Tässäpä mietittäväksi yksinkertainen teoria, joka selittäisi miksi niin useat miehet ja naiset ovat tyytymättömiä seksiin ja sen määrään parisuhteessaan.
Tämän teorian mukaan ihmiset, sekä naiset että miehet, jakautuvat karkeasti kahteen eri tyyppiin, riippuen siitä miten tärkeänä he kokevat seksin:
(A). Ihmistyyppi, jolle seksi ja fyysinen läheisyys on erittäin tärkeää.
(B). Ihmistyyppi, jolle seksillä on hyvin vähäinen merkitys.
Oletetaan, että ihmiset kuuluvat luonnostaan jompaan kumpaan tyyppiin A tai B, eikä mitään välimuotoja ole. Teorian kannalta ei ole tärkeää tietää, mistä tämä ominaisuus johtuu, sillä oletamme edelleen että vaikuttavat tekijät ovat niin voimakkaita, että millään yksinkertaisella keinolla ei ihmisen seksuaalisuuden tyyppiä voi muuttaa toiseksi, tai että se on peräti mahdotonta. Varmasti selitys löytyy sekä ihmisten synnynnäisistä fysiologisista eroista sekä ympäristön vaikutuksesta eri ikäkausina, eli kyse on monimutkaisista sekä huonosti ymmärretyistä ja vaikeasti hallittavista asioista.
Oletetaan kuitenkin, että poikkeuksellisessa elämäntilanteessa ihminen voi joskus käyttäytyä lyhyen aikaa tämän ominaisuutensa vastaisesti.
Ilmiselvä seuraus tämän teorian oletuksista on, että tyypin (A) ja (B) ihmiset eivät sovi keskenään yhteen, ja tällainen suhde on pitkällä tähtäimellä molemmin puolin epätyydyttävä ja näin ollen kestämätön. Ainoastaan saman tyypin ihmiset voivat elää keskenään onnellisessa parisuhteessa.
Valitettavasti eri tyyppiset (A) ja (B) ihmiset usein kuitenkin päätyvät parisuhteeseen keskenään, ja näistä parisuhteista tulee aina onnettomia.
Miksi sitten näin erilaiset ihmiset joutuvat yhteen? Tässä tarjoan erilaisia selityksiä:
- Yleisesti ei ole tiedostettu, että ihmiset ovat tälla tavoin erilaisia, ja että se pitäisi huomioida kun aloittaa uutta parisuhdetta.
- Ihminen joka ei ole seksistä niin kiinnostunut, ei tiedosta, että toisenlaisiakin ihmisiä on eikä ymmärrä että tämä voi olla parisuhteessa ongelma.
- Edellämainitun kaltainen ihminen kuitenkin saattaa haluta esim. lapsia, ja tämän tavoitteen vuoksi antaa parisuhteen alussa väärän kuvan itsestään, kunnes tavoite (=esim. lapset) on saavutettu.
- Ihminen, jolle seksi on vastaavasti tärkeää, ei tiedosta että on olemassa ihmisiä joita seksi ei ollenkaan samalla tavalla kiinnosta, eikä osaa pitää varaansa aloittaessaan uutta suhdetta.
- Kestää hyvin kauan aikaa oppia tuntemaan toinen ihminen, moni parisuhde ehtii edetä varsin pitkälle, ennenkuin ongelmat kunnolla tiedostaa.
- Usein ihmiset luulevat, että parisuhteen alussa havaitut ongelmat, tai toisessa koetut puutteet korjaantuvat ajan myötä.
- Seksuaalisuus on arka aihe, eikä siitä yleensäkään paljon keskustella.
- Ihmisen on jopa vaikea oppia tuntemaan itsensä ja tiedostamaan omaan seksuaalisuuteensa liittyviä asioita, niinpä kuvitelmat omasta itsestäkin ovat usein vääriä ja kestämättömiä nuoremmalla iällä.
Voisi kuvitella, että parisuhteet eri tyyppisten ihmisten kesken aina purkautuisivat nopeasti, eikä ongelmia näin syntyisi. Eräs suhteen purkautumista voimakkaasti rajoittava tekijä on kuitenkin yhteiset lapset. Epätyydyttävääkään parisuhdetta ei helposti lopeteta, jos pariskunnalla on lapsia. Toisaalta myös uskonnollinen vakaumus rajoittaa epätyydyttävän suhteen purkamista ja useimpien uskontojen opit ovat valitettavasti täysin ihmisen luontaisen seksuaalisuuden vastaisia.
Ihmistyyppi (A) kokee seksin ja fyysisen läheisyyden itselleen erittäin tärkeäksi ja tällaiselle ihmiselle säännöllinen ja tyydyttävä seksielämä on toimivan parisuhteen edellytys. Tyypin (A) ihminen voi olla seksuaalisesti erittäin aktiivinen ja voi haluta harrastaa seksiä päivittäin tai jopa useammin. Tyypin (A) ihminen alkaa ahdistumaan, mikäli hänen kumppaninsa ei vastaa hänen seksuaalisiin tarpeisiinsa. Epäsäännöllinen seksi ja kumppanin jatkuva torjunta koetaan vakaviksi parisuhdeongelmiksi. Vaikka tyypin (A) ihminen voi ymmärtää ja sietää kohtuullisia aikoja tilapäisiä ja perustelluista poikkeustilanteista johtuvia katkoksia seksielämässään, ei hän kykene kestämään pitkäaikaista tai loputtomalta tuntuvaa epätyydyttävää tilannetta. Mikäli tyypin (A) ihminen joutuu elämään ”puutteessa” eli ilman seksiä pitkän aikaa, hänelle tulee asiasta lähes pakkomielle ja hän tekee kaikkensa tilanteen muuttamiseksi. Tyypin (A) ihminen osaa nauttia seksistä ja hallitsee oman seksuaalisuutensa. Hän pystyy avoimesti keskustelemaan sopivan kumppanin kanssa seksuaalisuudestaan ja tunteistaan. Tyypin (A) ihmiselle on vaikeaa käsittää, että on olemassa ihmisiä, joille seksillä on aivan toisenlainen merkitys kuin hänelle.
Tyypin (B) ihminen ei koe seksillä olevan itselleen mitään suurempaa merkitystä. Tyypin (B) ihminen voi ongelmitta pidättäytyä seksistä pitkiksi ajoiksi – jopa vuosiksi – ilman, että kokee tilanteen ongelmallisena tai ahdistavana seksin puutteen vuoksi. Ainoat ahdistavat seikat ovat seurannaisvaikutuksia: kuten oleminen ilman parisuhdetta, ongelmat parisuhteessa, lapsettomuus jne. Tyypin (B) ihminen ei usein koe saavansa nautintoa seksistä tai se on hänelle vaikeaa. Seksuaalisuudestaan puhuminen on tyypin (B) ihmiselle hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta, ja näin seksuaalisuuteen liityvien ongelmien käsittely parisuhteessa on vaikeaa. Tyypin (B) ihminen ei voi ymmärtää, mikä tyypin (A) ihmiselle seksissä on niin tärkeää. Tyypin (B) ihminen ei joko lainkaan käsitä, mitä ”puutteessa” eläminen on tai hänen mielestään asian kanssa pitäisi voida tulla toimeen.
Eli yhteenvetona: eri tyypin ihmiset eivät voi ymmärtää toisiaan; he eivät kerta kaikkiaan voi käsittää puolin ja toisin, joko miltä tuntuu elää jatkuvassa puutteessa, tai sitä että toista ei seksi yksinkertaisesti kiinosta. Ristiriita on täydellinen, eikä sitä voi ratkaista.
Jos itse siis olet tyyppiä (A), eli seksi on sinulle hyvin tärkeää, mutta puolisosi on vastakkaista tyyppiä (B), jolle seksi ei ole tärkeää, et todennäköisesti koskaan tule olemaan pysyvästi onnellinen parisuhteessasi. Asialle et voi tehdä mitään, sillä puolisosi seksuaalisuuden tyyppiä et voi helposti tai lainkaan muuttaa. Kyse on monimutkaisesta asiasta, eikä mitään ”ihmeparannusta” ole. Joko hyväksyt asian ja kärsit siitä henkisesti loppuelämäsi; tai lopetat suhteen ja elämäntilanteesta riippuen kärsit ehkä muilla tavoin joka tapauksessa. Voit ehkä lohduttautua sillä, että samasta ongelmasta kärsiviä on paljon.
Ehkäpä olet epävarma siitä, voisitko todellakin luokitella puolisosi tyyppiin (B), vaikka hän joskus suhteenne alussa tuntui aivan toisenlaiselta? Jospa puolisosi on aiemmin pakottanut itsensä käyttäytymään oman perusluonteensa vastaisesti, jotta hän olisi päässyt parisuhteeseen sinun kanssasi? Kenties puolisosi motiivit parisuhteeseenne eivät liity lainkaan sinuun, vaan asioihin joita parisuhteella saavutettaan, kuten lapsia tai varallisuutta tms.?
Tämän teorian mukaan ihmiset, sekä naiset että miehet, jakautuvat karkeasti kahteen eri tyyppiin, riippuen siitä miten tärkeänä he kokevat seksin:
(A). Ihmistyyppi, jolle seksi ja fyysinen läheisyys on erittäin tärkeää.
(B). Ihmistyyppi, jolle seksillä on hyvin vähäinen merkitys.
Oletetaan, että ihmiset kuuluvat luonnostaan jompaan kumpaan tyyppiin A tai B, eikä mitään välimuotoja ole. Teorian kannalta ei ole tärkeää tietää, mistä tämä ominaisuus johtuu, sillä oletamme edelleen että vaikuttavat tekijät ovat niin voimakkaita, että millään yksinkertaisella keinolla ei ihmisen seksuaalisuuden tyyppiä voi muuttaa toiseksi, tai että se on peräti mahdotonta. Varmasti selitys löytyy sekä ihmisten synnynnäisistä fysiologisista eroista sekä ympäristön vaikutuksesta eri ikäkausina, eli kyse on monimutkaisista sekä huonosti ymmärretyistä ja vaikeasti hallittavista asioista.
Oletetaan kuitenkin, että poikkeuksellisessa elämäntilanteessa ihminen voi joskus käyttäytyä lyhyen aikaa tämän ominaisuutensa vastaisesti.
Ilmiselvä seuraus tämän teorian oletuksista on, että tyypin (A) ja (B) ihmiset eivät sovi keskenään yhteen, ja tällainen suhde on pitkällä tähtäimellä molemmin puolin epätyydyttävä ja näin ollen kestämätön. Ainoastaan saman tyypin ihmiset voivat elää keskenään onnellisessa parisuhteessa.
Valitettavasti eri tyyppiset (A) ja (B) ihmiset usein kuitenkin päätyvät parisuhteeseen keskenään, ja näistä parisuhteista tulee aina onnettomia.
Miksi sitten näin erilaiset ihmiset joutuvat yhteen? Tässä tarjoan erilaisia selityksiä:
- Yleisesti ei ole tiedostettu, että ihmiset ovat tälla tavoin erilaisia, ja että se pitäisi huomioida kun aloittaa uutta parisuhdetta.
- Ihminen joka ei ole seksistä niin kiinnostunut, ei tiedosta, että toisenlaisiakin ihmisiä on eikä ymmärrä että tämä voi olla parisuhteessa ongelma.
- Edellämainitun kaltainen ihminen kuitenkin saattaa haluta esim. lapsia, ja tämän tavoitteen vuoksi antaa parisuhteen alussa väärän kuvan itsestään, kunnes tavoite (=esim. lapset) on saavutettu.
- Ihminen, jolle seksi on vastaavasti tärkeää, ei tiedosta että on olemassa ihmisiä joita seksi ei ollenkaan samalla tavalla kiinnosta, eikä osaa pitää varaansa aloittaessaan uutta suhdetta.
- Kestää hyvin kauan aikaa oppia tuntemaan toinen ihminen, moni parisuhde ehtii edetä varsin pitkälle, ennenkuin ongelmat kunnolla tiedostaa.
- Usein ihmiset luulevat, että parisuhteen alussa havaitut ongelmat, tai toisessa koetut puutteet korjaantuvat ajan myötä.
- Seksuaalisuus on arka aihe, eikä siitä yleensäkään paljon keskustella.
- Ihmisen on jopa vaikea oppia tuntemaan itsensä ja tiedostamaan omaan seksuaalisuuteensa liittyviä asioita, niinpä kuvitelmat omasta itsestäkin ovat usein vääriä ja kestämättömiä nuoremmalla iällä.
Voisi kuvitella, että parisuhteet eri tyyppisten ihmisten kesken aina purkautuisivat nopeasti, eikä ongelmia näin syntyisi. Eräs suhteen purkautumista voimakkaasti rajoittava tekijä on kuitenkin yhteiset lapset. Epätyydyttävääkään parisuhdetta ei helposti lopeteta, jos pariskunnalla on lapsia. Toisaalta myös uskonnollinen vakaumus rajoittaa epätyydyttävän suhteen purkamista ja useimpien uskontojen opit ovat valitettavasti täysin ihmisen luontaisen seksuaalisuuden vastaisia.
Ihmistyyppi (A) kokee seksin ja fyysisen läheisyyden itselleen erittäin tärkeäksi ja tällaiselle ihmiselle säännöllinen ja tyydyttävä seksielämä on toimivan parisuhteen edellytys. Tyypin (A) ihminen voi olla seksuaalisesti erittäin aktiivinen ja voi haluta harrastaa seksiä päivittäin tai jopa useammin. Tyypin (A) ihminen alkaa ahdistumaan, mikäli hänen kumppaninsa ei vastaa hänen seksuaalisiin tarpeisiinsa. Epäsäännöllinen seksi ja kumppanin jatkuva torjunta koetaan vakaviksi parisuhdeongelmiksi. Vaikka tyypin (A) ihminen voi ymmärtää ja sietää kohtuullisia aikoja tilapäisiä ja perustelluista poikkeustilanteista johtuvia katkoksia seksielämässään, ei hän kykene kestämään pitkäaikaista tai loputtomalta tuntuvaa epätyydyttävää tilannetta. Mikäli tyypin (A) ihminen joutuu elämään ”puutteessa” eli ilman seksiä pitkän aikaa, hänelle tulee asiasta lähes pakkomielle ja hän tekee kaikkensa tilanteen muuttamiseksi. Tyypin (A) ihminen osaa nauttia seksistä ja hallitsee oman seksuaalisuutensa. Hän pystyy avoimesti keskustelemaan sopivan kumppanin kanssa seksuaalisuudestaan ja tunteistaan. Tyypin (A) ihmiselle on vaikeaa käsittää, että on olemassa ihmisiä, joille seksillä on aivan toisenlainen merkitys kuin hänelle.
Tyypin (B) ihminen ei koe seksillä olevan itselleen mitään suurempaa merkitystä. Tyypin (B) ihminen voi ongelmitta pidättäytyä seksistä pitkiksi ajoiksi – jopa vuosiksi – ilman, että kokee tilanteen ongelmallisena tai ahdistavana seksin puutteen vuoksi. Ainoat ahdistavat seikat ovat seurannaisvaikutuksia: kuten oleminen ilman parisuhdetta, ongelmat parisuhteessa, lapsettomuus jne. Tyypin (B) ihminen ei usein koe saavansa nautintoa seksistä tai se on hänelle vaikeaa. Seksuaalisuudestaan puhuminen on tyypin (B) ihmiselle hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta, ja näin seksuaalisuuteen liityvien ongelmien käsittely parisuhteessa on vaikeaa. Tyypin (B) ihminen ei voi ymmärtää, mikä tyypin (A) ihmiselle seksissä on niin tärkeää. Tyypin (B) ihminen ei joko lainkaan käsitä, mitä ”puutteessa” eläminen on tai hänen mielestään asian kanssa pitäisi voida tulla toimeen.
Eli yhteenvetona: eri tyypin ihmiset eivät voi ymmärtää toisiaan; he eivät kerta kaikkiaan voi käsittää puolin ja toisin, joko miltä tuntuu elää jatkuvassa puutteessa, tai sitä että toista ei seksi yksinkertaisesti kiinosta. Ristiriita on täydellinen, eikä sitä voi ratkaista.
Jos itse siis olet tyyppiä (A), eli seksi on sinulle hyvin tärkeää, mutta puolisosi on vastakkaista tyyppiä (B), jolle seksi ei ole tärkeää, et todennäköisesti koskaan tule olemaan pysyvästi onnellinen parisuhteessasi. Asialle et voi tehdä mitään, sillä puolisosi seksuaalisuuden tyyppiä et voi helposti tai lainkaan muuttaa. Kyse on monimutkaisesta asiasta, eikä mitään ”ihmeparannusta” ole. Joko hyväksyt asian ja kärsit siitä henkisesti loppuelämäsi; tai lopetat suhteen ja elämäntilanteesta riippuen kärsit ehkä muilla tavoin joka tapauksessa. Voit ehkä lohduttautua sillä, että samasta ongelmasta kärsiviä on paljon.
Ehkäpä olet epävarma siitä, voisitko todellakin luokitella puolisosi tyyppiin (B), vaikka hän joskus suhteenne alussa tuntui aivan toisenlaiselta? Jospa puolisosi on aiemmin pakottanut itsensä käyttäytymään oman perusluonteensa vastaisesti, jotta hän olisi päässyt parisuhteeseen sinun kanssasi? Kenties puolisosi motiivit parisuhteeseenne eivät liity lainkaan sinuun, vaan asioihin joita parisuhteella saavutettaan, kuten lapsia tai varallisuutta tms.?
Vastaukset 46
Vanhimmat
Olen suurimmaksi osaksi samaa mieltä kanssasi. A -tyyppi on helppo itsestään tunnistaa - se B voi olla vaikeampi itsessään tunnistaa tai ainakaan tunnustaa. Olen omaa parisuhdettani verrannut tilanteeseen, jossa tuli taannoin ostettua auto ilman jarruja. Tyhmä kun olin, luulin niiden kuuluvan vakiovarusteisiin enkä huomannut kysyä erikseen niiden olemassa oloa. Sånt är livet - valitettavasti.
käytännössä ihmiset jakautuvan näiden ääripäiden väliin, mutta kyllä se niin on, että mitä enemmän seksuaaliset tarpeet eroavat toisistaan sitä vaikempaa saada molempia tyydyttävä parisuhde aikaan, joten olen samoilla linjoilla.
minua teoriassasi häiritsi se, että rinnastit seksin ja fyysisen läheisyyden A-tyypissä, mutta B-tyypissä puhut vain seksistä. on todellakin ihmisiä, jotka voivat olla fyysisesti todella läheisiä ilman, että se on seksiä siinä mielessä, jossa sinä sen ymmärrät. muutenkin koko ihmisten seksi-maailma on ihan kieroutunut. tosi monimutkaista säätämistä, vaikka ihmiset voi olla onnellisia niin monella tavalla. alkuaikojen huuma usein hiipuu, mutta läheisyys jää, jota pitäisin paljon tärkeämpänä. jos olisi kuitenkin pakko valita, olen A-tyypin ihminen, vaikka en todellakaan haluaisi olla. seksikäsitykset pilaavat ihmisten elämän.
Seksi ja fyysinen läheisyys valitettavasti kulkevat käsi kädessä, vaikkei se kiva juttu olekaan. Kun toinen pihtailee seksin kanssa, niin siihen liittyy aina myös kaiken muunkin torjuminen. Jos ei halua seksiä, ei haluta pusuja eikä halejakaan. Pihtaileva osapuoli alkaa tulkitsemaan minkä tahansa fyysisen lähestymisen seksin vonkaamiseksi, joka siis on torjuttava. Lopulta kaikki fyysinen läheisyys tai sen yrittäminen tyrehtyy. Lueppa tältäkin foorumilta niitä loputtomia kirjoituksia, joissa tämä on kuvattu.
Olisihan se lohdullista, että olisi sitten edes enemmän muuta fyysistä läheisyyttä, vaikka seksiä olisi vähän. Mutta eipä se niin mene.
Jos alkuaikojen huuma hiipuu, ei sen jälkeen yleensä jää sitä läheisyyttäkään; valitettavasti.
Jos voisi valita, useimmat ihmiset varmaankin mielummin olisivat tuota A-tyyppiä.
Mutta eihän sitä voi valita. Itseänsä voisi toki yrittää muuttaa, mutta ensin olisi tunnustettava tosiasiat ja ymmärrettävä mitä itsessään haluaa muuttaa ja miksi. Ja on ymmärrettävä miksi on sellainenen kuin on.
Sinun kommenttisi sopivat täsmälleen teorian mukaiseen B-tyypin ihmiseen. Sinä kiistät, että seksi voisi olla niin tärkeää, etkä halua millään ymmärtää että joillekin se vaan on todella tärkeää. Ja sinun mielestäsi tämä tilanne on jopa kieroutunut. Saat toki olla sitä mieltä, mutta mietipä mitä tämä mielipide kertoo sinusta itsestäsi.
olet aika jyrkkä teoriasi kanssa, ja todennäköisesti tämä näkökulmasi perustuu omaan kokemukseesi. alkuhuuman jälkeen voi todellakin jäädä todella läheinen fyysinen hellyys, en oikein ymmärrä miten tämä pointti jää sinulta näkemättä. itse olen sen kokenut, samoin suhteen, jossa näin ei käynyt. miesnäkökulma on tietysti omastani hurjasti poikkeava, joten ollaan vaan ihan rauhassa eri mieltä.
Oletko siis kokenut suhteen, jossa alkuhuuman jälkeen on seksin määrä hurjasti vähentynyt (tai loppunut), mutta fyysinen hellyys on silti jäänyt ja siinä ei ollut mitään ongelmaa? Ja kumpaakaan tilanne ei ole millään tavalla häirinnyt?
Näin yksinkertainen teoria, jossa ihmiset jaetaan kahteen tyyppiin ja sillä siisti, on tietysti jo oman määrittelynsä takia jyrkkä. Ei ihmisten käyttäytymistä reaalimaailamssa kovin kattavasti näin yksinkertaisella teorialla selitetä. Mutta onpahan siinä sitten yksi tapa tarkastella asiaa.
pusutellaan ja halitaan joka päivä, hellitään ja paljon...eikä varsinaista seksiä ole kuin pari kertaa kuussa. Oli sitä nuorempana useammin...Mutta meillä ehkäpä laatu on korvannut määrän :) Vasta keski-ikäisenä olen löytänyt oman seksuaalisuuteni. Kyllä se menee enemmän tuon A:n puolelle (jos noista pitää valita)...seksuaalisuutta voi olla moni muukin asia kuin varsinainen seksi.
On kyllä varmasti niitäkin jotka eivät anna toisen lähestyä hellimismielessä kun eivät halua seksiä..mutta ongelmien vyyhti on usein niin suuri, ettei pelkkää seksuaalisuutta voi syyttää.
Olen kyllä samaa mieltä tästä A ja B tyyppijutusta. Mutta tunnistaminen ei ole niin kovin yksinkertaista. Varmasti on välimuotoja, mutta yksi juttu varsinkin tässä Mintun kohdalla.. olisikohan Minttu vielä nuori nainen... Itse olen ihminen, joka haluaa läheisyyttä, se on erittäin tärkeää, seksikin on tärkeää, mutta siihen herääminen tapahtui kyllä vasta lähempänä 30 ikävuotta. Olin jotenkin estynyt. Nyt sitä ongelmaa ei enää ole ja voin sanoa olevan tyyppia A, jos ihmiset nyt pitää pistää lokeroihin. Tarkoitan sitä, että on tavallaan vaarallista määritellä ihmisiä ellei perehdy ao henkilöön tarkemmin. Vie todellakin vuosia ellei kymmeniä oppia tuntemaan toinen.
Siitä olen samaa mieltä, että eri tyyppejä jos ollaan, ongelmia tulee.. niin tuli minunkin liitossani.
Ehkä sullekin jossain vaiheessa kertyy elämänkokemusta sen verran, että huomaat muuttuneesi tyypistä toiseen.
Hienosti kirjoitit. Ymmärrän pointin.
Monesti juuri miehet ovat A- tyyppiä, naiset taas usein B- tyyppiä.
Minulle lähtökohtana on se ajatus, että seksuaalisuus ja läheisyys molemmat kuuluvat oleellisena osana ihmisen elämää sekä miehen että naisen. Niin myös monet muutkin oleelliset osat.
Niinkuin eräs mies hyvin kuvasi aiemmin kirjoituksessaan eräällä palstalla. Hän vertasi ihmisen elämää tuoliin, jossa jokaista tuolin jalkaa tarvitaan, jotta se pysyisi pystyssä.
Vauvat koskettelevat itseään, nauttivat siitä, jokeltelevat tyytyväisenä. Kaikki muu sen jälkeen on syytä ja seurausta jostakin.
En usko, että ihmisen seksuaalisuus on sama kehdosta hautaan. Kyllä se vaihtelee elämän tilanteiden mukaan. Uraputki vaiheessa ei välttämättä pysty keskittymään seksin moniin vivahteisiin. Nuorena on innokkaampi. Naiset paranevat kuin viini vanhetessaan. Hormoonit jyräävät naisella vahvasti, odotus, synnytys, synnytyksen jälkeinen aika, ehkä sen jälkeinen masennus, työttömyys, perhe vie aikaa, työ vie aikaa, stressi, nainen loukkantuu miehelle monista eri syistä, ei ole sopivaa kumppania joka sytyttäisi, ero, uudelleenrakentuminen, sairastuminen, ei koe itseään kauniiksi, haluttavaksi, turhautumiset seksin saralla. Kaikki nämä voivat vaikuttaa haluttomuutena. Miehet eivät ymmärrä oikein naisen sisäistä maailmaa, mikä vaikuttaa häneen tai alun innokkuuden jälkeen mikä latistaa halun ja himon.
Itse olen kuulunut aiemmin B-tyyppiin, mutta en enään. Ymmärrän paremmin A-tyyppiä nykyisin. Tai voisiko sanoa, että seksuaalisuus on tasapainossa kokonaisuuden kanssa. Tiedän, että olen voimakkasti tunteva ja kokeva nainen. Se pelottaa monia miehiä.
Uskon, että muutos on mahdollista. Muutoksen saa aikaan, kun asiat loksahtavat paikalleen. Kun esimerkiksi tulee vastaan riittävän vahva heräte ja huomaa kuinka valtava voima seksuaalisuus on.
Jos aiemmin olet voinut hallita, ohjata ja kontrolloida sitä, et enään pystykään siihen. Se vie mennessään. Kun pelkkä katse tai toisen näkeminen saa syttymään kuin roihun. Tai pelkkä ajatus hänestä saa sen aikaan. Se mitä itse toivoisin, olisi se että voisin kokea sen kaikkineen rakastavan miehen kanssa rakkauden intohimon liekissä palaen ja nauttien täysillä. Uteliaana tutkien seikkailumielellä yhden kumppanin kanssa, koska se vaatii luottamista mieheen. Siksi myös toivoisin pitempiaikaista ja sitoutumiseen kykenevää miestä kumppanikseni. En haluaisi pelkkää panoa ja hyväksikäyttöä miesten taholta, siksi kontrollointi.
Uskon, että rakkaus on tärkeä seksissä. Sillä silloin seksi on aivan jotain muuta. Se ei ole pelkkää panoa. Se saa aivan uuden ulottuvuuden.
Kyllä seksi on tärkeä parisuhteessa. Läheisyys löytyy sitä kautta. Ilman sitä ei ole aivan samanlaista läheisyyttä.
Puhutaan rakkaudesta. On suhteellisen helppoa rakastaa toista. Mutta rakastamiseen liittyy vielä että on valmis vastaanottamaan rakkautta.
Minulla tämä loksautti asiat kohdalleen. Piti ihan kaksi viikkoa ajatella vain sitä asiaa, joka päivä useaan kertaan päivässä. Piti ihan pysähtyä hetkeksi sen ääreen. Salliaksemme toisten rakastaa meitä meidän on annettava heidän koskettaa itseämme. Tämä tekee meidät haavoittuviksi. Joistakin tämä on pelottavaa, koska se saa heidät tuntemaan etteivät hallitse itseään.
Ja riippuu, mitä rakkaus on joskus tarkoittanut. Onko se ollut hyväksikäyttöä jollain tasolla vai onko se riippunut käytöksestäsi. Jos se ei ole sitä mitä sen kuuluisi olla, on ymmärrettävästi varovainen sen suhteen, päästääkö toista lähelle ettei sama toistuisi.
Tämä selostus sen takia, koska kosketus, läheisyys ja seksi liittyvät toisiinsa niinkuin myös rakkaus.
...löytää tällainenkin kirjoitus. Tuletko kertomaan tämän saman vaimolleni. Miehen kertomana tämä ei menisi jakeluun - vaikka kyllä tämän voit kertoa monelle miehellekin - ei sen parempia olla jos ei kyllä huonompiakaan. Harmittaa vaan, kun yksi mukava ja ilmainen asia on muuttunut kamalaksi peliksi - on se sitten valtapeliä tai jotain muuta, muttaa pyyteettömyys siitä on kaukana.
Itse olen aina ollut B-tyypin mies, ja naiset joiden kanssa on suhdetta ollut A-tyyppisiä. Samat pettämiset, parisuhdeongelmat ja erot ovat näinkin tulleet. Ongelma on varmaan sinä, etten osaa tunnistaa B-tyypin naista, olen sellaista hakenut, mutta sanat ja käytös eivät ole kohdanneet. Pitävätkö naiset täysin mahdottomana että B-tyyppiä on myös miehissä? Onko miehen aina vongattava jotta naisen itsetunto säilyisi?
Toi piti paikkansa aika lailla!!! Me ihmiset aletaan liian helposti suhteeseen nuorena ja miks ei vanhenpanakin. Ei tutustuta toiseen tarpeeksi ja tyydytään ehkä vähempää mitä pitäisi.Ajan kanssa sitä ehkä ajattelee et kyllä toi toinen muutuu...mut niin ei käy koskaan. Pitäis aina muistaa että ei koskaan sais tyytyä vähempää mitä haluaa varsinkin seksin ja läheisyyden saralla!
Itse koen olevani A joka ei saa suhteessa kaikkea sitä mitä haluaa.....siks oon tehnyt omat ratkaisuni!!!!Koska B ei voi ymmärtää minua ja tarpeitani miksi minun siis pitäisi ymärtää häntä ja elää puutteessa?
Montako kertaa päivässä on puutteessa elämistä?
Ei oo kysymys kerroista!!!!
Ei tietenkään.
Ei sitä voi laskea,
se on jotain muuta.
Mutta en voi tehdä mitään,
koska toinen tietää ja on päättänyt jo.
On sama mitä sanon.
Eli todennäköisesti elät sitten suhteessa jossa on A ja B ja halut ei mee yksiin! Eli jos et oo tyytyväinen niin tee ratkaisuja! Jokainen meistä voi vaikuttaa omaan elämäänsä!
Olen ollut B,mutta pohjimmiltani huomaan olevani A. Mutta en elä tällä hetkellä suhteessa. Haluaisin, mutta ristiriitoja. Kiinnostuksen kohteeni A.
Miettiä ja ratkaista ne ristiriidat, jos ei vaikeita niin anna palaa!!! Kerran täällä vaan eletään, siis jos tuntuu et kyseinen henkilö ois oikee kumppani sulle!!!
minä olen koko
ajan yrittänyt tehdä :)
Ja annan kyllä sitten
palaakin :)
Ristiriitojen ratkaisuun
tarvitaan toinen osapuoli myöskin,
jotta ymmärtää ne ristiriidat.
Sano mistä tietää, että toinen
henkilö ois oikee kumppani mulle.
Ei varmaan 100% mistään ja toisaalata onko meille ihmisille edes olemassa oikeeta.Se on lähinä toisen ihmisen hyväksymistä vikoineen päivineen, halua olla toisen kanssa, rakkautta ja suuria tunteita.
Itse oon aina ajatellu liikaa kumppaneitani järjellä ja voisin kokemuksella sanoa että ei kannata.
Suhde lähtee kumminkin sydämmestä ja tunteella elämisestä sen oon tähän ikään oppinut *hymyilee*
Myös se on tärkeetä että on samalla aaltopituudella toisen kanssa, meinaan yleensä just ne erilaisuudet ajan myötä käy ärsyttämään, ja en nyt tarkota mitään pikku juttuja.
Myös se seksi ja tunteiden näyttäminen on äärimmäisen tärkeetä ja oikeen ihmisen kanssa sulla on tunne että et ootte yhtä ajatusta, voisit hukkua toisen silmiin ja sulla on rento ja vapautunut olo!!! Vaikee selittäää miltä se tuntuu se on jotain taivaallista!!! Ja ehkä sen jokainen kokee omalla tavallaan!
Mut ei muutakun tsemppiä sulle ja toivottavasti ne ristiriidat selviää!!!!
Ei sitä oikeeta olekkaan.
Onnea sinulle.
Olet varmaan löytänyt sopivan kumppanin itsellesi.
Se on hieno asia, koska liika erilaisuus hiertää tarpeettomasti.
Ovat selvinneet jo :)
Tsemppiä sinulle myös!
Olen nainen ja tyyppiä A. Aivan ehdottomasti.
Entiset kumppanini ovat kaikki olleet tyyppiä B. Samoin nykyinenkin.
Miksikö? Koska tyypin A miehet ovat tyyppiä naistennaurattaja ja etsivät hyvännäköisiä naisia, jollainen minä en suureksi harmikseni ole. Olen hakeutunut kilttien, älykkäitten nörttien seuraan tai he minun seuraani, miten sen nyt ottaa. Minä olen aina ollut aloitteentekijä ;-)
Lopputuloksena on, että olen elänyt puutteessa melkein koko aikuisikäni. Puutteessa tarkoittaa minulle sitä, että ei saa kuin kerran viikossa.
Jos jatketaan tämän teorian kehittämistä ja mietitään minkälaisia A- ja B-tyypin ihmiset olisivat luonteeltaan, niin päädytään tähän:
A-tyypin ihminen on joko nuorella iällä löytänyt onnellisen parisuhteen toisen A-tyypin ihmisen kanssa, tai sitten hän loputtomasti etenee parisuhteesta toiseen etsien tai koskaan löytämättä sopivaa pysyvää kumppania. Jälkimmäisessä tapauksessa hänen on ollut pakko kehittyä ekstroverttiseksi ja sosiaaliseksi, voidakseen aloittaa uusia ihmissuhteita (edes yhden illan kestäviä). Muuten hän ei saisi janoamaansa seksiä tarpeeksi. Seksin tarve ajaa häntä etsimään kumppania.
B-tyypin ihmisellä on vähäisempi tarve olla aloitteellinen löytääkseen kumppanin, koska seksin tarve ei ainakaan häntä aja siihen. Kaunis, hyvännäköinen, fiksu, rikas tms. avuja omaava B-tyyppi selviääkin sillä, että antaa A-tyypin ihmisten tehdä aina aloitteet.
Kun A- ja B-tyypin ihmiset kohtaavat, ja aloittavat parisuhteen, kaikkien muiden asioiden paitsi seksin merkitys korostuu. Tällöin molemmin puolin uskotellaan, että niillä kaikilla muilla asioilla vain on merkitystä ja seksi on toissijainen seikka. Ennenpitkää asiat kääntyvät päälaelleen. Seksin puute saa A-tyyppisen puolison ajattelemaan pelkästään seksiä, ja ennenpitkää ne muut asiat, jotka alunperin tekivät suhteesta niin hienon, eivät enää tunnu miltään. B-tyyppinen puoliso on taas ihmeissään, koska hän ei voi ymmärtää mikä näin hienossa suhteessa voi mättää, sillä seksin puute ei hänelle kelpaa selitykseksi. Se on asia jota hän ei voi ymmärtää.
Älykkäät ja koulutetut ihmiset erityisesti haluavat uskotella itselleen, että seksi ei voi ohjata heidän mieltään ja motiivejaan niin määräävällä tavalla kuin se tekee. A-tyypin ihminen uskottelee itselleen, että muut asiat kuin seksi sittenkin ovat tärkeämpiä parisuhteessa, kunnes mikään muun kuin seksi ei tunnu tärkeältä. B-tyypin ihmiselle ei tule mieleenkään, että seksillä pitäisi joku isompi merkitys ollakaan.
Ulkonäkö ja moraali ovat suojelleet minua lyhyiltä suhteilta. Kuitenkin kaikissa aiemmissa suhteissani on käynyt juuri noin kuin kuvailit. Seksi vähenee, muutun kiukkuisemmaksi, en ole mihinkään tyytyväinen. Yritän kertoa asiaa ensin epäsuorasti ja sitten aivan suoraan. Hän ei suostu ymmärtämään asian suurta merkitystä minulle.
Sitten tulee joku, ihastuu minuun ja vie jalat altani.
Koko elämäni olen etsinyt, toivon silti että nykyinen kumppanini älyäisi tämän asian ja tekisi jotain tilanteen parantamiseksi.
Oletko sitten ihan varma omasta mielestäsi, että nykyinen kumppanisi oman kokemuksesi mukaan vastaa B-tyypin henkilöä täydellisesti?
Eli hänelle seksi tuntuu olevan yhdentekevä juttu, hän ei koskaan vaikuta seksuaalisen intohimon ajamalta? Tuntuu, että hän ei ole samalla aaltopitudella, kun selität että sinua panettaa aivan helvetisti ja että nyt olisi heti saatava tai tulet hulluksi? Silloin harvoin (sinun mielestä harvoin) kun harrastatte seksiä, kumppanisi tekee sen ikäänkuin velvollisuudesta? Kumppansisi ei käsitä, miksi useammin pitäisi harrastaa?
Mikään rakentava keskustelu ei johda mihinkään.
Jos tilanne on tämä, niin selitystä lähtee etsimään esim. näistä:
- minussa on jotain vikaa?
- teen jotain tai toimin väärin?
- joku kommunikointiongelma?
- ei ole normaalia haluta näin paljon seksiä?
- puolisolla on joku tilapäinen ongelma?
Mutta sitten kun on päätynyt siihen, että oma vika se ei voi (tai saa) olla, eikä ongelma ole omalla yrityksellä tai keskustellen ratkaistavissa, eikä ole ilmeisen tilapäinenkään, niin mitä muuta selitystä jää jäljelle kuin että puolisoa nyt sitten ei vaan seksi kiinosta.
Ehkä on epärealistista kuvitella, että tilanne siitä millään tempulla tai odottamisella muuttuisi?
tällaista puujalkojen, karkeiden yleistyksien ja väkisin kasaan runnottujen "tyyppien" kokoelmaa näkee harvoin.
Mikähän siinä on että joittenkin on ratkottava ongelmiaan ryhtymällä mestaroimaan monimutkaista maailmaa "suoremmaksi" ja muita ihmisiä vielä lisäksi. Ketä sinä yrität vakuuttaa? Puhu itsestäsi ja lopeta tuo typerä jalustalta katselu puuha.
Tällä hetkellä vaikuttaa vähän siltä että kahelit tuolta Feminismi-sovinismi palstoilta yrittävät laajentaa konfliktialuettaan tänne päin.
Anna sinä periksi ja vetäydy oikeassa olijoitten ja teoreetikkojen turvalliseen nurkkaan, minä uin vaikka ihmispaskassa jos se tuo minulle onnen, tyytyväisyyden ja auttaa pitämään sen ihmisen rakkauden joka minulle eniten merkitsee.
Kummallista ettet mainitse rakkautta vai onko se
liikaa kestettäväksi tai liian vaikeaa sisällytettäväksi dorkaan rakennelmaasi.Kohta varmaan väität että sitä ei ole olemassa kun se ei "sovi" ja sinulla ei ole siitä mitään kokemuksia.
Vaikka olen osittain kanssasi samaa mieltä, olet vapausmielisyydessäsi aika rajoittava ja ahdistava. Jotkut ihmiset haluavat mestaroida monimutkaista maailmaa suoremmaksi, koska se sopii heidän ajattelutapaansa. Se olisi kaltaisesi "no limits" tyypin hyvä ymmärtää ja hyväksyä, ennen kuin lähdet saarnaamaan jaloa ajatustasi - mutta senhän toisaalta teetkin tuossa ihmispaska-vertauksessasi.
Mitään ei tarvitse lukea niin kuin jumalan sanaa.
Onhan tuo kyllä alkeellinen teoria, siinä olet no juma.. erittäin oikeassa.
Teorianahan tuo esiteltiinkiin ja erittäin yksinkertainen se onkin. On tietysti selvää, että ihmiset ja ihmissuhteet ovat todellisuudessa paljon monimutkaisempia kuin mitä tuollaisella teorialla voi selittää.
Mutta yksinkertaistakin teoriaa voi käyttää ikäänkuin työkaluna saadakseen ensin jollain yksinkertaisella keinolla käsityksen paljon monimutkaisemmasta kokonaisuudesta. Jos yksinkertainen teoria jollakin karkealla ja suuntaa-antavalla tavalla pätee, niin sen jälkeen voi helpommin työstää niitä yksityiskohtia.
Toinen tapa käsitellä asiaa olisi sitten ottaa kaikki mahdolliset tekijät ja yksityiskohdat heti kättelyssä huomioon, mutta siinä lähtee äkkiä mopo käsistä.
Koko juttu oli tarkoitettu vain keskustelun avaukseksi, joten älä ota sitä niin vakavasti. Kiitos kuitenkin kommenteistasi.
Olen itse tuota A-tyyppiäsi eli seksi on minulle erittäin tärkeää. Olin naimisissa B-tyypin naisen kanssa ja erohan siitä tuli. Nyt minulla on uusi A-tyypin nainen ja hyvin menee...
Sori en jaksanut lukea koko juttua, enkä myöskään muita vastauksia. Mutta minua lähinnä jäi kiinnostamaan, että mites tämmöisen tilanteen kanssa että on AINA kuulunut A-tyyppiin, mutta kun on jo useita vuosia ollut saman miehen kanssa, niin kiinnostus alkaa lerpsahtaa?
A- ja B-tyypillä ei voi selittää kaikkea haluttomuutta. Olen aivan varma että itsekin olisin taas selkeästi erittäin himokas jos vaan minulle uusi mies lykättäisiin höylättäväksi. Mutta kun en halua uutta miestä. Pelkkää kylmää seksiä en sentään halua, ja on liian rasittavaa alkaa tutustua kokonaiseen uuteen ihmiseen. En myöskään halua jättää kumppaniani (joka on myös A-tyyppiä), mutta ei vaan hotsita. Ei ole mitään jännittävää koko miehessä, ei suhteessa, ei elämässä... Toisinaan vain tyydytän hänet tuntematta itse mitään sen kummempaa värinää missään.
Toivon ettei joku ihminen siellä väärin perustein diagnosoi kumppaniaan B-tyypiksi ja eroa hänestä. Toivon ettei joku kuvittele että suhteen alussa aktiivinen kumppani on esittänyt jotain muuta kuin on oikeasti! Elämässä saattaa tulla eteen tilanteita jolloin on masentunut, väsynyt, kyllästynyt... Kyllä hieman yksinkertainen ihminen saa olla, sellainen juntti suorastaan, että pystyy naida napsauttelemaan kuin ei mitään, kun henkisellä tasolla ei oikein kulje.
En oikein jaksa uskoa että B-tyypin ihmisiä edes olisi mitenkään järin paljon. Ja jos on, niin miksi ne eivät sitten herran tähden löydä toisiaan... Sensijaan aika monikin tuntuu suhteen alussa olevan hyvin kiihkeä, enkä jaksa olettaa että kaikki vain feikkaavat.
Tulee tietysti mieleen että kuinkahan monesta nuoresta naisesta tapetaan luonnollinen kiinnostus seksiä kohtaan, kun häneltä jo lapsena (15 v) vaaditaan anaaliseksiä, suuseksiä, pornosta tykkäämistä jne. Mielestäni tuollaiset "erikoisuudet" tulevat järkevämmin ajankohtaiseksi hieman vanhempana, kun seksi alkaa kaivata lisää virikkeitä että vakiintuneessa parisuhteessa pysyy mielenkiinto yllä.
Mutta todellakin jos on väsähtänyt ihminen, niin seksikään ei kiinnosta sen kummemmin, kuten ei mikään muukaan harrastus... Omalla kohdallani epäilen eniten masennuksen vaikuttavan, en minä kumppaniini niin kyllästynyt oikeasti voi olla kuin miltä tuntuu. Aivan vähän aikaa sitten himotti vielä niin perhanasti, vaikka on oltu 7 v yhdessä.
No joo, eipä noin yksinkertaisella teorialla voi aukottomasti ja kaikenkattavasti näin monimutkaisia asioita selittää. Ja vaikka tuo teoria jollakin yleisellä tasolla muuten toimisi, on selvää että parisuhteeseen vaikuttaa paljon muitakin tekijöitä kuin seksi ja seksuaalisuus.
Pelkän seksin varaan ei suhdetta voi rakentaa, eikä pelkästään toimiva seksielämä pidä suhdetta kasassa, jos muut asiat eivät toimi. Ja jos muut asiat eivät toimi, kärsii siitä sitten seksielämäkin.
Puolison seksuaalinen haluttavuus voi monista erilaisista syistä muuttua ajan myötä ja toki kaikkien elämässä on aikoja jolloin seksin tarve vaihtelee.
Onko sitten oikeasti olemassa A- ja B-tyypin ihmisiä? Nyt käydyn keskustelun perusteella (tosi pieni otos ihmiskunnasta näin tieteelliseltä kannalta ;-), moni on mielestään selvää A-tyyppiä, ja kaikki pihtailevat ex- ja nykyiset kumppanit sitä B-tyyppiä.
Kysehän on myös sitten siitä, minkälaisena yksi ihminen kokee sen toisen ihmisen. Ainakin se on totta, että moni on vahvasti kokenut puolisonsa olevan tuollaista B-tyyppiä, kun itse on A. Ja kaikesta yrityksestä huolimatta tilanne ei ole mihinkään muuttunut, ei vaikka on vuosikaudet yritetty. Ehkä kyse on ollut molemminpuolisesta väärinymmäryksestä monissa asioissa, ehkä on toimittu molemmin puolin väärillä tavoilla ja tehty asioita väärin.
Mitäpäs jos kaksi A-tyyppiä tapaa mutta muuta yhteistä ei ole kuin seksi?!
Koen mahdottomaksi löytää sellaisen miehen, joka hyväksyisi "kiihkeyteni" ja arvostaisi samalla minua myös ihmisenä, ei ainoastaan hyvännäköisenä naisena. En halua kuitenkaan muuttua muuksikaan. Ehkä kannattaisi salata asia aluksi ja jutella niitä näitä. Siitä saattaisi seurata normaali parisuhde, jota toivon.
Tai sitten pitää tyytyä vähemmän kiihkeään suhteeseen, joka ei kyllä tee minua onnelliseksi.
Jos mitään muuta yhteistä ei ole kuin seksi, ja muiden asioiden kanssa syntyy ristiriitoja, niin ei sekään onnelliseksi tee. Eli ei pelkkä A A riitä pidemmän päälle, muissakin jutuissa pitäisi myös löytää samanlainen yhteensopivuus.
Itselläni on takana A A suhteita, jossa siis seksiä oli aivan riittävästi, mutta muut asiat eivät toimineet. Joko niin ettei ollut oikein mitään yhteistä, tai riideltiin kaikesta. Nämä oli helppo lopettaa, kun ei ollut yhteisiä lapsia.
Nyt tiedän miltä tuntuu yhdistelmä A B, jossa ne muut asiat voisivat olla paremmin kunnossa. Seksin puute ja aiheesta riiteleminen vaan ajaa siihen, että sitten ne muutkaan asiat eivät enää tunnu menevän hyvin nekään. Nyt yhteisten lasten vuoksi ei kuitenkaan viitsi heittää heti pyyhettä kehään.
Hyvän ja toimivan parisuhteen löytäminen on vaikeaa, mutta silti ei kannattaisi tyytyä onnettomaan suhteeseen. Toista ihmistä ei toisaalta voi oppia tuntemaan muuten kuin parisuhteessa, joten ei auta kuin kokeilla ja katsoa. Ja toisaalta kumppania ei voi vaihtaa niinkuin autoa, eikä kiinostavia ja vapaita kandidaatteja noin vain löydetä.
Itse kuulun ryhmään A (jos voidaan näin karkeasti kategorisoida). Puolisoni ei ole yhtä seksuaalinen kuin minä, mutta hän ei silti todellakaan kuulu ryhmään B. Voisi sanoa, että hän kuuluu mahdolliseen kolmanteen ryhmään AB, niinkuin todennäköisesti hyvin moni muukin.
Tuollaiset asiat eivät riipu vain ihmisen olemuksesta ja luonteesta. Jokainen ihminen on erilainen eri ihmisen kanssa. Ex-mieheni oli hyvin halukas, mutta silloin minä olin se jota ei kiinnostanut. Tiedostin silti että olen seksuaalinen..syyt seksittömyyteen olivat aivan toisaalla. Vähäiseen seksin määrään vaikuttaa niin monet asiat..esim masennus, stressi, alkoholismi, puolison painostus tai seksin käyttö vallan välineenä...jne.
Annat teoriallasi sellaisen kuvan, että suhteen ongelmat ovat kytköksissä seksiin. Kyllä minä olen sitä mieltä, että huonoista asioista, ongelmista, seuraa huonoa seksiä. Kun taas asiat on hyvin, on seksikin loistavaa ja kummankin vireystaso nousee. Voihan se toisinkin päin olla, mutta uskoisin että useammin näin päin.
Näin karkea malli ei todellakaan sovi sellaisenaan selittämään aukottomasti reaalimaailman ongelmia. Mutta voisiko se jollakin karkealla tavalla antaa yhden mahdollisen selityksen parisuhdeongelmiin – suuntaa antavasti edes? Seksi sinänsä on varmasti voimakas motivaattori käyttäytymisessämme.
Ymmärtääkseen todella puolison, tai oman haluttomuuden syitä ja seurauksia paremmin, pitäisi tietenkin huomioida kaikki ne lukemattomat asiat jotka vaikuttavat omaan seksuaalisuuteen, ennen, nyt, tulevaisuudessa; nykyisen puolison ja muiden seksikumppaneiden vaikutus, entisten sellaisten, oman kasvatuksen vaikutus jne.... Mutta jos kaiken tämän yrittää huomioida kerralla, ei oikein saa mistään otetta. Sen vuoksi on houkuttelevaa tarkastella asiaa yksi vaikuttava tekijä kerrallaan, ja niitäkin kutakin yksinkertaisella tavalla ensin.
Oikeasti ihmisen heteroseksuaalisuuden ”voimakkuuden” aste on tietysti jotain A- ja B-tyyppien väliltä, vaihdellen eri syistä miten milloinkin. Ja eri kumppaneiden kanssa oman seksuaalisuutensa kokee aina eri tavoin. Ja sen lisäksi tulee vielä huomioida homoseksuaalisuuskin.
Vaikka itse koen olevani ja aina olleeni vahvasti A-tyyppiä, ei tietysti ole sanottua, että aina, kaikkien kanssa ja kaikissa tilanteissa tulisin sitä olemaan. Jos juuri nyt koenkin, että vaimoni on jo pitkään edustanut tuota B-tyyppiä, epäröin kuitenkin tämän luokittelun kanssa kun muistelen menneitä aikoja, ja toisaalta ehkä vaimoni voisikin toisessa elämäntilanteessa, tai jonkun muun kumppanin kanssa olla aivan toisenlainen. Toisaalta, jos minä en voi muuttua, vaimoni ei voi muuttua, eikä elämantilanteemme voi muuttua, ei tilanne minun kokemanani muutu mihinkään siitä että itse olen A ja vaimoni B, ja homma ei vaan toimi.
Jos suhteen ongelmat ovatkin kytköksessä seksiin, on käänteinenkin totta, eli muut ongelmat aiheuttavat seksin alueellekin ongelmia. Kun nämä vaikuttavat toisiinsa, syntyy itse itseään ruokkiva negitiivisten tekijöiden kierre, eräänlainen ikiliikkuja, jota on vaikea pysäyttää.
"Oikeasti ihmisen heteroseksuaalisuuden ”voimakkuuden” aste on tietysti jotain A- ja B-tyyppien väliltä, vaihdellen eri syistä miten milloinkin. Ja eri kumppaneiden kanssa oman seksuaalisuutensa kokee aina eri tavoin. Ja sen lisäksi tulee vielä huomioida homoseksuaalisuuskin."
Eikö homoseksuaaleja voi kategorisoida noiden A:n ja B:n mukaan??
Kirjoituksesi ja ajatuksesi ovat hienoja. Olet oivaltanut hyvin. Minua selvensi paljon tämä tyypitys ja niinkuin sanoit se on karkea käyttövälin, josta voi jatkaa eteenpäin. Mutta kerrotko, miten liität rakkauden tähän yhtälöön?
Se kiinnostaa varmasti naisia, mutta myöskin miehiä.
Tiedän kyllä, että miehet voivat tyhjentää kassinsa ilman tunteita, mutta....
Jotta saisimme hedelmällisen lopputuloksen, ei pelkkää seksiä eikä pelkkää rakkautta vaan molempia, niin miten se onnistuisi. Uskon, että kiihkeä nainen voi tyydyttää miehen kuin miehen ja että miehestäkin löytyy rakkautta naista kohtaan.
En ole juurikaan ennen ajatellut omaa seksuaalisuuttani, mutta nykyään tiedän olevani a-tyyppiä.Menin aika nuorena naimisiin toisen vielä selkeämmän a-tyypin kanssa ja seksielämä toimi koko 10 vuotisen liiton ajan hienosti, vaikka välillä mikään muu ei toiminutkaan. Tietysti lapset hidastivat vähän vauhtia välillä, mutta kuitenkin. Olen sellainen a-tyyppi, joka ei tarvitse seksiä joka päivä eikä edes joka toinen, mutta viikoittain ja säännöllisesti.
Erosimme ja tapasin miehen, jota rakastan aivan järjettömän paljon ja pari ekaa viikkoa meni seksinkin kannalta ok. Sitten loppui kuin seinään. Tällä miehellä vika on "korvien välissä" ja toivottavasti parannettavissa, eli en tiedä, kumpaa tyyppiä olisi ilman ongelmiaan.
Siinä kohtaa kun seksiä ei enää ollutkaan, tajusin mitä se mulle merkitsee. Olen ollut masentunut, ahdistunut ja itsetunto välillä aika pohjalukemissa, vaikka tiedänkin, ettei vika ole minussa. Elämänlaatu on huonontunut reilusti.
En voisi kuvitella eläväni ilman seksiä ja asiaa koitetaankin hoitaa kuntoon. Läheisyyttä on vielä runsaasti, mutta olen jo huomannut merkit siitä, että siinä ollaan molemmat vähän varautuneita. "Mitä toi nyt haluaa?" Olen itse ajatellut niin, että sellainen halailu ja pussailu on ihanaa ja siitäkin tulee hyvä olo ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mutta nyt puuttuu kokonaan sellainen "syväläheisyys" ja "syvä yhteenkuuluvuus". Ja se ei kyllä ole ollenkaan hyvä asia parisuhteessa.
Voisiko olla niin, että auttaisit häntä, että se A sieltä löytyisi taas. Olen edelleen sitä mieltä että ihmiset luonnostaan ovat A: n kuuluvia. Jotkut asiat saavat luiskahtamaan B:n.
Kun autatte toinen toisianne, suhteenne voi syvetä entisestään ja seksikin sen jälkeen vielä enemmän koska muu yhteenkuuluvuudentunnekin syvenee. Ne kulkevat käsikädessä.
Seksiä on niin paljon helpompi käsitellä omana itsenään, sillä sen voi sinänsä luokitella aika helposti: on hyvää ja huonoa seksiä, joko seksi kiinostaa paljon, tai sitten ei ollenkaan. Ja joskus voi olla tosi seksinhimoinen ja harrastaa hyvää seksiä, ilman että ”rakkaudella” olisi asian kanssa yhtään mitään tekemistä. Seksi omana itsenään on primitiivinen funktio, perimmiltään suvunjatkamiseen tähtäävä biologinen toimitus.
Yhtä lailla kun monelta mieheltä onnistuu ”kassien tyhjennys” ihan onnellisesti vailla tunteita, kyllä monelta naiselta vastaava sujuu ihan hyvin. Mutta tällä tavoin kyse on kertaluontoisista jutuista, pidemmän päälle tunteet astuvat mukaan, ja useimmat ihmiset haluavatkin sen näin, psykopaatit ovat sitten asia erikseen.
”Rakkaus” sen sijaan on jo paljon vaikeampi määritellä, ja liittyy paljon korkeamman tason henkisiin prosesseihin. Mitä koko sanalla oikeastaan tarkoitetaan? Ehkäpä jonkun mielestä rakkauden määritelmä peräti sulkee kokonaan pois kaikki kytkökset ”ylevän rakkauden” ja ”eläimellisen seksin” väliltä. Näin ainakin, jos rakkauden määritelmä otetaan vaikkapa raamatun 1. korinttilaiskirjeestä. Tuollainen ylevä määritelmä sopii ilman muuta esim. vanhemman ja lapsen välisen rakkauden määrittelyyn, mutta riittääkö se puolisoiden väliseen rakkauteen? Ja toisaalta, miksi puolisoiden välinen rakkaus pitäisi määritellä ihan eri tavalla kuin vanhemman ja lapsen välinen?
Seksin erottaminen rakkaudesta kokonaan onkin molempien käsitteiden määrittelemisen kannalta kätevää, mutta silti monet haluavat kytkeä nämä kaksi asiaa kiinteästi yhteen (siis kun puhutaan puolisoiden välisestä rakkaudesta). Mutta jos seksi ja rakkaus kuuluvat yhteen, siitä seuraa riippuvuus näiden asioiden välille. Mikä näistä pitää paikkaansa?
(1) ”ilman rakkautta ei voi olla (hyvää) seksiä”,
(2) ”ilman (hyvää) seksiä ei ole rakkauttakaan”.
(3) ”hyvää seksiä ei voi olla ilman rakkautta, mutta silti voi olla rakkautta ilman seksiä”.
On elämäntilanteita, joissa normaalisti tunteva ihminen ei kerta kaikkiaan voi liittää rakkautta ja seksiä yhteen. Miltä kuulostaisi esim. seuraava väite: ”Puolisoni ei voi harrastaa seksiä kanssani, koska on kuolemassa syöpään. Siksi en voi rakastaa häntä koska emme enää harrasta seksiä.” Ehkäpä seksiä ja rakkautta ei kannata niin paljon sotkea yhteen?
Jospa sanan ”rakkaus” lisäksi pitäisi käyttää parisuhteessa jotakin toista sanaa, vaikkapa ”ihastuminen”, joka sitten pitää sisällään kytkökset seksiin. Eli ”ihastuminen” selittäisi kaikki ne positiiviset tunteet toista kohtaan, jotka saavat sinut haluamaan seksiä toisen kanssa. Kun ”ihastuminen” häipyy, katoaa seksihalutkin toista kohtaan, mutta rakkaus voi silti jäädä. Onko tässä selityksessä mitään järkeä?
asioita on helpompi käsitellä omina itsenään, mutta elämän luonteeseen kuuluu kokonaisuus. Ja sehän tekeekin asioista monimutkaisempia. On vaikeampi ymmärtää ja käsitellä niitä.
Niin "rakkaus" on todella vaikea määritellä. En tiedä, pitäisikö sitä tehdäkkään.Sillä ainoastaan rajaa sitä, mitä ei periaatteessa voi rajata. Onhan tietysti helpompi aina puhua asioista , kun ne on määritellyt. Ongelmia tuottaa myös se, että sana ,olkoonpa mikä tahansa sana, voi toiselle tarkottaa toista, mutta toiselle jotain muuta. Siksi monet väärinkäsityksetkin. Sitä olen monesti miettinyt, ovatko käytän sinun termejäsi "ylevä rakkaus" ja "eläimellinen seksi" eli perinteinen nunna/neitsyt ja huora yhdistelmä mahdoton samassa suhteessa. Monestihan sitä jollain tavalla hakee kokemuksia molemmista.
Vaimo voi olla nunna, rakastajatar taas huora ja molemmat tarpeet tulee tyydytettyä eri suhteissa. Voiko tämä asetelma johtua siitä, ettei esim tässä tapauksessa vaimo pysty olemaan miehelleen estoton kumppani olkoon syy mikä tahansa omat estot tai pelko kumppanin paheksunnasta etc. Tuntuisi todennäköiseltä, että estoton seksistä nauttiminen olisi jokaisessa ihmisessä, jos se vain pääsee esiin. Monesti se vaatii varsinkin naisella pysyvämpää suhdetta tai sitten osalla aivan outoa tyyppiä.
Miksi määritelmää ei voida soveltaa molemmissa suhteissa? Se on ylevä ja vaikea toteuttaa. Kyllä.
Eikä siihen yksin pystykkään. Eikä aina jaksa. Kyllä sekin on aaltoliikettä ja oppimista. Uskon kuitenkin, että on hyvä olla ihanteita, päämääriä, toimintatapoja, malleja muuten ihminen on aivan ulalla kaiken krääsän keskellä (kärjistys :) ).
Kun saa kokemusta siitä, miltä se tuntuu niinä parhaimpina hetkinä kun se onnistuu, sitä janoaa lisää ilman et voi olla. Uskon, että samoin on myös seksissä. Mitä voisikaan olla, kun kyseessä olisi molemmat yhdessä? Olen tosi utelias sen suhteen. Vai sulkevatko ne pois toisensa. Onko joko tai asetelma vai voiko olla turn on / off, jolloin voi valita milloin mitäkin?
(1) ”ilman rakkautta ei voi olla (hyvää) seksiä”,
(2) ”ilman (hyvää) seksiä ei ole rakkauttakaan”.
(3) ”hyvää seksiä ei voi olla ilman rakkautta, mutta silti voi olla rakkautta ilman seksiä”.
Mikä näistä pitää paikkaansa, kysyit.
Vaikea kysymys :). Onko vaan yksi vaihtoehto valittava?
Sanoisin niin, että hyvä parisuhde pitää sisällään sekä rakkautta että hyvää seksiä, silloin kun se on mahdollista. Sitä ei voi kertoa ennenkuin on tutkinut asian, että olisi kokemusta. Aina on helppoa puhua ja teoritisoida. Mutta tutkittu tieto, kokemus vasta paljastaa, jos on paljastaakseen jotain. Siksi on helpompi tehdä teoria tutkitun tiedon, kokemuksen perusteella. Siksi niin sinnikkäästi puolustan joitakin asioita, kunnes jotain muuta totean. Pänkki mikä pänkki.
Kyllä selityksessäsi on järkeä. Mietin kuitenkin, miten himot ja halut liittyvät tähän kokonaisuuteen. Se monesti naamioituu ihastukseksi. En nyt halua tuoda mitään negatiivista tähän, koska sanassa halu tai himo on jotain syyllistävääkin ihmisille. Voiko ihastuminen tarkoittaa rakastumista ennen rakkautta? Mitä se on? Miten on? Koska ihminen on kokonaisuus, johon kuuluvat fyysinen, psyykkinen ja henkinen puoli, liittyykö seksi fyysiseen puoleen? Entä rakkaus, onko se henkiseen puoleen liittyvää? No mikä liittyy psyykkiseen puoleen? Mieli, ajatukset? Miltä sinusta tuntuu? Mihin ihastuminen laitetaan. Onko yhdistävää elementtiä? ja mikä se on?
Tässä jotain ajatuksia. Pitää istahtaa myöhemmin uudellen, jospa olen saanut ajatuksiasi takaisinpäin silloin. Vastasin minkä kohdista valitsin, mutta vedin sen pois, koska siihen liittyy eräs asia. Pitää hoitaa pari asiaa välillä.
Tuosta ryhmittelystä,kun suurin osa keitä täällä on lukeutuu omasta mielestään A-tyyppiin. Luultavasti se on ihan totta miksi B- tyypin ihminen hakeutuisi tänne.Ehkä hän haluaa selvittää omaa haluttomuuttaan, mikä on tietysti hyvä asia.
Itse olen nainen ja takuulla A-tyypin ihminen. Olen ollut aina ja valitettavasti myös törmännyt moniin B-tyypin ihmisiin. Tämä on itse asiassa loistava tapa "lajitella" karkeasti. A-tyypin ihminen tai ainakaan minä en todellakaan ole ymmärtänyt, että seksi ei kiinnosta kaikkia ihmisiä samassa määrin.
Nykyään saisin seksuaalisen tarpeni tyydyteetyä aika pienellä, mutta kaikenlainen läheisyys on kielletty ilmeisen vonkaamisen vuoksi. En tosin ole pitkään aikaan enää vongannut.
Tosin saan seksuaalisen vireen kyllä jo aivan olemattomasta asiasta.
Ei puutteeseen totu niinkuin joku uskalsi olettaa.
Olen kokeillut kaikkea, vieraissa en ole käynyt kun oma ukko on niin rakas ja pää liikaa seksissä mukana.
On todella raivostuttavaa kun yleisesti puhutaan vaan naisista jotka ei "anna" ja mulkoillaan syyttävästi kaikkia naisia.
Naiset ovat ilmeisesti siinä suhteessa varovaisia etteivät kerro olevansa puutteessa ( eivät halua loukata miestä)silloinhan voidaan sanoa ett kato peiliin tai tekisit jotain esim. pue pitsiä,laita hyvää ruokaa tms.
Kaikki kokeiltu ei auta. Meillä ongelma todennäköisesti hormonaalinen, ei haluja juuri lainkaan ja potenssi hukassa. Lääkäriin en saa menemään.
Niin että kovassa puutteessa ollaan edellisestä kerrasta taitaa olla vuosi ja sitä edellisestä melkein sama.
Noin pitkät välitkin tekee sen ett tarttis ainakin pari kertaa "peräkkäin".
Puutteeseen ei totu, vartaloa polttaa, itsetunko matelee maan rajassa, suututtaa ja kiukuttaa.
Ja aivan takuulla kaikki olisi korjattavissa seksillä. Kerran kuussa tuntuis nyt jo hurjalta, mutta että, joka päivä se olis taivas.
Tai esim. yksi päivä kokonaan sängyssä (seksissä)edes joskus. Olis pikaista seksiä kotitöiden lomassa, kiihkeää ja laiskaa johon vois vaikka nukkua.
Minusta seksi ei ole iästä, ajasta, paikasta,tai edes kovasti väsymyksestä kiinni. Seksi antaa paremman unen, parantaa itsetuntoa, se nyt vaan on niin hyvää.
Näin sitten kun oikein on puutteessa.