Olenko koira talutushihnassa? Väärässä suhteessa?

Elikkäs olen 22 vuotias naisenalku. Seurustelen poikaystäväni kanssa joka on 26v.

Ollaan seurustelu nyt 3 vuotta.

Ihan ekaksi avaudun siitä kuinka hän on pelleillyt selkäni takana;
Kirjoitellut facebookissa salaa muille naisille ja pyydellyt heitä juomaan, baarin, rannalle syömään, kertonut kuinka kaunis on, kuinka ihanat huulet on yms. Olen pyytänyt poistamaan nuo naiset hänen kaverilistaltaan sen takia, koska en luota etteikö poikaystäväni kirjottaisi niille uudestaan. He ovat meidän kavereiden kavereita suurinosa, eli ei ihan tuntemattomia, mutta on tuntemattomiakin.

Tuota on jatkunut varmaan 2 vuotta, tiedän olen hölmö kun olen katsonut sormien läpi. Nyt se on loppunut ainakin näillä näkymin, koska en ole nähnyt mitään keskusteluja hänellä facebookissa. Menen siis salaa hänen sähköpostiin katselemaan jos löytyisi jotain facebook viestejä.

Seuraavaksi otan esille kuinka itse en ole saanut minkäännäköistä kehua koko suhteen ajalta.. Kerran kuulin sattumalta 'Eiks miehet tuijota sua kun olet noin hyvännäköinen'. Tuo on ainut mitä olen kuullut.. Hän tykkää katsella isotakapuolisia naisia googlesta ja kehua heidän kauneutta.

Muuten meillä on mennyt hyvin, seksielämä ja muut hömpötykset ja intohimo. Nyt vaan on hirveä riita päällä niin en ole 2 viikkoon saanut mitään huomiota.

Olen pyytänyt poikaystävääni, että voisiko kehua vähän enemmän, koska itsetuntoni on laskenut aika alas juuri noiden facebook kirjotteluiden takia. Mutta ei ole auttanut vieläkään, vaikka sanoi että kyllä kaikki kääntyy vielä hyväksi.

Mennään siihen jos poikaystävä lähtee baarii, ja minä olen myös ulkona omien kavereiden kanssa ni saatan alkaa häntä humalassa haukkumaan ja syyttelemään että menetkö pettämään minua yms yms.. Eli olen ihan hirveä ihminen. Syytän häntä usein siitä kuinka muut naiset ovat etusijalla enkä minä, koska en ole saanut vastausta noihin facebook viesteihin kun vaan että oli tylsää. Jos odottelen kotona yksin kun hän on ulkona niin sillon kysyn vain että missä hän on jos ei ole kuulunut mitään.

Kuinka helppoa olisi ollaakkaan kun tuntuisi itsestään että olisi maailman kaunein ihminen poikaystävän silmissä. Eipähän näy tässä suhteessa.

Ja jos teen pienenkin virheen eli jos en kerkeä ruokaa laittaamaan niin saan kuulla kunniani kuinka voin lähteä pois ovesta, en ole nainen talossa, en osaa tehdä mitään oikein. Tuntuu siis siltä että olen kuin koira nauhassa jota pomotellaan..

Riitelemme usein. Turhista asioista, hän suuttuu todella helposti.
Hän suuttuu jos katson väärällä tavalla hänen kavereita, eli sama kuin flirttaisin heille. Vaikka noin en koskaa ole tehnyt enkä tule tekemään. Suuttui bussiasemalla kun katsoin jotain miestä takasin, kun mies katsoi minua.

Sitten hän puhuu vain kuinka haluaa lapsia, ihan kuin ne lapset tätä suhdetta auttaisi, päin vastoin. Itse en kyllä tälläisen suhteen aikana halua yhtäkään jos tämä tätä rataa jatkuu. Tiedän hän on sisimmissään hyvä ihminen eikä tarkota pahaa, kunhan vaan ettei hänen selän takana pelleillä ja että minä ottaisin ohjat talossa niinkuin nainen ottaa. Vaikea selittää

Mitä siis tehtävissä?

-Avuton