Suomenruotsalaiset pääsevät mm, oikeus ja lääketieteelliseen huomattavasti suomenkielisiä helpommin. Miksi näistä kiintiöistä media vaikenee, miksi niistä ei puhuta?
Miksi yliopistoihin on kiintiöt?
En ymmärrä
14376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Perustuslain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä on turvattu lailla. Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Yliopistolain 12 §:n mukaan Åbo Akademi, Svenska Handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu ja Aalto-yliopisto vastaavat siitä, että ruotsin kieltä taitavia henkilöitä koulutetaan riittävä määrä maan tarpeisiin. Jyväskylän yliopisto, jonka opetus- ja tutkintokieli on suomi, antaa maan ainoana liikuntatieteellisen koulutusalan yksikkönä ruotsin kieltä taitavien liikunnan aineenopettajien koulutusta
Niissä tilanteissa, joissa kielitaidon osalta on kiintiöitä asetettu, voi lähtökohtaisesti jokainen opiskelijakelpoisuuden ehdot täyttävä henkilö hakea opiskelupaikkaa valintansa mukaan suomen- tai ruotsinkielisten kiintiössä, jos hänellä on haun ehdot täyttävä riittävä kielitaito. Yliopistojen koulutuspaikat ovat siis koko väestön käytettävissä. Mahdolliset kiintiöt koskevat ainoastaan opinnoissa käytettävää kieltä, ei opiskelijan äidinkieltä. jne......
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_6_2011_p.shtml
Suomessa on liian paljon ruotsinkielistä koulutusta.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
STT
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo
Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl+Suomenruotsalaiset+oppilaat+lukevat+laiskasti+l%C3%A4ksyj%C3%A4/a1305549759227
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat laiskoja läksyissä
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet.
Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
"Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti."
Toistan sen mitä monet eivät ole vieläkään ymmärtäneet. Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.
Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.
Suomenkielisillä on oikeus opiskella millä kielellä tahansa. Jos paperit eivät riitä yliopistoon pääsyyn, vika löytynee peilistä ei ruotsinkielisistä.
Suomenruotsalaiset pääsevät helpommin yliopistoihin kuin suomenkieliset, tämä on fakta joka muuksi muutu vaikka mitä selittäisit. Tälläisistä kiintiöistä on päästävä eroon. Pätevyyden, ei kielen mukaan pitää valita.
Vaan eipä näy kiintiötä ruotsinkielisten apuhoitajien kouluttamiseen, ei kiintiöitä ruotsinkielisille putkimiehille tai rakekennusmiehille. Jostakin syystä kiintiöt puuttuvat, vaikka ruotsinkilelistä porukkaa näistä ammateista puuttuu - ennen kaikkea hoitohenkilökuntaa.
Nuo aivan pienipalkkaiset hommat on varattu pakkoruotsittajille - niistä voi tehokkaasti suomenkielinen päästä (ja täysin laillisesti) ilmoittamalla kovaäänisesti ( justiinsa samoin, kun ruotsalainen puhuu linja-autossa), että en sitten puhu sanaakan ruotsia. Sitä ruotsin osaamattomuutta ei voi mitenkään testata.
Ei pidä paikkaansa. Suomessa on useita suomenkielisiä lääkiksiä ja oikiksia, joihin pääsee helpommin kuin Helsingin yliopiston oikiksen tai lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle.
Helsingin yliopistohan on kaksikielinen, toisin kuin täysin suomenkieliset ns. maakuntayliopistot. Siksi Helsingissä on lääkiksen ja oikiksen yhteydessä erilliset linjat, joilla opetusta annetaan ruotsiksi. Tällaisia ei tietenkään ole Tampereen, Oulun, Kuopion jne lääkiksissä, joissa opetus annetaan vain suomeksi.
Kyse on siis Helsingin yliopistossa sijaitsevista ruotsinkielisistä opintolinjoista, ei mistään "kiintiöistä". Kiintiöhän tarkoittaisi sitä, että ruotsinkielisille varattaisiin tietty määrä paikkoja suomenkielisessä opetuksessa, eikä siitä ole kyse. Oulun lääkiksessä on olemassa yhden hengen ns. "saamelaiskiintiö" suomeksi tapahtuvaan opetukseen, sillä saameksi ei anneta lääketieteen opetusta. "Saamelaiskiintiöön" hakevan ei tarvitse olla saamelainen, mutta on osoitettava osaavansa sujuvasti saamea.
Lääkiksen ja oikiksen ruotsinkielisille linjoille voi hakea kuka hyvänsä ruotsia osaava äidinkielestä riippumatta. Muuten, ruotsinkielisten aloituspaikkojen prosentuaalinen osuus lääkiksen ja oikiksen aloituspaikoista alittaa ruotsinkielisistä lukioista ylioppilaiksi kirjoittaneiden prosentuaalisen osuuden maan kaikista ylioppilaaksi kirjoittaneista, joten näillä aloilla vallitsee ruotsinkielisten aloituspaikkojen aliedustus.
"Muuten, ruotsinkielisten aloituspaikkojen prosentuaalinen osuus lääkiksen ja oikiksen aloituspaikoista alittaa ruotsinkielisistä lukioista ylioppilaiksi kirjoittaneiden prosentuaalisen osuuden maan kaikista ylioppilaaksi kirjoittaneista, joten näillä aloilla vallitsee ruotsinkielisten aloituspaikkojen aliedustus. "
Pitää muistaa, että näihin ruotsinkielisiin oikiksen paikkoihin kuuluu myös tämä ÅA:n oikeusnotaarin koulutus, josta sitten lähes kaikki jatkavat erillissopimuksen myötä Turun yliopistossa OTM-tutkintoon. Se tarkoittaa että ruotsinkieliset oikiksen koulutuspaikat käytännössä yli tuplaantuvat.
Mutta ruotsinkielisiä lääkäreitä voisi olla enemmänkin, ja ehkä heille pitäisi todella antaa jokin erilliskiintiö, johon valittavat sitoutuvat valmistumisensa jälkeen työskentelemään jossain suomenruotsalais-Suomen alueella määräajan valmistumisensa jälkeen ruotsinkielisissä hoitotehtävissä, tai sitten he joutuisivat maksamaan sanktiomaksua, vähän sama systeemi kuin hävittälentäjille siis.
Nykysysteemi jossa ruotsinkielisen kiintiön kautta lääkikseen päässeet siirtyvät samoille apajille kuin suomenkielisen linjan käyneet ei oikein palvele ketään.
"Suomessa on useita suomenkielisiä lääkiksiä ja oikiksia, joihin pääsee helpommin kuin Helsingin yliopiston oikiksen tai lääkiksen ruotsinkieliselle linjalle."
Miksi ns. "kaksikieliset" eivät hakeudu näihin "helppoihin" paikkoihin.
Miksi muut vähemmistöläiset eivät saa vastaavia kielikiintiöitä?
Miksi vain yksi pienenpieni vähemmistö on oikeutettu kielikiintiöihin?
Miksi ei tarvittaisi kiintiöitä myös sinisilmäisille, vasenkätisille sekä blondeille.
Miksi ns. "kaksikieliset" eivät hakeudu näihin "helppoihin" paikkoihin.
He haluavat opiskella korkeakoulututkinnon ruotsiksi.
"Voivathan suomenkielisetkin hakeutua kiintiöissä, jos osaavat ruotsia", on tyypillinen vasta-argumentti.
Hah hah. Huono sumutusyritys. Mitähän kieltä äidinkielenään puhuvia kiintiöt suosivat?
Sama juttu ruotsin kielen osaamista korostavissa virkamiesammateissa.
Miksi meidän pitäisi olla sinisilmäisiä, hyväksikäytettäviä tsuhnia?
"Miksi meidän pitäisi olla sinisilmäisiä, hyväksikäytettäviä tsuhnia? "
Siksi, että ette ymmärrä. Aloittajakin väittää niin.
Kaikki väiteesi on tähän mennessä lyöty alas, olisiko niistä joku vielä sellainen, jota haluaisit selventää ymmärrettäväksi?