Haluaisin kysellä teiltä eri seurojen jäseniltä vinkkejä siihen, kuinka saada akuiset innostumaan toiminnasta enemmän?
Käytössä on palkitsemiset illanviettojen ja ruokaillallisten kera..
Mutta tosi nihkeästi saa aikuisia harrastajia mihinkään mukaan. Näytökset varsinkin, korkeintaan kaksi aikuista harrastajaa vetäjiä lukuunottamatta osallistuu.
Yhteishenkeä olisi mukavaa luoda lisää, mutta miten?
Miten teidän seurassanne luodaan yhteishenkeä aikusiin?
Saatteko illanvietot järjestettyä, tuleeko tarpeeksi porukkaa?
Nykyään tuntuu kaikki olevan niin kiireisiä ettei edes seuran tarjoamaan illanviettoon osallistuta. On lapset ja työt, mutta kuitenkin kun illanvieton ajankohta on tiedossa jo pari kolme kuukautta ennen, niin luulisi että pystyy järjestämään työt/lapsen hoidon niin että pääsisi paikalle.
Millä näitä aikuisia saa motivoitua kaikenlaiseen toimintaan mukaan, sekä tatamille että sen ulkopuolelle?
Käytössä on palkitsemiset illanviettojen ja ruokaillallisten kera..
Mutta tosi nihkeästi saa aikuisia harrastajia mihinkään mukaan. Näytökset varsinkin, korkeintaan kaksi aikuista harrastajaa vetäjiä lukuunottamatta osallistuu.
Yhteishenkeä olisi mukavaa luoda lisää, mutta miten?
Miten teidän seurassanne luodaan yhteishenkeä aikusiin?
Saatteko illanvietot järjestettyä, tuleeko tarpeeksi porukkaa?
Nykyään tuntuu kaikki olevan niin kiireisiä ettei edes seuran tarjoamaan illanviettoon osallistuta. On lapset ja työt, mutta kuitenkin kun illanvieton ajankohta on tiedossa jo pari kolme kuukautta ennen, niin luulisi että pystyy järjestämään työt/lapsen hoidon niin että pääsisi paikalle.
Millä näitä aikuisia saa motivoitua kaikenlaiseen toimintaan mukaan, sekä tatamille että sen ulkopuolelle?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ratkeamaton pulma/yhtälö...
Salilla teette,juttelette,harrastatte,väännätte judoa,judoa,judoa,,,,
Sitten illanvietto,siellä ollaan muu asuste päällä kuin salilla,pitäis olla se kaveri ja
ystävä,silloin kun istutaan ruokapöydässä,saunassa saunakammarissa,oluen ja drinksun ääressä,pitäis osata jutella muustakin kuin niistä asioista mistä salilla
illan vietossa kun se "tokuivasa" ei toimi.Huomaat että ne jotka käy salilla,ei välttämättä halua istua kanssasi samassa pöydässä...facebook on helpompaa
siinä ei näy ilmeet eikä kehon kieli.
Olen huomannut vuosien varrella saman asian ja siksipä en rahoja tuollaiseen tuhlaakkaan,vaikka kuinka kielillä puhuisi,ihmiset ei lähde mukaan?
.....ka homma,mutta niin se menee
Ihmisillä on enemmän rahaa käytössään kuin aiemmin, mutta vähemmän vapaa-aikaa (työ, lapset, omat harrastukset). Käytännössä se tarkoittaa, että yhä useampi mieluummin ostaa palvelun kuin osallistuu sen tuottamiseen.
Löytyisikö apua muunkin yhteisen harrastamisen piiristä. Vaikka yhteinen säbävuoro aikuisille. Vanhemmille vaikka yhteislenkki tai punttisalivuoro sillä aikaa kun junnut treenaa.
Toiminnalla pitäisi saada porukka ryhmäytymään, mutta sepä ei olekaan ihan yksinkertaista kun kyseessä on vapaaehtoinen toiminta. Helposti käy niin, että porukasta löytyy muutama aktiivisempi joilla ajatukset sattuvat yksiin vapaa-ajallakin. Näitä muutamaa aktiivista pitäisi kuitenkin tukea vaikka se epäreilulta tuntuisikin. Siinä on kuitenkin alku sille, että muutama muu liittyy menoihin mukaan.
Tuettehan aktiivisia judoilijoita muutoinkin kuin yhteisillä illanvietoilla. Liiton ansiomerkit, maksetut koulutukset ja leirit, maksetut graduoinnit yms käyttöön vaan. Maailma pyörii tällä hetkellä rahan ympärillä, joten kannattaa tarjota rahan arvoisia etuja.
Olen kuullut paljon eri seuroilta juttuja, kuinka silloin ennen oli jos jonkinmoista saunailtaa, isolla porukalla kisareissuja ja vaikka mitä ja nykyään toiminta ihan kuihtunut..
Hassua että se kaikki katoaa vaan eikä ketään kiinnosta. Jossain vaiheessa sillä yhdellä tai kahdella aktiivilla loppuu mielenkiinto kun kukaan ei innostu mistään..
Toki on ymmärrettävää, että nykymaailma on hektinen ja informaatiotulva väsyttää ihmisiä, ja vapaa-ajalla halutaan sitten vetäytyä omaan koloonsa.
Tänä päivänä facebook hoitaa "sosiaalisen elämän" eikä enää jakseta olla oikeasti sosiaalisia siellä saunaillassa eikä täten sinne tulla.
Harmittaa vaan kovin, kun olisi mukava tutustua seuran jäseniin ja puhaltaa enemmänkin yhteen hiileen, ja järkätä kaikenlaista yhteistä toimintaa.
Sillä tavalla löytää ne treenikaverit, joiden kanssa huumori ja jutut pelaa muutenkin kuin tatamilla, ja sitä myöten taas tatamilla homma pelaa paremmin.
Porukalla saisi niin paljon enemmän kaikkea uutta ja mielenkiintoista seuran sisälläkin aikaan, kuin että yksi tai kaksi ihmistä epätoivoisena yrittää järjestää asioita, joihin kukaan ei kuitenkaan osallistu.
Näytöksiin pitäisi tietenkin saada edustavat judokat, mutta kannattaisiko saunailtoihin käytetty energia laittaa kuitenkin itse judoon, siinäkin riittää puuhaa. Tässä muutama krooninen puute:
- Apua alkeiskurssien markkinointiin, mainosten jakamiseen ym.
- Lisää apuvetäjiä (junnu) treeneihin
- Vetäjiä/kokeneita kettuja kisoihin tatamin laidalle
- Kilpailujen ja salikisojen järjestämistä ja markkinointia (erityisesti aikuisille)
Käsitin otsikosta että "millä ihmeella aikuiset innostumaan judosta".
Tuttu judoka kertoi alkaneensa harjoittelemaan aktiivisesti brassijujutsua, koska siinä on aloittelijoille suunnattua aktiivista kilpailutoimintaa. Sarjat on vyöarvoijen mukaan ja valkovöisissä (vastaa judon valko-oranssi) on eniten osallistujia, enimmäkseen nuoria aikuisia.
Siinä olisi aikuisjudolle tavoitetta!
Kannattaa kysellä, millaiseen toimintaan muilla riittää mielenkiintoa. Illanvietot voi olla monen mielestä liian jäykkiä tai alkoholipitoisia tilaisuuksia. Sitäkin kannattaa miettiä, näyttääkö ne muutamat aktiivit muodostavan niin tiiviin sisäpiirin ettei sinne niin vaan kehtaakaan änkeä mukaan.
Meillä on toiminut hyvin kertaluonteiset tapahtumat, joissa ollaan käyty porukalla kokeilemassa esim. miekkailua ja hohtokeilailua. Ja aina sen yhteisen tekemisen ei tarvitse olla ennalta suunniteltua: Nyt kesällä ollaan käyty välillä jätskillä treenien jälkeen, kun joku on innostunut pyytämään muita mukaan.
6 8
Kuulostaa kivalta, että käytte kokeilemassa erilaisia uusia juttuja ja ex empore jäätelöllä. Tuollaista toimintaa vähän haen takaa.
Ja toki energiaa tulee käyttää nimenomaan judoon.
Olisi mukava kuulla vinkkejä, millä saisi aikuiset innostumaan kaikenlaisesta, niin apuvetäjän hommista, talkoista, illanvietoista ja vaikkapa kisamatkoista.
Yksi vaihtoehto on tosiaan tehdä rehellinen kysely. Mitä haluat, toivot mitä ehdotat. Näin saisi uusia mielipiteitä ja ideoita joiden pohjalta olisi ehkä helpompaa rakentaa yhteistä toimintaa.
meidän seurassa homma on toiminut parhaiten kun ollaan kutsuttu koko perhe ja lapset mukaan johonkin seuran tapahtumaan (esim. kauden päättäjäinen). suurin osa paikalle saapuvista vanhemmista tulee toimintaan mukaan jos joku vaan pyytää. Kannattaa kokeilla..
En ole judoka, mutta kilpailevan junnun kautta pyörinyt piireissä 10 vuotta. Judo on kaikkien kansankerrosten laji. Niin kauan kuin keskustellaan Yamashitan o-soto-garista, haukutaan liittoa ja maajoukkuevalintoja, todetaan tuomarit puusilmiksi tai muuten pysytään judoaiheissa ei ongelmia ole. Illanvietoissa tai kisamatkoilla judoaiheet kuitenkin loppuvat pian.
Ilmenee, että yksi on demari ja toinen kokkari. Yksi esittelee tatuointejaan upeana taiteena, kun toinen pitää niitä mauttomina ja osoituksena sivistymättömyydestä. Yksi hurraa kiekkoväkivallalle, toinen on intohimoinen oopperan ystävä.
Jossain presidentinvaalissa todettiin, että presidentin pitää olla älykäs, mutta ei liian älykäs, sillä kaksi ihmistä, joiden älykkyysosamäärät eroavat enemmän kuin 20 pistettä eivät voi ymmärtää toisiaan.
Joten, jos judo on ainut ihmisiä yhdistävä tekijä muut aktiviteetit judon ulkopuolella voivat olla hankalia.
Tuo on totta ja se kannattaa ottaa huomioon, ettei käy niin että seura järjestää joka viikko tatskojen esittelyiltoja muttei koskaan mitään muuta. Lopulta tatskoista piittaamattomat kokee jäävänsä ulkopuolisiksi ja eikä treeneihin tee enää mieli mennä, kun pukkarissakin joutuu kuuntelemaan koko ajan pelkkiä vastenmielisiä tatskajuttuja. Ja pian tyypillinen peruskurssilta jatkava keltavyö on sellainen tatskajätkä, jolle judo on sivuseikka ja tärkeintä on kuulua siihen kivaan porukkaan, joka ymmärtää tatskojen päälle.
Onnittelen kirjoittajaa lämpimästi vuoden 2013 tarkkanäköisimmästä analyysistä tällä palstalla ! Harvoin täällä kuvataan näin osuvasti suomalaisen judoväen keskeisiä keskustelun aiheita.
Vaihtuvana aiheena tähän listaan voisi lisätä ns. 2-4 vuoden syklissä ilmestyvän hahmon, joka ratsuväen lailla rientää pelastamaan kansallisen judon. Hahmo ei ole vielä vanha vanha,mutta kuitenkin tyypillisesti vakiintunut. Judotouhuihin innostus on syntynyt selvästi aikuisiällä joko omien lasten kautta tai keski-iässä omaa nuoruuden judo tai muuta kamppailu-uraa muistellessa ja elintasokumpua sulatellessa.
Hahmon elinkaari alkaa ringistä, jossa keskitytään noihin yllä mainittujen vakioaiheiden vatvomiseen. Kun vatvomista ringissä on tehty tarpeeksi syntyy tarve tehdä jotain l. raivo, kun liitto on kakka, liittovalmentajat ovat kakkoja, liiton luottamushenkilöt eivät tee mitään, kukaan ei osaa opettaa oikeaa kilpajudoa, edustusvalinnat menevät aina persiilleen, junnujen EV-leirit järjestetään väärässä paikassa, arvokisamitalia ei tule, kaikki muut Suomen judoseurat ovat syvältä, kun eivät treenaa yhdessä, rahat on kähmitty omiin liiveihin, matkakorvauksia ei makseta ja tutuin pätkävöinen sensei on varmasti oikeassa siinä 40 vuotta vanhassa riidassa toisen pätkävöisen sensein kanssa (Riidan aihetta ei kukaan tiedä/muista).
Hahmon elinkaaren jatko riippuu henkilön sosiaalisista yms henkilökohtaisista ominaisuuksista. Vallanhimoinen ja kieroileva pyrkii maton ulkopuolisiin johtotehtäviin joko seurassa tai liitossa. Seuran hallitukseen tai liiton valiokuntiin päätyään hahmo ryhtyy sitten pikkudiktaattorin tavoin judon pelastustalkoisiin.
Etevimmät hommaavat itsensä jopa judoliiton hallitukseen. Myös ns tuomariorganisaatiopolku on mahdollinen, mutta tätä esiintyy harvemmin, koska kyseisellä polulla joutuisi tekemään paljon tuomarointia ts. työtä ennen kuin saa vaikutusmahdollisuuksia. Tosin joitakin Napoleoneja on havaittu myös tuomaripolulla.
Heikommalla sosiaalisella pelisilmällä, kovalla penkkiurheiluvietillä ja sinisellä vyöllä varustettu hahmo päätyy valmentamaan junioireita, vähintään epävirallisesti. Koska liitto ja eritysesti sen koulutukset ovat kakkaa, niin valmennus hoidetaan ns. perstuntumalla ja alussa mainitun ringin tukemana. Pari yhden talven ihmettä syntyy, mutta "enemmän kovia randoreita ja voimaa"-valmennustapa johtaa väistämättä niin monen junnun loukkaantumiseen, että hahmon messiaanisuus hiipuu väistämättä.
Jos sininen vyö puuttuu ja hahmolla on henkilökohtainen taipumus katkeroitumiseen, niin tuloksena on eristäytymiseen johtava polku. Tällä polulla muodostuu vielä tiiviimpi rinki, jonka kanssa vatvominen jatkuu. Tämän vatvomisen erikoispiirre on se, että alkuvaiheessa tapahtuneen ulkopuolisten valistusyrityksen jälkeen möykkä ei kantaudu ringin ulkopuolelle, kun "ei ne muut kuitenkaan mitään tajua". Judokisoissa tämän hahmon tunnistaa parhaiten, kun etsiskelee porstuasta synkeitä, amerikkalaisten elokuvien palkkamurhaajien ilmeitä kloonaavia henkilöitä.
Vaihtuva aihe. Niin totta! Ei tarvitse kuin katsella oman seuran pikku diktaattoreja.
Kuulostaa siltä, että kännattaisi mennä JUDOHARJOITUKSIIN. Pari ranttua kavereiden kanssa tuulettaa päätä kummasti ja asiat alkavat näyttää taas vähän valoisammilta.
"vaihtuva aihe" - kun noin hyvin seuraat judokoiden tekemisiä, niin sinähän voisit mennä auttamaan ko. henkilöitä joita tekstiisi profiloit? Hehän näyttävät tekevän todella paljon judon/seuran eteen.
Näyttää vaan siltä, että arvostelet täällä muita ja itse et tee asioiden eteen mitään. Varmasti apusi kelpaisi esim. salin siivoukseen, tatamien kantamiseen yms. jos vaan jotain muutakin, kun suutasi aukoisit.
Itseäni kiinnostaa vain posiitivisessa mielessä se, millä erilaiset seurat innoittavat harrastajiaan erilaisiin juttuihin, sekä judoon liittyviin että vapaa-ajalla tapahtuviin toimintoihin. Ja kaipaan vinkkejä mitä kaikkea toimintaa olette järjestäneet johon aikuiset ovat osallistuneet.
Minusta tämä on hyvä puheenaihe, ja tässä asiassa kannattaa ehdottomasti laittaa positiivisessa mielessä vinkit jakoon jotta me kaikki voisimme nauttia hyvästä hengestä ja mukavasta harrastuksesta!
Elinvoimainen seura tarvitsee useita aktiiveja jotka rakkaudesta harrastukseen haluavat kehitellä kaikenlaisia juttuja. Ja näitä aktiiveja saa lisää järjestämällä kivoja juttuja joihin saa jengin mukaan.
Positiivinen kierre, joten laitetaan hyvä jakoon! :)
Judo in Japan: Training and Practice which Maintains the Interest of Adults:
http://www.judo-voj.com/contents/reiho.html
Ohoh, olipa kiinnostava kirjoitus tuon linkin takana, kiitos siitä. Ranskalainen judon harrastaja kertoo havaintonsa siitä, miten erilaiset aikuisten harjoitukset ovat Japanissa kuin Ranskassa. Ja miksi niissä kehittyy ja on hauskaa. Kannattaa lukea.