Kansanedustaja Nylander (rkp): "Se [ruotsin vapaaehtoisuus] olisi kaksikielisen Suomen loppu. Näemme, että [pakkoruotsin] opetuksella luodaan kaikille lapsille ja nuroille edellytykset jatkossa petrata ruotsin kieltä ja olla osa palveluyhteiskuntaa."
http://www.hs.fi/politiikka/Aloite pakkoruotsin poistamisesta ei saa hallituspuolueiden kannatusta/a1376273063752
http://www.hs.fi/politiikka/Aloite pakkoruotsin poistamisesta ei saa hallituspuolueiden kannatusta/a1376273063752
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minusta tuossa Nylanderin lauseessa näkyy miten heikolla pohjalla surut itsekin näkevät tämän nykyisen "kaksikielisen yhteiskunnan" todella olevan. Jos surut olisivat todellaniin vahva ja elinkelpoinen vähemmistö, joka on samalla tasolla liki kaksikymmenkertaisen pääkielisen enemmistön ja suorastaan ohittaa jopa enemmistön, kuten toisinaan näiden surujen kirjoituksista tulee ilmi, niin silloinhan suruille olisi täysin yhdentekevää lukevatko suomenkieliset ruotsia vai eivät, sillä se ei vaikuttaisi tarpeeksi vahvan vähemmistön asemaan mitenkään.
Mutta näyttää että surujen vahvuus on enemmänkin pelkkää pintaa, eli he itse eivät riitä järjestämään omakielisiä palveluitaan, huolimatta omista oppilaitoksistaan ja muista instituutioistaan, ja jopa näyttävät uskovan asemansa olevan niinkin heikko etteivät luota edes siihen että he saisivat palveluitaan riittävissä määrin niiltä jotka lukevat kieltä vapaaehtoisesti.
Ehkä parasta olisi todellakin luopua toisesta kansalliskielestä ja siirtyä yhden pääkielen malliin jossa on ruotsi olisi yksi virallisista vähemmistökielistä, ja sillä saatavat palvelut olisivat suojattu niillä alueilla joissa asuu riittävästi ruotsinkielisiä.
Enää ei riitä että vedotaan kansalliskielen asemaan ymmärtämättä että kansalliskielen asema pitää muuttaa jos kansalliskielen ehdot eivät täyty.
Nylander :
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
HS uutinen
http://www.hs.fi/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aikakin+k%C3%A4yd%C3%A4+korkeimmalla+tasolla/a1376184581312
-..-. Ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.
Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin huomaa mutta ei mainitste.
Kehitys kulkee vääjäämättä pakkoruotsin poistamista kohden. Enemmistö ei pakkoruotsia kannata ja tämän enemmistön määrä tulee jatkossa kasvamaan. Se vaikuttaa lopulta poliitikkojen päätöksiin ja sitä kautta lainsäädäntöön. Kansalaisaloite on vain yksi askel tällä tiellä.
On ymmärrettävää että RKP yrittää taistella tätä kehityskulkua vastaan, mutta hekin varmasti ymmärtävät mihin suuntaan olemme matkalla. Ongelma on että liian aggressiivinen puolustuspolitiikka kääntyy itseään vastaan. Olisi parempi sopeutua nykytilaan ja hyväksyä tuleva kehitys.