http://yle.fi/uutiset/oikeusministerioon_saamelaisasioiden_vastuuvirka/6778903
Oikeusminsisteri Henriksson järjesti taas surulle viran ministeriöönsä. Ja tietysti vähemmistövirka, joka näyttää olevan surujen monopoli Suomessa ja ulkomaillakin.
Melkoista yhden pienen vähemmistön suosimista! Ja media on hiljaa etuilusta taas kerran.
Oikeusminsisteri Henriksson järjesti taas surulle viran ministeriöönsä. Ja tietysti vähemmistövirka, joka näyttää olevan surujen monopoli Suomessa ja ulkomaillakin.
Melkoista yhden pienen vähemmistön suosimista! Ja media on hiljaa etuilusta taas kerran.
Vastaukset 15
Vanhimmat
" RKP - lupa etuilla"
RKP yrittää vaikka millä keinoin saada saamenmaalaiset asukkaat kannattamaan ja äänestämään puoluettaan. Tämä taisi olla nyt tuorein kannanotto siihen puoleen. Onhan meillä oikeusministerinä ehta sveko. Ja kansa tietysti maksaa kaiken...mitä RKP rötvää.
Hyvin tiivistetty. Ruotsinkieisyys tuntuu olevan tässä maassa lupalappu ohituskaistalle, jossa muut jäävät kelkasta heti alkumetreillä.
Ja tämä kaikki vielä poliittisten puolueiden - muidenkin kuin RKP - suosiolla. Mihin kumman demokratian irvikuvaan olemme ajautuneet RKP-vetoisesti? Minulle opetettiin koulussa, että demokratiassa enemmistö määrää.
Suomessa yhtälö rakentuu siten, että on RKP ja tukku rahaa (jolla ostetaan "isojen" puolueiden kannatus), tuloksena RKP-myönteinen lopputulos lainsäädännössä.
RKP:n edut ovat useimmiten eri kuin suuren enemmistön edut. Rahatukolla varmistetaan, että RKP saa haluamansa - ja muut jäävät mopen osalle.
Todellisuudessa meillä eduskunnan II pienin puolue tekeytyykin "enemmistön"
feikkiedustajaksi ja käyttelee yli koko kentän niin vähemmistö- kuin enemmistövaltaa hyppysissään.
Ymmärrättekö suomenkieliset svekot kusee meitä linssiin täysipäivisesti ?
Melkoinen yliedustus, kun ottaa huomioon, että vain joka 19. kansalainen on suru.
Henrikssonin milestä suhde on päinvastainen!
Jotain on mätää Suomenmaassa....
"Busck-Nielsen käytti keskiviikkona puheenvuoron sisäasiainministeriön Boahttevuohta -yhdenvertaisuuskonferenssissa Inarissa."
Millähän kielellä piti puheenvuoron, ei ainakaan saameksi. Ei tuommoinen osaa mitään, sopiva vaan ei pätevä.
Miksei virkaa saanut joku saamelainen!? Kuvitelkaa, että surujen asioita hoitava virka menisi jollekin muun vähemmistön edustajlle? Niinpä niin. Ei voi edes kuvitella...
"Miksei virkaa saanut joku saamelainen!?"
YLE: "Virkaan on valittu varatuomari, lainsäädäntöneuvos C B-N. Hän on toiminut pitkään perusoikeus- ja alkuperäiskansa-asioihin liittyvissä lainvalmistelutehtävissä oikeus- ja ulkoministeriössä. "
Ettei vain johtuis siitä että virkaan nimenomaan valittiin pätevin ja aiheeseen perehtynein eikä harrastettu positiivista syrjintää. Vai onko sinulla tiedossa että virkaa hakeneiden joukossa olisi ollut pätevämpi saamelaistaustainen hakija?
Vähemmistöön kuuluvia kiinnostavat vähemmistöasiat!
Saamen puhujia 20000 - 30000
Ruotsin puhujia 10 miljoonaa
Suomen puhujia 5 miljoonaa
Mikäköhän yllämainituista on vähemmistökieli?
Saame tarvitsee tukea.
Ei ruotsia tarvitse suomessa tukea, suomea tarvitsee täällä
maailman ainoassa suomenkielisessä maassa.
Pois pakkoruotsi.
Svekoankka heitti taas huvittavan kommentin. Todellakin suruja kiinnostavat vähemmistöasiat, kun haalivat kaikki vähemmistövirat. Lisäksi svekosuruja kiinnostavat kovin paljon enemmistöasiat, kun onnistuvat pakkoruotsittamaan enemmistön!
Surupoliitikkojen mielestä surut ovat samaan aikaan sekä enemmistöväkeä että vähemmistöä. Kumpi kulloinkin sopii etuiluun. Istuvat kahdella pallilla.
Surut savat siksi kaikki samat edut ja oikeudet kuin suomalaisetkin, mutta lisänä tulee vielä vähemmistöedut, jotka he ovat monopolisoineet itselleen.
On myös näyttöjä siitä, että jos yrittää istua kahdella pallilla yhtaikaa, voi pudota niiden väliin. Saattaa käydä myös ruottsalaisille, kun kaikessa röyhkeydessään kukkoilevat joka puolella.
Vai pätevin. ha!
Korruptiovirat ovat osa rakenteellista lahjontaa.
Kertoisitko hieman tarkemmin mikä nimityksessä viittaa korruptioon?
Kyl Kyl !
Institutionaalinen korruptio. Institutionaalisen korruption käsitteen avulla selkenee hyvä veli -verkoston luonne rakenteisiin ’hiipivänä’ korruptiona. Suomalaisessa keskustelussa terminologia hieman vaihtelee, joskin usein kuvataan samantyyppistä korruption muotoa: puhutaan joko institutionaalisesta tai rakenteellisesta korruptiosta. Termillä ’maan tapa’ viitataan yleensä rakenteelliseen korruptioon, mikä viittaa juuri siihen, että toimitaan lain puitteissa.
Pohjolaisen (2012) mukaan rakenteellinen korruptio liittyy epäasialliseen ja luottamusta heikentävään toimintaan, joka johtuu yhteiskunnan rakenteiden hyväksikäyttämisestä. Tässä ollaan lähellä hyvä veli -verkostojen toimintaa.
Suomen kohdalla institutionaalinen korruptio on tunnistettavissa monissa tilanteissa, joihin käsitellään jäljempänä. Näistä mainittakoon lyhyesti päätöksenteon tuplaroolit (useita päätöksentekoasemia, joista koituu jääviysongelmia), ristikkäinen hallinto (hallituspaikkoja toistensa yritysten johdossa) sekä sen kaltainen lainsäädännön valmistelu, jossa kuullaan vain tiettyjä sidosryhmiä. Yhteys hyvä veli -verkostoihin syntyy näiden korruptiotilanteiden kautta.
Kuten kaikkiin korruption muotoihin, institutionaaliseen korruptioon liittyy toiminta, jossa vastuullista asemaa käytetään erityisen hyödyn saavuttamiseksi rajatulle joukolle. On kuitenkin huomattava, että institutionaalinen korruptio tulee erottaa yksilöön kohdistuvasta henkilökohtaisesta korruptiosta. Esimerkiksi yksittäinen poliitikko on korruptoitunut, mikäli hän ottaa vastaan lahjuksen edistääkseen lahjojille suotuisaa päätöstä. Tällöin puhutaan yksilöön kohdistuvasta korruptiosta (individual corruption). Mikäli taas joukko poliitikkoja ajaa poliittisten tukijoidensa, so. ulkopuolisen rahoituksenantajien asiaa, pyrkimällä vaikuttamaan lainsäädännön sisältöön ja ylittämällä tällöin valtuutensa, puhutaan institutionaalisesta korruptiosta (institutional corruption). Tällöin on oletettavaa, että poliitikot toimivat päätöksentekotilanteessa ennalta sovittujen taloudellisten etujen (ja niiden saannin) mukaisesti.
(Salminen 14-15)
Kronyismi (cronyism)tarkoittaa ystävien, kollegoiden, tai esimerkiksi puolueys-tävien suosintaa ja nimittämistä korkeisiin asemiin tai tehtäviin. Cronyism pohjautuu kreikan sanaan crony, joka tarkoittaa pitkäaikaista. Yleensä kronyismiin viitataan, mikäli suositaan pitkäaikaista ystävää tai ystäviä ja ystävyyssuhde perustuu epävirallisiin sosiaalisiin kontakteihin. Kuten muitakin suosinnan muotoja, kronyismiä pidetään vastakohtana meriitti- ja ansioperusteiselle nimittämiselle tai rekrytoinnille.
Patronage viittaa asiakaskuntaan, ns. tukijärjestelmään (poliittinen tuki), tai poliittiseen nimitysoikeuteen. Joissain maissa esimerkiksi ministereillä on poikkeuksellisen laajat valtuudet nimittää lähimmät ja ylimmät virkamiehensä. Tässä yhteydessä patronage kattaa poliittiset virkanimitykset.
Klientelismi (clientelism) taas viittaa sosiaaliseen ja poliittiseen hierarkiaan, asiakkuussuhteeseen, joka pohjaa poliittiseen kannatukseen ja virkanimitykseen.
(Salminen 23)
Hyväveli -verkoston mallin vaikutustavat toimijoiden välillä:
1 Kiitollisuudenvelka
2. Vastavuoroisuus
3. Salailu/suojelu
4. Lojaliteetti ja ystävyyssuhteet.
(Salminen 25 kuvio 5)
http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf