Antipunikki kirjoitti näin:
"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta"
Ja näin Marx tyrmäsi Antipunikin:
"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"
"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta"
Ja näin Marx tyrmäsi Antipunikin:
"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jos toi lainaus pitää paikkansa, on outoa, että Antipunikki ei ymmärrä edes Marxin arvolain perusksymystä?
Nyt Antipunikki vakuuttaa näin:
"Et sitten ymmärrä ettei marx Kallea tyrmännyt vaan marx ja kalle ovat samaa mieltä asiasta."
Ja näin Antipunikki ja Marx ovat todellisuudessa samaa mieltä:
Antipunikki sanoo: "täysin riippumaton työajasta"
Marx sanoi: "suoraan verrannollinen työaikaan"
Antipunikin samamielisyys on täyttä erimielisyyttä?
Uskokoon Antipunikin hörinöitä ken haluaa.
"Antipunikki ei ymmärrä edes Marxin arvolain perusksymystä? "
Epäilen ettei ap tajua noista marxin työkaluista mitään. termit, tavara arvo jne, hakusessa?
Et sitten ymmärrä ettei marx Kallea tyrmännyt vaan marx ja kalle ovat samaa mieltä asiasta.
Jos osaa palstaänkyröiden tavoin vain marxin lainauksia ulkomuistista niin ei se riitä pitkälle marxista keskusteltaessa. Marxin opit pitää ymmärtää ja nähdä niistä muodostuva kokonaisuus eikä vain opetella muutamia lauseita ulkoa.
Aloitusviestilläsi paljastat ettet ymmärrä marxista enempää kuin sika helmihaunasta.
Marx sanoi nimittäin myös näin:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa"
Eli sanoessaan tavaran arvon olevan suoraan verrannollinen sen valmistukseen käytettyyn työaikaan niin marx tarkoittaa tavaran valmistukseen tarvittua yhteiskunnallisesti välttämätöntä työtä.
Myös Reijo Katajaranta on samoilla linjoilla sanoessaan näin:
"Työn luoman arvon perustana on jokaisen tavaran tuottamiseen käytetty yhteiskunnallisesti välttämätön ihmistyön määrä."
Joten Kalle, Katajaranta ja marx ovat samalla linjalla koskien ttavaran arvon muodostumista. Änkyrä ja toveri s.partacus ovat täysin ulkona asiasta.
Toverin s.partacus eduksi voidaan mainita, että hän on ymmärtänyt tekemänsä virheen eikä jankuta asiasta enään.
Änkyrä ja sinä rehveli sen sijaan ette ole vielä edes ymmärtänyt olevanne täysin väärässä.
No, eihän kaikilta voida kauhalla vaatia.
......................
"Eli sanoessaan tavaran arvon olevan suoraan verrannollinen sen valmistukseen käytettyyn työaikaan niin marx tarkoittaa tavaran valmistukseen tarvittua yhteiskunnallisesti välttämätöntä työtä."
Kaikki jo tietää mitä Marx tarkoittaa, mutta nyt on kyse työajan suhteesta tavaran arvoon. Siinä olet Marxin kanssa edelleen täysin eri mieltä, koska Marxin mukaan se on "suoraan verrannollinen työaikaan" ja sun mielestä "tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta". Meneekö jakeluun?
Kun marxin mukaan puhutaan tavaran arvon määräävästä työstä niin silloin puhutaan tavaran valmistamiseen tarvittavasta yhteiskunnallisesti välttämättömästä työstä.
Marx sanoi näin:
"Kun sanomme, että tavaran arvon määrää siihen sijoitettu eli siinä kiteytynyt työmäärä, niin tarkoitamme työmäärää, joka on välttämätön tavaran tuottamiseen yhteiskunnan kyseisellä asteella, tiettyjen keskinkertaisten yhteiskunnallisten tuotantoehtojen vallitessa, kun työnteon intensiivisyys ja työtaito ovat tiettyä yhteiskunnallista keskitasoa"
Oletko ymmärtänyt asian?
Yksi koekysymys opitusta asiasta:
Erään kirvesvarren tekemiseen menee 8 tuntia ja eräs toinen kirvesvarsi valmistui 16 tunnissa.
Miten näiden samanlaisten kirvesvarsien arvot eroavat toisistaan vai eroavatko mitenkään?
.......................
Edelleen kyse työajan suhteesta tavaran arvoon.
Ja edelleen olet Marxin kanssa siinä täysin eri mieltä, koska Marxin mukaan se on "suoraan verrannollinen työaikaan" ja sun mielestä "tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta".
Meneekö jakeluun?
Et sitten selviytynyt saamastisi koekysymyksestä.
Täällä palstalla puhut suu vaahdossa marxin teorioista mutta et kuitenkaan pysty vastaamaan edes yksinkertaiseen perusasioita käsittelevään kysymykseen niiden pojalta.
Osaatko suomenkieltä - ymmärrätkö lukemaasi?
Annetaan sinulle uusi koetehtävä:
Marx sanoi myös näin:
"Saattanee näyttää, että jos tavaran arvon määrää sen tuottamiseen käytetty työmäärä, niin mitä laiskempi tai taitamattomampi joku mies on, sitä arvokkaampi on hänen valmistamansa tavara, koska sen valmistamiseen tarvittava työaika on vastaavasti pitempi. Sellainen johtopäätös olisi kuitenkin murehdittava erehdys."
Mikä sinun käsityksesi mukaan on tämä marxin mainitsema murehdittava erehdys?
Osaatko kertoa - ymmärrätkö lukemaasi?
Kalle ei usko sinun pystyvän vastaamaan.
Joten..... Onko teitä sinunkaltaisia tolloja paljonkin siellä punanuttulassa?
...................
Vit... tu sä oot antipunikki ihan ulalla, selität hädissäsi olemattomia. Mutta tosiasia on, ettet ymmärrä Marxin arvolaista hevon..pas..kaaa. Näin Marx kurittaa sua aina vaan, et pääse marxin koukusta irti:
Antipunikki kirjoitti näin:
"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta"
Ja näin Marx tyrmäsi Antipunikin:
"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"
Jos kerran et pysty vastaamaan yksinkertaisiinkaan kysymyksiin koskien marxin tavaran arvokäsitettä vaan jankkaa vain samaa asiaa niin antaa sitten olla.
Kalle ei vähälahjaisen kanssa enempää tässä viestihaarassa kinaa.
Änkyrä ja toveri s.partacus taitavat olla sen verran fiksuja, että eivät paljasta tyhmyyttään ja eivät tunnusta aikaisemmin esittämiään täysin virheellisiä väitteitä.
...................
Teet oikein, että luovutat pelin, ja pakenet palstalta, koska et todellakaan näytä ymmärtävän Marxin arvolaista pätkääkään. Oletko vähälahjanen? Mutta tasan ei mene onnen lahjat, ja esitetään vielä kuinka Marx paljastaa tyhmyytesi:
Antipunikki kirjoitti näin:
"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta"
Ja näin Marx tyrmäsi Antipunikin:
"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"
Edelleen Marx kurittaa Antipunikkia. Tästä koukusta Ap ei pääse!
Antipunikki kirjoitti näin:
"tavaran arvo on täysin riippumaton sen valmistukseen todellisuudessa käytetystä työajasta"
Ja näin Marx tyrmäsi Antipunikin:
"tavaroiden arvo on suoraan verrannollinen niiden valmistamiseen käytettyyn työaikaan"
Kyllä Kalle on ainakin osin oikeassa. Hinta saattaa olla pitkältikin riippuvainen tuotteeseen käytetystä työajasta mutta arvo on aivan eri asia kuin hinta. Ainakin pitäisi puhua rahallisesta arvosta ja siinäkin rajoittua uuden tuotteen arviointiin.
Moniin tuotteisiin raaka-aineet aiheuttavat suurempaa hintapainetta kuin työtunnit joten siinäkin mielessäkin hinnan ja työtuntien vertailu monesti ontuu.
Marx taas ei ymmärtänyt tippaakaan maailman realiteeteistä vaan kehitteli omaksi puolustuksekseen erilaisia selityksiä sille miksi hän ei pystynyt elättämään perhettään vaan eli tuttavien kustannuksella, se taisi olla sen ajan sosiaaliluukku.
Työel....:
"Hinta saattaa olla pitkältikin riippuvainen tuotteeseen käytetystä työajasta mutta arvo on aivan eri asia kuin hinta"
Bravo. Työel. löi taas kerran ap jauht suuhun. "Hinta ...pitkälti riippuvainen työajasta".
Puhdasta asiaa. Kertomansa mukaan työel. tietää kustannuslaskennan ja tajuaa ap persulaisen talousopin poliittiseksi höpinäksi.
Työn paljous heijastuu hinnassa ja kääntäen hinnat heijastavat työn paljouksia. Tämä lausuntoa työl on totta, riittää tähän tarpeeseen.
"arvo on aivan eri asia kuin hinta" ja taas Marxia. Tosin hämyisästi. Edellä tuli esille, että työn paljous heijastuu hinnassa.
Käyttöarvo on tuotteen nimensä mukainen arvo.
Erilaisilla käyttöarvoilla yhteinen itsestään poikkeava "arvo" ja se työn paljous ja se heijastu hinnassa.
Kun työel. sanoi että arvo ja hinta eivät välttämättä kohtaa hän sanoi oikein. Samalla pääomalla samoja tuotteita tekevä yritys tuottaa yleensä erisuuruisia määriä tuotteita. Yksilölliset arvot ovat todellisia ja niitä sanotaan tuotantokustannuksiksi. Ne siis vaihtelevat mutta markkinahinta on sama ja siitä johtuu, että hinta heiluu arvon ylä- tai alapuolella ja voiton määrä suhdeluku vaihtelee. Markkinahinta kasaa kokonaisuudessa alan tuotannon likimain arvon ja hinnan yhtenevyyteen.
Se on sama kirvesvarsissa. 16 tunnin työ yhteen kirvesvarteen on se työn paljous ja 8 tunnin työ on puolet edellisen työn paljoudesta. Joka muuta väittää, on pöhelö. Alan tuotannossa kirvesvarret myydään arvostaan, yksityisten tuottajien saadessa hinnan yli tai alle arvon.
Lähde: Karl Marx, Pääoma 3. kirja:
Lisäarvon muuttuminen voitoksi ja lisäarvon suhdeluvun muuttuminen voiton suhdeluvuksi ss.33 - 146
Voiton muuttuminen keskimääräiseksi voitoksi ss. 147 - 213
Ps. 1800 luvulla oli jo pörssikeinottelu ja "hötöraha". Marxilla on siitä luku "Luotto ja fiktiivinen pääoma", ss.396 - 410.
Jaha, ja taas sinä puhut marxin arvoteoriasta suu vaahdossa vaikka et ymmärrä sen päälle enempää kuin sika helmistä.
Sinä väität, että yksilölliset mutta samanlaiset kirvesvarret , joista toista tehdään 8 tuntia ja toista 16 tuntia eivät ole samanarvoisia.
Kalle väittää niiden olevan samanarvoisia sillä kaikkien samanlaisten kirvesvarsien valmistamiseen on tarvittu yhtäpaljon keskimääräistä työtä - työtä, joka marxin mukaan määrää tavaran arvon.
Miten sinä marxiin tukeutuen perustelet oman väitteesi?
Yritä edes - Kalle sitten kertoo, että mitä kohtaa marxin arvoteoriasta et ole ymmärtänyt.
.....................
Kalle väittää yksilöllisten mutta samanlaisten kirvesvarsien , joista toista tehdään 8 tuntia ja toista 16 tuntia, olevan samanarvoisia sillä kaikkien samanlaisten kirvesvarsien valmistamiseen on tarvittu yhtäpaljon keskimääräistä työtä - työtä, joka marxin mukaan määrää tavaran arvon.
Mikä Kallen väitteessä ei käsityksesi mukaan pidä paikkaansa?
..................
"Kalle väittää niiden olevan samanarvoisia sillä kaikkien samanlaisten kirvesvarsien valmistamiseen on tarvittu yhtäpaljon keskimääräistä työtä - työtä, joka marxin mukaan määrää tavaran arvon."
Niinhän persutaousoppi väittää. Väittää polittisista syistä. Sen on pakko kiistää lisätuote ja lisäarvo ja yrittää tehdä kapitalistisesta tuotantotavasta yhtäläisten oikeuksien yhteisö.
Aivan samoin kuin tuotannossa ykslilölliset pääomat tuottavat harvoin samoilla työn paljouksilla samanlaisia tavaroita niin yksilölliset tuottajat (omistaa työvoimansa ja työkalunsa ts. tuotantovälineet) tekevät niitä toiset nopeammin toiset hitaammin.
Tuotteen arvo on aina yksilöllinen työn paljous. Tuotteen siirryttyä markkinoille, sen hinta ei määräydy jokaisen erillisen tuottaja työn paljouden perusteella. Se määräytyy keskimääräisen välttämättömän työn paljouden perusteella.
Siitä seuraa, että koko tuotemäärä myydään arvostaan, jossa heilahtelut yli ja alle arvon eliminoivat toisensa. Nämä kaksi seikkaa ovat perusta ymmärtää kolmannen eli "laiskan miehen" työn kriteerin kanssa kansantaloden tajuamisen perustan. Jos tätä ei ymmärrä, ei ymmärrä tuotantoakaan ja mitä siellä taloudellisesti ja todellisesti tapahtuu.
Yksilölliset erot ovat perusristiriita.
Markkinoilla tuotehinta paljastaa tämän perusristiriidan. Heikot sortuu ja vahva porskuttaa ts. työn paljouden alentaminen tuotetta kohti markkinahinnan pysyessä vielä ennallaan synnyttää tuottajalle (yksilö tai yritys) ylimääräistä voittoa (lisää riiston astetta).
Ristiriita saa uuden muodon. Kilpailu pakottaa kehnompia tuottajia lisäämään työn tuotantovoimaa ja lyömään edistyneimmän tuottajan.
Ristiriita kehittyy. Markkinahinta alenee, kehnoja tuottajia suistuu väistämättä turmioon, tuotannossa kiinteän pääoman osuus kasvaa, tuotanto keskittyy. Jossain vaiheessa syntyy monopoli tai kehitys kullkee lakkaamatta monopolia kohti. Kartellit ovat luonteeltaan monopoleja. Näitä on maailmanmitassa jo useita.
Lähde; Karl Marx, Pääoa 1. kirja "tavara ja raha" ss.45 - 150.
3. kirja "tuotantoprosessin analyysia" ss. 819 - 836.
Molemmat luvut ovat erittäin mielenkiintoisia ja kuvaavat nykyajankin talouden lakeja erittäin selkeästi.
Tämä on tuotu esille jo kymmeniä kertoja. Massamonistus ei muuta tilannetta.
Laiskan miehen työ luo enemmän työn paljoutta ja siten arvoa mutta on valitettava erehdys että se olisi tuotannon kehityksen moottori. Kehityksen moottori on työn tuotantovoiman kohoaminen ja sitä kautta tavaroiden arvon ja hinnan aleneminen.
Tämän tajuaminen on syy sille miksi marxilaiset eivät ole koneiden särkijöitä ja päinvastoin tukevat teknistä edistystä.
ps. työel. löi antipunikin kanveesiin.
ap näyttää tulleen perusteellisesti lyödyksi.