**************
Vesivahinko sai alkunsa talossa asunnon omistavan miehen jalan petettyä suihkussa. Mies kaatui lattiakaivon päälle ja jäi makaamaan kylpyhuoneeseen tajuttomana.
Miehellä on jalassaan vamma, joka aiheuttaa kaatumisriskin. Vamman hän oli saanut muutama vuosi aiemmin kaaduttuaan saman taloyhtiön pihassa ja sen seurauksena hänestä tuli työkyvytön.
Vettä lainehti kolmeen asuntoon ainakin 2000-2500 litraa. Asuntojen korjauslasku nousi yli 20 000 euron.
...
Juttu eteni Kouvolan hovioikeuteen, joka katsoi ratkaisussaan, että asukas ei ollut syyllinen. Hovioikeus piti asukkaan kertomusta jalan pettämisestä uskottavana. Sitä tuki myös asuntoon menneiden kahden todistajan kertomukset. He löysivät miehen kylpyhuoneesta tajuttomana.
Hovin päätös ei ollut yksimielinen. Yksi hovioikeudenneuvos oli käräjäoikeuden ratkaisun kannalla.
Taloyhtiö joutuu maksamaan remonttilaskun, omat oikeudenkäyntikulut ja myös asukkaan noin 2000 euron oikeudenkäyntikulut.
**************
Aika erikoinen ratkaisu. Harmi vaan, ettei jutusta käy selvästi ilmi mihin päätös perustui. Osaako joku selventää?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288589742464.html
Vesivahinko sai alkunsa talossa asunnon omistavan miehen jalan petettyä suihkussa. Mies kaatui lattiakaivon päälle ja jäi makaamaan kylpyhuoneeseen tajuttomana.
Miehellä on jalassaan vamma, joka aiheuttaa kaatumisriskin. Vamman hän oli saanut muutama vuosi aiemmin kaaduttuaan saman taloyhtiön pihassa ja sen seurauksena hänestä tuli työkyvytön.
Vettä lainehti kolmeen asuntoon ainakin 2000-2500 litraa. Asuntojen korjauslasku nousi yli 20 000 euron.
...
Juttu eteni Kouvolan hovioikeuteen, joka katsoi ratkaisussaan, että asukas ei ollut syyllinen. Hovioikeus piti asukkaan kertomusta jalan pettämisestä uskottavana. Sitä tuki myös asuntoon menneiden kahden todistajan kertomukset. He löysivät miehen kylpyhuoneesta tajuttomana.
Hovin päätös ei ollut yksimielinen. Yksi hovioikeudenneuvos oli käräjäoikeuden ratkaisun kannalla.
Taloyhtiö joutuu maksamaan remonttilaskun, omat oikeudenkäyntikulut ja myös asukkaan noin 2000 euron oikeudenkäyntikulut.
**************
Aika erikoinen ratkaisu. Harmi vaan, ettei jutusta käy selvästi ilmi mihin päätös perustui. Osaako joku selventää?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288589742464.html
Vastaukset 20
Vanhimmat
erikoinen ratkaisu, vaikka en tosin tunne tapauksen taustoja...
Sattuuhan vahinkoja ja tapaturmia itse kullekkin, mutta en kyllä ymmärrä miten taloyhtiö tuomittiin syylliseksi. Ei kai se taloyhtiön vika ole, jos joku kaatuu suihkussa.?
Taloyhtiötä ei tuomittu syylliseksi, vaan koska kyseessä oli puhdas onnettomuus, kukin vahingonkärsijä kärsii vahingot omassa lompakossaan.
Suihkuun kaatuneen ei katsottu aiheuttaneen vuotoa vaan sen aiheutti siis sairauskohtaus, mutta kohtausta ei voi saada maksuvelvolliseksi....
pitäisi mennä normaalin kiinteistövakuutuksen piiriin. Toki olisi tuossa isännöitsijä ja hallitus voinut asiaa hieman paremmin tutkia ennen oikeustoimia...
Hovioikeuden ratkaisu on normaali, sillä asukas ei ole huolimattomuuttaan kaatunut (esim. päihtyneenä) vaan vahingossa eli sairaskohtauksen takia. Tällaisten vahinkojen korjauskulut menevät yleensä kokonaisuudessaan kiinteistövakuutuksesta. Jos asukas olisi aiheuttanut huolimattomuuttaan vesivahingon, olisi hän joutunut korvaamaan asuntonsa vaurioituneiden sisäpintojen korjaukset ja yhtiön kiinteistövakuutus olisi korvannut hänen asuntonsa yhtiön vastuulla olevat pinnat ja muiden huoneistojen korjaukset.
http://www.iltalehti.fi/asuminen/2012091316072584_an.shtml :
"Lakiasiantuntija Furuhjelm toteaa, että kiinteistövakuutus korvaa yleensä yllättävät vahingot, mutta ei huolimattomuudesta johtuvia vesivahinkoja.- Jos asukas nukahtaa baari-illan jälkeen lattiakaivon päälle, hän vastaa vahingosta, ei osakas tai yhtiö. Mikäli asukas saa sairaskohtauksen ja tämä aiheuttaa vesivahingon, asiaa käsitellään eri tavoin.
Nykyinen lainsäädäntö määrittää periaatteessa selkeästi yhtiön osakkaan ja yhtiön vastuut. Pääsääntö on, että osakas vastaa oman huoneiston sisäosista, kuten pintamateriaaleista."
Hovioikeuden päätös perustuu siis siihen, että asukas kaatui sairaskohtauksen takia suihkuun ja siitä aiheutui vesivahinko. Jos asukas olisi kaatunut päihteiden käytön takia suihkuun, asukas olisi korvannut oman huoneistonsa pintojen kunnostamisen ja yhtiön kiinteistövakuutus muiden huoneistojen vesivauriokorjaukset. Tämä korjauskustannusten jako perustuu suoraan asoylakiin ja siitä yhtiö ei voi poiketa muuten kuin yhtiöjärjestystä muuttamalla.
Hiukan eri tilanne on kosteusvaurion vakuutuskäsittelyssä: asukkaan kotivakuutuksen ja yhtiön kiinteistövakuutuksen yhteistyön seurauksena kustannustenjako voi olla esim. omavastuiden jakaminen vahingon määrän suhteessa.
Tässä tapauksessa oikeudenkäyntikulut jäävät yhtiön osakkaiden maksettavaksi, elleivät sitten osakkaat vaadi oikeudenkäyntikuluja hallitukselta ja isännöitsijältä. Toivottavasti kiinteistövakuutukseen on tehty ajallaan vahinkoilmoitus, jotta korjauskulut saadaan sinne. Jos ei, niin sitten on yhtiön johto menetellyt todella taitamattomasti.
Kiinteistöalan julkaisuissa on usein ollut vastaavanlaisia tapauksia esillä, joten oikeusprosessiin ryhtymiseen tässä tilanteessa hallitus olisi voinut käyttää runsaasti enemmän harkintaa.
joskin aika hämmentävä laki. Nyt kyllä kannattaa taloyhtiöiden tarkistaa mitä kiinteistövakuutus korvaa ja vakuutusyhtiöiden vaatia jonkinlaisia suojalaitteitta. Mielestäni ainakin joskus oli saatavissa hanoja, jotka sulkeutuivat itsekseen tietyn ajan kuluttua.
Ainahan taloyhtiöllä on kiinteistövakuutus (eikö vaan), joka varmaan on joku kohtuullisen standardi paketti. Eikö tällaisen vahingon korvaus sitten kuulu normi-/peruskiinteistövakuutukseen. Ilmeisesti tässä tapauksessa joko ei ole kuulunut tai vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen, koska taloyhtiö on vetänyt jutun oikeuteen.
Sinänsä laissa ei ole mitään hämmentävää: vahingonkorvausvastuu syntyy vain, jos vahingon aiheuttamisessa on ollut tuottamuksellisuutta (eli siis huolimattomuutta, tahallisuutta jne). Eli niin sanottu puhdas onnettomuus tai vahinko ei aiheuta korvausvastuuta (toisin kuin yleisesti luullaan!). Tällä on varmaankin haettu sitä, etteivät ihmiset joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen vahingonkorvausten muodossa, jos eivät itse ole pystynyneet todellisuudessa vaikuttamaan vahingon syntymiseen.
Tämä on ihan yleinen sääntö eikä siis rajoitu pelkästään näihin taloyhtiöasioihin.
Jokainen voi sitten itse harkita, vakuuttaako oman omaisuutensa siltä varalta, että jokin onnettomuus sattuu (itselle tai kolmannelle osapuolelle).
"Hovioikeuden päätös perustuu siis siihen, että asukas kaatui sairaskohtauksen takia suihkuun ja siitä aiheutui vesivahinko."
Tässä tosiaan syynä oli sairauskohtaukseen verrattavasta viasta (jalka petti). Jos terve ihminen kaatuu suihkussa, vahinkohan sekin on mutta luultavasti kaatuja joutuu vastuuseen vahingosta. Eihän tämä kyseinen oikeuden päätös kovin selvä ollut. Raastuvassa taloyhtiö voitti ja hovissa hävisi, mutta päätös ei ollut yksimielinen.
Sitten ihan yleisesti. Kyllä vahingon aiheuttaja on pääsääntöisesti se joka vahingon korvaa tai hänen vakuutus, vaikka kuinka kyseessä on puhdas vahinko. Tieliikenteessä saattaa jopa saada vielä sakon liikenteen vaarantamisesta.
Asia saattaa olla toinen jos katsotaan vahingon aiheutuneen jonkun toisen laiminlyönnistä, esim. tienpitäjän katsotaan laiminlyöneen tien kunnossapitovelvoitteen tai taloyhtiön laiminlyöneen parkkipaikan tai pihan talvikunnossapitovelvoitteen.
Sinun kannattaa tutustua vahingonkorvauslakiin ja mitä siellä sanotaan vahingonkorvauksista. Suoraan lain 2. luvun 1. pykälä: "
Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu."
Korvausvelvollisuutta ei yksinkertaisesti synny, jos kyseessä ei ole tuottamuksellisuutta tai tahallisuutta.
Tieliikenteessä harvoin sattuu puhtaita vahinkoja. Jos joku ajaa kolmion takaa kylkeen kyse ei ole vahingosta vaan liikennerikkeestä: kuljettaja on vähintäänkin ollut huolimaton kun ei ole huomannut risteävää tietä kulkenutta liikennettä. Jos auto suistuu yllättäen tieltä, niin voidaan osoittaa liian kova vauhti olosuhteisiin nähden jne.
Puhekielessä puhutaan usein liikenneonnettomuuksista, mutta lähes aina voidaan osoittaa syytä jossakin osapuolessa; jonkun lainkohdan rikkomista tai varomattomuutta.
Yleisesti ottaen, monessa tapauksessa on tietenkin veteen piirretty viiva, onko vahingossa ollut tuottamuksellisuutta vai ei. Yleensä jonkun lainkohdan rikkominen osoittaa tuottamuksellisuuden helposti, näin esim. tieliikenteessä, jota on säädelty hyvinkin tarkasti.
Olet nyt jotenkin ymmärtänyt tuon termin "tuottamus", väärin. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että joku tuottaa jotain, esimerkiksi liikenteessä kolhii parkkeerattua autoa.
Vaikka kyse olisi puhtaasta vahingosta esim. autoon tulee täysin ennalta arvaamaton vika tai kuski saa sairaskohtauksen, jota kolhija ei olisi kyennyt estämään millään keinolla, hän on tasan tarkkaan se joka on rahallisesti vastuussa kolhimansa auton eli vastapuolen auton vahingoista ja niiden korjaamisesta.
Teon rangaistavuuteen sillä tietysti on vaikutusta.
Valitettavasti olet itse ymmärtänyt sen väärin. Voit helposti tarkastaa asian esim. sivistyssanakirjasta ja sieltä, mitä se tarkoittaa lakiterminä. (googleta esim. "tuottamus").
Pakollisen liikennevakuutuksen korvaus on sitä paitsi poikkeus yleiseen sääntöön (ns. ankaran vastuun periaate), liikennevakuutus korvaa vahingot, vaikka kukaan ei olisi syyllinen vahinkoon.
Asiasta on aikaisemminkin ollut keskustelua esim. Suomi 24 laki palstalla, voit siellä jatkaa, jos haluat, niin saat luultavasti muidenkin mielipiteitä.
Tätä nyt on turha jatkaa koska tietysti vahingon aiheuttaja on aina vastuussa aiheuttamastaan vahingosta, myös tieliikenteen ulkopuolella.
Esim. Henkilö A horjahtaa täysin selittämättömästä syystä ja kaataa siinä samalla 10 m naapurin B aitaa. Kyse on 100% puhtaasta vahingosta. B:n ei tarvitse osoittaa vahingon aiheuttajan tahallisuutta tai huolimattomuutta, eikä auta vaikka A kuinka vakuuttaisi vilpittömyyttään ja perustelisi vahingon ennalta arvaamattomaksi puhtaaksi vahingoksi. Jos lain mukaan mennään, A korvaa vahingot mukisematta.
"Esim. Henkilö A horjahtaa täysin selittämättömästä syystä ja kaataa siinä samalla 10 m naapurin B aitaa. Kyse on 100% puhtaasta vahingosta. B:n ei tarvitse osoittaa vahingon aiheuttajan tahallisuutta tai huolimattomuutta, eikä auta vaikka A kuinka vakuuttaisi vilpittömyyttään ja perustelisi vahingon ennalta arvaamattomaksi puhtaaksi vahingoksi. Jos lain mukaan mennään, A korvaa vahingot mukisematta."
Jos syy on esim. ihan mikä tahansa sairaskohtaus ja A menettää tajuntansa kaataen aidan niin hän ei ole korvausvastuussa jos pystyy todistamaan sairaskohtauksen ja se on täysin ennalta-arvaamaton. Jos taas syy jää selvittämättä niin korvausvastuussa on A vaikka olisi 100% puhdas vahinko ja ennalta-arvaamaton. Tällaisissa käytetään käännettyä todistustaakkaa jolloin B:n ei tarvitse todistella mitään .
Eli A:n täytyy pystyä todistamaan toimineensa huolellisesti ja kaatumisen on täytynyt aiheutua juuri jostain täysin ennalta-arvaamattomasta jutusta, esim. tajunnan menetykseen kun ei itse voi vaikuttaa jos sairaskohtaus iskee. Syyksi ei riitä että on astunut huonosti, et huomannut estettä ym. se on huolimattomuutta.
Se on monimutkaista mutta näin se vaan menee.
Ymmärsitkö vielä vai tarvitseeko selventää lisää?
"Pili Pali" on täysin oikeassa. Miksi "Ei nyt sentään" vänkääa asiasta, josta hänellä selvästikään ei ole tietämystä.
Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut henkilö tai omaisuusvahinko korvataan ajoneuvoa varten annetusta liikennevakuutuksesta liikennevakuutuslain mukaan. Ei liity millään tavalla tähän caseen.
En tiedä vaihtuko kirjoittaja, mutta jos juupajuuuuu = Pili Pali, päädyit jo melkein samoille linjoille kanssani.
Nyt jää enää kiistanalaiseksi tuo sairauskohtaus.
Nythän kiisteltiin yleisemmällä tasolla vahingonkorvausvastuusta. Taloyhtiössä ilmeisesti sairauskohtaus vapauttaa vahingonkorvausvastuusta (joka sinänsä on aivan pöllöä, koska eihän taloyhtiö sinänsä ole syypää kenenkään sairauksiin ja niistä aiheutuneisiin vahinkoihin).
Tuossa naapuriesimerkissä en tarkoittanut taloyhtiönaapureita, vaan kahta erillistä kiinteistöä, jossa B on rakentanut kalliin aidan tietysti lakia noudattaen, omalle tontilleen (ei tontin rajalle). A:lla ja B:llä on molemmilla omat kiinteistöt, joissa on yhteistä rajaa ja muuta yhteistä heillä ei sitten olekaan. Onko nyt todella niin, että sairauskohtaus on se määrittävä tekijä, jonka perusteella B joutuu korvaamaan omalle omaisuudelleen A:n aiheuttaman vahingon?
Sairauskohtaus ei ole se määrittävä tekijä vaan yleisesti ottaen tuottamus. Jos ihminen saa äkillisen yllättävän sairauskohtauksen ja siitä syntyy vahinkoa, niin silloin kohtauksen saaneella ei ole tuottamusta vahinkoon (jollei jostain muusta syystä niin johdu!). Sinun pitää nyt aluksi sisäistää, mitä tuo sana "tuottamus" tarkoittaa.
Ja jos ei ole tuottamusta tai tahallisuutta, niin silloin ei synny vahingonkorvausvelvollisuuttakaan.
Vastaavia hieman keinotekoisia esimerkkejä voi keksiä lisää: Äkillinen, voimakas trombi heittää ihmisen autoa päin ja auto vioittuu. Vaikka tämä ihminen lensi autoa päin ja tästä ihmisestä aiheutui auton vauriot, niin tällä ihmisellä ei ollut tuottamusta vahinkoon.
Sinäkin vielä.
Sä konttaat nyt ihan omia polkuja. Veikkaan, että sulla on sekaisin se mitä laki sanoo ja mitä vakuutusyhtiön sopimuksessa lukee.
Voin sulle esittää pari yksinkertaista kysymystä.
Vapautuuko noin yleisesti rahallisesta vahingonkorvausvastuusta jos voi vedota sairauskohtaukseen (pyörtyminen, tasapaino-ongelmat...)?
Entä jos voi todistaa, ettei ollut tahallisuutta tai huolimattomuutta, pelkkää vahinkoa, näitähän sattuu?
Vaikee taloyhtiö Lahden Liipolasta!
Vapautuuko noin yleisesti rahallisesta vahingonkorvausvastuusta jos voi vedota sairauskohtaukseen (pyörtyminen, tasapaino-ongelmat...)?
Kyllä vapautuu mutta pointti onkin siinä että pystytkö todistamaan sen. Asian todistaminen onkin kokonaan oma lukunsa ja kun tällaisissa käytetää käännettyä todistustaakkaa niin se kenelle vahinko on aiheutunut ei tarvitse todistella . Sairauskohtaus poistaa tuottamuksen jos on todistettavissa ja se on täysin ennalta-arvaamaton.
Tuottamus
(Oikeustiede) rikoksen tekeminen tai vahingon aiheuttaminen huolimattomuudella tai varomattomuudella.
Ihmettelen suuresti.
miksi kyseinen taloyhtiö haastoi kyseisen henkilön oikeuteen?
jos kyseisellä henkilöllä ei ole ollut kotivakuutusta ja aiheutunut korjaus lasku meni taloyhtiön vakuutuksista. niin siis miksi henkilö vielä haastetaan oikeuteen??? onko kyse kumminki siitä että taloyhtiön vakuutus yhtiö ei suostunut korvaamaan? 20000€ omavastuukin tuntuu utopistiselta. kysymys nro.2 jos oikeus katsoo että vahinko ei ollut tahallinen niin miten vakuutus yhtiö voi olla korvaamatta? henk.koht kanta on se että tulkinta laista joka kyseisen asian on ratkaisut on liian laajasti määritelty laissa ja en nyt tarkoita että pilkkuu ruvettais viilaamaan. vaan esim. olisiko kyseinen henkilö omilla toimilla voinut estää kaatumisen, koska riski oli tiedossa miksi ei asenneta tukia/suojia/esteitä jotta näin ei pääse käymään. olisiko taloyhtiö voinut omilla toimilla pystynyt estämään kyseisen asian... tästä on varmasti syntynyt tulkinta kysymys käräjäoikeuden ja hovioikeuden välillä.
asia voi tulkita monelta erikantilta