Kielitaidoton suomalainen ei ulkomailta osta.

Kiinnostusta ulkomaisten osakkeitten ostamiseen lienee melkoisesti suomalaisen säästäväisen kansan keskuudessa. Tuo Nordnetin blogin jälkeinen keskustelu tarjoaa olennaista tietoa. Yksi seikka on verotus eli "Ulkomaisten osakkeitten voitot verotetaan pääomatulona kuten myös tappiot vähennyskelpoisia." Suosituksista jää oman itsensä aivoiteltavaksi mm. sijoittaminen globaaleihin indeksirahastoihin sekä ainakin osan sijoituksista pitäminen muissa valuutoissa kuin eurossa.

Aloittajan muotoilemasta otsakkeesta juohtuu mieleen kielitaidon kohentamisen mahdollisuus. Itselläni on vanhan oppikoulun ajoilta pitkä saksa ja sitä olen hiukan entrannutkin. Ruotsin ja englannin osalta lukemisen taito on parempaa kuin puhumisen sujuvuus. Eipä se telousterminologian opiskelukaan aivan ylivoimaista ole, vaikka esim. saksan, englannin ja ruotsin "riittävän" osaamisen tason saavuttaminen sitten kaikkiaan onkin suhteellista. Sinänsä tavallisen suomalaissijoittajan nyt ei tarvitse saavuttaakaan varsinaista ammattikielenkääntäjän tasokkuutta eli hiukan vähempikin riittää.

Ilmeisesti avauksessa puhutaan suorista osakesijoituksista (?).

Kielitaito (varsinkin puhuttu) saattaa olla yksi osatekijä, mutta riippu mistä ulkolaisista markkinoista puhutaan (blogia en ole lukenut)., sillä useimmat osaavat riittävästi englantia ja voivat halutessaan investoida englanninkielisille alueille.

Jarruttavana tekijä saattaa olla mahdollinen useampien välittäjien tarve (ulkolaisenkin, sillä kotimaiset eivät aina ole kilpailukykyisiä muilla markkinoilla, ei hinnoiltaan kun ei realiaikaisten kurssienkaan suhteen) ja niiden kanssa mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen lisähaasteena, eri aikavyöhykkeet, sekä verotuksen kirjanpidollinen lisätyö (ulkolainen broker) ja ongelmat mm. osinkoijen verotuksen suhteen, sillä usein liikaa otettuja veroja joutuu hakemaan jälkikäteen hyvinkin kompleksisella ja työläällä tavalla.

Toisaalta osa kotimaisista yrityksistä tekee tuotostaan merkittävän kansainvälisillä markkinoilla ja sen myötä osittainen hajauus ulkomaillekin toteutuu.

Moni kokee erilaiset rahastot helppona ja toimivana ratkaisuna eri maihin ja mantereille kuin eri toimialoillekin sijoittamisessa.

Samalla nousee pintaan se ikuinen ja kiistanalainenkin teema siitä millainen hajautus on mielekäs keskiverto-salkun omaavalla.

Liika hajauttaminen tappaa tuoton, teettää paljon työtä ja silloin on yksinkertaisempaa opiskella indeksisijoittamista, sillä hyvin harvat ovat ne sijoittajat jotka voittavat verrokki-indeksin.

Pohjimmiltaan itse myyntivoittojen verotukseen ulkomaille sijoittamisella ei ole mitään merkitystä sillä verot maksetaan verotuksellisen asunmaan sääntöjen puitteissa.

Oheisen tilaston huomioiden avauksessa manitun Nordnetin blogin ajatus kielitaidottumuudesta perusteena ei ulkomaille sijoittamiseen joutuu vähintäänkin kysenalaiseen valoon.

"Vieraita kieliä osaa entistä useampi suomalainen"

"Vuonna 2006 noin 85 prosenttia 18–64-vuotiaista suomalaisista ilmoitti osaavansa vähintään yhtä vierasta kieltä. Vieraiden kielten osaajien määrä on noussut vuosituhannen alusta seitsemän prosenttiyksikköä ja vuodesta 1995 yhteensä noin 13 prosenttiyksikköä."

Ohessaa laajempaa infoa aiheesta:

- http://www.stat.fi/til/aku/2006/03/aku_2006_03_2008-06-03_kat_001_fi.html

.

Jenkkilä kiinnostaa, mutta näen sinne sijoittamisen vielä liian vaivalloisena. Tieto osinkojen ja myyntivoittojen verotuksesta ulkomaisista osakkeista on jäänyt vähän vajaaksi.