Säälivätkö Etelä-Afrikan mustat apartheid-ajan valkoisia?
Svekoillahan on käytössä tyypillinen narsistitaktiikka: kun tulee kova paikka elämässä (nyt taitaa svekoilla olla), niin alkaa hurja poru, huuto ja itsesäälissä rypeminen.
Että meidän nyt pitäisi jotenkin ottaa huomioon teidät svekot. Milloinkas te svekot olette huomioineet valinnoissanne meidät enemmistösuomalaiset ? Ei koskaan. Teille riittää oma pieni piiri ja omat edut. Se kuuluisa ankkalammikko, jossa kaveri polskii kaverin vieressä - ja ah kaikilla on niin mukavaa.
Polskikaa vaan keskenänne. Me suomenkieliset kyllä tiedämme teemme. tulette huomaamaan ja kuulemaan, että maailma ei ole entisensä ja meille suomalaisillekin on muodostunut oikeuksia. Te svekot ette päätä meidän tekemisistämme ja tekemättä jättämisistämme lopun ikää.
Ruotsinkielinen väestö ei ole millään tavalla riippuvainen kouluruotsin asemasta.
Kouluruotsi ei opeta puhumaan ruotsia, paitsi jos henkilö muuten on kiinnostunut kielestä ja silloin hän oppii ”pakottamattakin”.
Siis, millä tavalla ruotsinkielinen väestö on riippuvainen kouluruotsin asemasta?
Pötypuhetta!
Tarkoitatko että järkeä Nylanderin puheisiin?
Nylander :
"Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
Nylander on yksi henkilö meidän muiden joukossa.
Mitä hän sanoo, on tässä tapauksessa henkilökohtainen mielipide, joka minusta ei pidä paikkaansa.
Samalla tavalla moni sinunkin väitteistä ei pidä paikkaansa, kuten:
- ”Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli”
Maailma on täynnä sellaisia maita.
-”… on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen”
Paitsi että väite on populistinen se on pötyä. Se oli aikoinaan Suomen alueen ainoa kirjoitettava kieli.
Se oli Helsingin enemmistön kieli.
Onhan ruotsin kieli nyt selvästikin kuulunut myös Suomeen.
Jätit sen oleellisen lauseen edestä pois. Asiahan kuuluui näin:
"Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia."
Tarkennatko väitteesi että ruotsi oli ainoa kirjoitettu kieli täällä ja milloin?
Tiedän että ruotsin kieli on aina ollut harvinainen kieli Suomen sisämaassa ja siitä syystä ollut siinä vähemmän merkityksellinen.
Suomen rannikkoalueet, Helsinkiä mukaan luettuna, on kuitenkin aina ollut merkittävä osa Suomea, joten ei voida sanoa ettei ko. alueen kieli olisi koskaan kuulunut Suomeen.
Tällainen väite on populistinen eikä paikkaansa pitävää.
Mikael Agricola loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Agricolaa pidetään suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä.
"järkeä kirjoituksiin"
Suomenkielellä on ollut "aina" huomattava asema Pohjanlahden
itä-puolella.
Vielä 1700 alussa lähes kaikki Suomen säätyläiset osasivat
tai ymmärtivät suomea ( äidinkieleltään suomenkielisiä oli
nykyisen Suomen alueella n. 84% väestöstä, lisäksi inkerin-
maalla ja nykyisen Ruotsin alueella n. 30 000 ihmistä)
Jos mennään vielä kauemmaksi, keskiaikaan 1300 -1400
luvuille, katsottiin sivistykseen kuuluvan että Ruotsin
hallitsija osasi puhua suomea, ainakin hieman.
Suomen ja Ruotsin kirjakieli kehitettin samaan aikaan
1500 l. Alussa, sitä ennen käytettiin latinaa.
Toki ennen tätä oli olemassa yksittäisiä kansankielisiä
kirjoituksia. Viralliseksi kieleksi ruotsinkieli tuli 1600 l. Alussa.
Ruotsalaisten kansalliskiihko ja suomalaisuuden tuhoaminen
alkoi vasta 1700 l. Suuren Pohjan sodan jälkeen, merkkejä
oli jo 1600 l.
On selvää että nykyinen ruotsinkieli on Suomenniemellä
tuontitavaraa ja nuorempaa kuin suomenkieli.
On myös totta että vuosien 1608 - 1863 välisenä aikana
ruotsinkieli oli ainoa virallinen kieli Suomessa...mutta tämä-
hän oli väärin ja henkistä väkivaltaa suomenkielisiä koh-
taan !!
Helsingistä nyt ei kannata puhua, riittää kun toteaa että
siellä asui v. 1812 noin 3000 asukasta...
Suomenkieliset tulivat enemmistöksi 1891 jolloin asukkaita
oli n.100 000.
Suomi voi aivan hyvin olla yksikielinen muiden Pohjoimaiden
tavoin, historiasta tälle ei löydy estettä.
Hyvä kirjoitus.
Olen kiinnostunut samoista historian tapahtumista. Missä ruotsin virallinen asema Ruotsissa määriteltiin? Sitä ennenhän siellä oli saksa merkittävässä asemassa hallinnossa ja vielä 1700-luvulla oli kuningas, joka ei osannut ruotsia ollenkaan vaan puhui saksaa.
Kirjoita vaikka minkälaista historiaa, mutta väitteesi…
-”… on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen”
ja
- ”Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli”
… koska maailma on täynnä maita missä on juuri niin.
Olisit edes sen verran ”mies” että myöntäisit että väitteesi ei välttämättä ole niin kuin sanot, sen sijaan että yrität kääntää keskustelu johonkin muualle.
Voi herra ju.ala.
Pitääkö todella kehua omia kirjoituksia piilonimimerkin takana.
Järkeä kirjoituksiin:
"Helsinkiä mukaan luettuna, on kuitenkin aina ollut merkittävä osa Suomea, joten ei voida sanoa ettei ko. alueen kieli olisi koskaan kuulunut Suomeen.
Tällainen väite on populistinen eikä paikkaansa pitävää."
Helsinki ei ole aina ollut merkittävä osa Suomea eikä se ole tärkeää koska ihmiset puhuvat eivät paikkakunnat. Silloin ihmiset asuivat maalla ja se on ollut aivan yhtä merkittävää aluetta koska siellä on asunut suurin osa ihmisistä.
Miten Mikael Agricola kuuluu tähän asiaan? Loppuivatko perustelut kun piti Agricola ottaa puheeksi?
” Loppuivatko perustelut kun piti Agricola ottaa puheeksi?”
Ei ollenkaan. Kirjoitukseni Agricolasta oli tarkoitus olla vastaus sinulle kun kysyit:
”Tarkennatko väitteesi että ruotsi oli ainoa kirjoitettu kieli täällä ja milloin?”
Vastaukseni ei ehkä ollut ihan selkeä, mutta tarkoitin että Agricola teki säännöt siitä, miten Suomen kieli kirjoitetaan. Sitä ennen Suomen kieli oli vain puhekieli, ei kirjoitettu kieli.
Ja todisteet Agricolan ruotsinkielisyydestä löytyy.... Etkös väittänyt sitä yhteen aikaan puoliksi virolaiseksi. Se oli kyllä kaikista paras päästämäsi aivopieru.
On kiistänyt Agricolan luoneen sen. Kerro nyt kuitenkin todisteet yhdelle horinallesi miten Agricolalla oli virolainen äiti.
Enemmistö ruotsalaisista osasi siis kirjoittaa Agricolan aikoihin. Noinko siellä Ahvenanmaalla on sulle pikku eesti idiootti opetettu. Pistetään vielä paremmaksi. Jumalan nimi oli Sven ja Jeesus oli Göran tarsolauS.
Milloin ruotsin kielen kirjoitus kehitettiin?
Ruotsinkieli ei ollut sen kehittyneempää kuin suomen kielikään. Vanha testamentti käännettiin ruotsiksi vaivaiset 20 vuotta ennen kuin suomeksi.
Suomen kansa ei osannut lukea koska ruotsinkieliset olivat estäneet suomenkielisten koulujen perustamisen ja maa toimi ruotsinkielellä. Vuoteen 1860 asti ruotsinkieliset tahot estivät suomenkielisen kirjallisuuden painamisen.
Suuresta vääryydestäkö suomalaisia kohtaan yrität saada perustelun pakkoruotsille?
Ei Ruotsissakaan kansa osannut lukea Agricolan aikoihin.
Lainaus:
1526 var ett historiskt årtal. Nya testamentet översattes nu för första gången helt till svenska. Något senare kom hela bibeln. Gustav Vasa lät, med hjälp av den nu existerande boktryckarkonsten, trycka upp bibeln i c:a 2000 exemplar och gav en till varje kyrka i landet. Tack vare denna bibel fick det svenska folket för första gången ett gemensamt förråd av ord och uttryck. Till och med de som inte kunde läsa fick nytta av denna bibel eftersom den gjorde, att gudstjänsten kunde hållas på svenska.
http://www.algonet.se/~fransren/sprhist/eldny.htm
Missä ja milloin olen väittänyt jotakin Agricolan kielisyydestä???
Selitys numero 3:
Agricola teki säännöt siitä, miten Suomen kieli kirjoitetaan. Sitä ennen Suomen kieli vain puhuttiin eikä kirjoitettu.
Toivottavasti meni nyt perille.
Ei kai kommenttisi ole tarkoitettu minulle?
Jos on, vastaan että en ole koskaan kuullut mitään Mikael Agricolan äidin juurista.
Väittäkö joku että hän tuli Virosta? Ehkä niin, en tiedä.
Valas on oikeassa. Svekkojen "yhteisöllisyys" perustuu pitkälti valtaväestöä kahlitsevaan pakkoruotsiin ja siitä syntyneeseen rajattoman narsistisen ylemmyyden kuvitellun paremmuuden tunteeseen. Tämä ottaa pois ja svvekuli on pelkkä tyhjä mitätön kuori vailla tarkoitusta ja päämäärää.
Ihme perustelut Pirkko Nuolijärvellä:
http://www.hs.fi/kotimaa/Kieliasiantuntija ei poistaisi pakko-oppia jotta ruotsinkielisten palvelut voitaisiin taata/a1376184618805
"Yksin ruotsinkielisiä ei Suomessa riitä niihin ammatteihin", hän sanoo."
Haloo, eihän vapaaehtoisuus poista ruotsinkielen opiskelijoita,
päinvastoin saadaan aktiivisempia ja motivoituneimpia opiskelijoita.
"Viranomaiset näkivät suurimpana syynä puutteen kielitaitoisesta henkilökunnasta."
Siis onko kyse kielitaidottomista jos eivät osaa ruotsia?
Jospa onkin kyse venäjän, ranskan, saksan yms. kielten osaamisesta.
Svekot unohtavat tarkoituksella sen, ettö ruotsin tarve on täysin keinotekoinen ja ylimitoitettu johtuen pakkovirkaruotsista.
Tottakai pakkovirkaruotsi tulee postaa koulujen pakkoruotsin kera. Tai ainakin mitoittaa se kohtuulliseen määrään.
Eivätkö ruotsia äidinkielenään puhuvien lapset työllisty ollenkaan palveluammatteihin? Tässäkö on se ongelman ydin?
Valtaosa kaksikielisten kuntien palveluammattilaisista ovat kyllä tällä hetkellä ruotsinkielisiä.
...ja se korostuu entisestään jos pakkoruotsi lakkautetaan.
"Yksin ruotsinkielisiä ei Suomessa riitä niihin ammatteihin", Nuolijärvi sanoo."
v: Ei tietenkään voi riittää jos ei niihin kouluteta ruotsinkielisiiä.
Suomessa on liian paljon ruotsinkielistä korkeakoulutusta.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+oppilaat+lukevat+laiskasti+l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Minulla on sellainen käsitys, että valtaosa surujen lapsista halua ykstyiseen bisnekseen eli Hankkenille tai LIlla-Hankkenille opiskelemaan.
Tietysti myös muut korkeasti palkatut alat houkuttelevat heitä eli perinteiset lakimiehen ja lääkärin ammatit sekä ylipäätään johtotehtävät, ainakin keskijohtoon on päästävä.
Valtiotieteellisen kautta voi edetä diplomaattihommiin ym. tehtäviin.
Hoitoalalle, kauppaan tai siivoojiksi ei varmaan tunkua ole, ne kun tunnetaan fyysisesti raskaina tehtävinä.
Nylander on oikeassa! Syy on tietenkin tekosyy, kyseessä on vain kielipolitiikan avulla saavutetuista hurriklaanin ansiottomista eduista. Rkp-säätiöiden kannattaa syytää suuriakin rahoja etuoikeuksiensa puolustamiseksi!
SETELISELKÄRANKAISIA LÖYTYY AINA!
Kimmo SASI sanoi tänään ykkösen aamutv:ssä, että Närpiössä on monia ruotsinkielisä, jotka eivät taida suomea!!!
Pakkosuomesta ja Suomessa asumisesta huolimatta - voi taivahan vallat - sanoo pohjalainen.
Lista: http://www.svenskanu.fi/pdfs/pdf_3_6
Nylanderilla on monia rkp-aisankannattajia.
Kuten kaikki tiedämme, kouluruotsia tai koulusuomea ei opeta puhumaan ko. kieltä jos ei asuinympäristössä sitä tarvita.
Kyll meillä täälläpäin opetetaan ruotsia, vaikka yksikielinen kunta onkin
Esimerkiksi Viroon vietiin tanskan, saksan, ruotsin ja venäjän kieli miekalla. Vähälukuisina ei virolaiset pystyneet puolustamaan maataan sinne tunkeutujilta. Jos virolaisia olisi ollut enemmän, niin he olisivat hirttäneet maahantunkeutuvat tanskalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset. sitä mukaa kun nämä roistot ja ryövärit hiihtelivät maahan.
Arvoisa suomen ruotsinkielinen kansan-osa. Itse olen suomenkielinen kansalainen. Minulla ei ole mitään suomenruotsalaisia vastaan. Annan teille kaikki oikeudet käyttää ruotsinkieltä,vaalia suomenruotsalaista perinnettä ja kulttuuria sekä siirtää edellämainittuja asioita jälkipolville. Te olette pitäneet tukevasti asemanne mikä koskee kieltänne ja kulttuurianne. Te turhaan pelkäätte kielenne aseman vuoksi. Miettikää oikeasti ja rehellisesti onko kielenne asema kiinni katukylteistä,tai siitä että osaako joku virkamies jossain itä-suomessa ruotsia tai pakotetaanko peruskoulussa oppimaan ruotsia. Jättäkää tämä pelleily pois niin kielenne ja kultturinne nautti sen jälkeen parempaa arvostusta. Ps.voisiko joku suomenruotsalainen kommentoida ystävällisesti..
Valtava on huoli rkpssa suomenkielisten kielivarannosta.
Lääkkeeksi heillä on tarjota lisää ja aikaisempaa ruotsia, sitten vasta muuta kieltä.
Muita kieliähän ei voi oppia jollei ole ruotsin alkeita pohjalla.
Tämä selvä. Mutta ei meille.
Täältä katsoen homma näyttää naurettavalta, paitsi ettei se naurata.
On kuin Ilja Repinin Lotjanvetäjät Volgalla- maalauksessa: Puolueet raahaavat perässään rkpn luotsaamaa pakkoruotsilautan körilästä.
sana pakko aihettaa valitettavasti turhaa kiistaa kahden äidinkieltä käyttävän väestön keskuudessa. Jos tässä holhousyhteiskunnassa annettaisiin vapaus ja täysoikeus käyttää kumpaa kieltä haluaa ilman kankeita ja poliittisia riitoja niin uskon että lopputulos ois molempien kannalta parempi. Arvostus ruotsinkieltä kohtaan paranisi ja ruotsinkielen asema vahvistuisi. En usko millään etteikö ruotsin kieli säilyisi. Te olette säilyttäneet sen vahvana tähänki saakka. Niin kauan ku tette lapsia kieli säilyy...Ruotsinkielelle KYLLÄ! Pakkoruotsille,poliittiselle pelleilylle ja muotoseikoille EI!