1.Suomi on kaksikielinen.
Pitääkö Kainuulaisten ja Savolaisten ja Karjalaisten eli Lappi-Itä-Suomi kyetä puhumaan Ruotsia ?
Ruotsinkielisillä alueilla ei haluta puhua suomea, joten puhukaamme englanniksi. Jokainen, niin suomen kuin ruotsinkileinen tänä päivänä osaa englantia. Yksi yhteinen kieli.
Kuuluuko Saamen kieli alkuperäiskielenä perustuslakiin ?
2. Osa kulttuuria.
Onko meidän vihdoinkin aika karistella ruotsinkielisten suomenkilisiin kohdistama henkinen väkivalta ?
3. Auttaa Pohjolassa.
Meillä on yhteinen kieli, englanin-kieli.
4. Suomi on länsi-maa.
Ehei, ehei. Suomi on Itä-Länsimaa.
5. Auttaa työelämässä.
Olin 45 vuotta työelämässä ja ruotsin kielen taidosta ei ollut minulle mitään etua. Päinvastoin olin rantaruotsalainen ja huonommalla palkalla.
Ei kaikki suomenkieliset halua työskennellä Nordean Pohjoismaisissa konttoreissa.
Itsestään selvyys on Englannin kieli.
6. Avain kulttuurielämään.
Joopa, ei me haluta Ruotsinkielistä kulttuuria, saatikka ruotsinkielisiä urheilu-, muoti- ja muusiikkilehtiä tai musiikkia.
7. Mukana jatko-opnnoissa.
Ahaa, sinun tiesi yliopistoon on suljettu, jos et osaa ruotsia. Selvä uhkaus.
8. auttaa kielten opiskelussa.
Höpö, höpö. Mitä yhteistä on englannin ja ruotsin kielillä ?
9. Lisävaltti parisuhdemarkkinoilla.
Lapsellista !
Uumajan hotellin tanssilattialla minut jätettiin keskelle tanssilattiaa, ku tyttö kuuli minun olevan vastarannalta.
10.Tien vieraaseen maahan.
Englannilla on pärjätty hyvin Pohjoismaissa, mutta koitappa pärjätä ruotsin ja englannin kielellä Euroopassa, etenkin Ranskassa ja Saksassa, etenkin vanhemman poven kanssa, 40-luvulla synytneet.
11. Pakkoruotsi on suomenkielisille henkistä väkivaltaa !
Nämä haastatellut eivät näe suomenkielisessä kulttuurissa mitään hyvää, ainoastaan ruotsinkielisyydessä.
12. Ruotsalaiset eivät halua Ruotsista kaksikielistä maata. Toisena kielenä suomi.
Eivät edes suomenruotsalaiset. Ovat he sen verran kultturillisesti suomenkielisien yläpuolella.
Pitääkö Kainuulaisten ja Savolaisten ja Karjalaisten eli Lappi-Itä-Suomi kyetä puhumaan Ruotsia ?
Ruotsinkielisillä alueilla ei haluta puhua suomea, joten puhukaamme englanniksi. Jokainen, niin suomen kuin ruotsinkileinen tänä päivänä osaa englantia. Yksi yhteinen kieli.
Kuuluuko Saamen kieli alkuperäiskielenä perustuslakiin ?
2. Osa kulttuuria.
Onko meidän vihdoinkin aika karistella ruotsinkielisten suomenkilisiin kohdistama henkinen väkivalta ?
3. Auttaa Pohjolassa.
Meillä on yhteinen kieli, englanin-kieli.
4. Suomi on länsi-maa.
Ehei, ehei. Suomi on Itä-Länsimaa.
5. Auttaa työelämässä.
Olin 45 vuotta työelämässä ja ruotsin kielen taidosta ei ollut minulle mitään etua. Päinvastoin olin rantaruotsalainen ja huonommalla palkalla.
Ei kaikki suomenkieliset halua työskennellä Nordean Pohjoismaisissa konttoreissa.
Itsestään selvyys on Englannin kieli.
6. Avain kulttuurielämään.
Joopa, ei me haluta Ruotsinkielistä kulttuuria, saatikka ruotsinkielisiä urheilu-, muoti- ja muusiikkilehtiä tai musiikkia.
7. Mukana jatko-opnnoissa.
Ahaa, sinun tiesi yliopistoon on suljettu, jos et osaa ruotsia. Selvä uhkaus.
8. auttaa kielten opiskelussa.
Höpö, höpö. Mitä yhteistä on englannin ja ruotsin kielillä ?
9. Lisävaltti parisuhdemarkkinoilla.
Lapsellista !
Uumajan hotellin tanssilattialla minut jätettiin keskelle tanssilattiaa, ku tyttö kuuli minun olevan vastarannalta.
10.Tien vieraaseen maahan.
Englannilla on pärjätty hyvin Pohjoismaissa, mutta koitappa pärjätä ruotsin ja englannin kielellä Euroopassa, etenkin Ranskassa ja Saksassa, etenkin vanhemman poven kanssa, 40-luvulla synytneet.
11. Pakkoruotsi on suomenkielisille henkistä väkivaltaa !
Nämä haastatellut eivät näe suomenkielisessä kulttuurissa mitään hyvää, ainoastaan ruotsinkielisyydessä.
12. Ruotsalaiset eivät halua Ruotsista kaksikielistä maata. Toisena kielenä suomi.
Eivät edes suomenruotsalaiset. Ovat he sen verran kultturillisesti suomenkielisien yläpuolella.
Vastaukset 5
Vanhimmat
1.On sairaan itsekästä vaatia Englannin kielen puhumista ruotsinkielisille alueilla. Vaatimus on ylimielinen. Ruotsinkieliset kyllä haluaa opiskella ja puhua suomea.
2. Olen päässyt elämään ruotsinkielisten kanssa noin 40v, kiitos heille. En ole havainnut minkäänlaista henkistä väkivaltaisuutta suomenkielisiä kohtaan. Suomenkieliset valitettavasti suorastaan hyytelöityvät kohdatessaan ruotsinkielisen.
Se on suomalaisen ihmeellinen alemmuudentunne, josta on kysymys.
3. Englantia lässyttämään todella koko maailma. On erittäin alentavaa ja väkivaltaista tuoda Englannin kieli pakolla pohjoismaiden yhteiseksi kieleksi. Ruotsi on yhteinen kieli ja on osittain tyhmyyden merkki puhua Enlantia yhteisenä kielenä. Tosin englanti on hyvä pakollinen kompromissi, jos ruotsia ei hallita.
4 Suomi on EU- maa. Minkä takia Suomi liittyi EU- jäseneksi.
5. Samaa voi sanoa monesta muusta pakollisista oppiaineesta. Tämä on koulutuksessa yleisesti tunnistettu mutta koulutustavoitteet on oltava.
6. Mä en haluu ... Ei tarvitsekaan. Itse en haluu englantilaistakaan tai supisuomalaistakaan kulttuuria. Sallikaa vapaus edes kulttuurissa.
7. Kyllä se yliopistotie lähes 100% :sti katkeaa kaikkeen muuhun kuin Ruotsin kieleen. Jos yliopistotie katkeaa Ruotsin kieleen on yksinkertaista päätellä, että et kertakaikkiaan ole yliopistotasolle kelpaava. Se on näin monen muunkin osaamisen kohdalla.
8. Ainakin se auttaa ruotsinkielisten kohdalla. Valitettavasti monen suomenkielisen kohdalla ei näin tapahdu, koska asenteet Ruotsin kieltä kohtaan on tarkoituksellisesti
vastahakoisesti.
9. Näin se tanssilattialla menee. Mutta ruotsia osaavien suomalaisten tyttöjen kohdalla tilanne on täysin toinen. Toisaalta, jos osaat käyttäytyä ja puhut hyvin ruotsia niin kyllä ruotsalaiset naiset arvostavat. Miesmarkkinoilla ei myöskään venäläiset ole ykköslistalla Ruotsissa.
10. Pärjäämisellä ja pärjäämisellä on eroa. Pärjääminen esim. mainitsemiillasi naismarkkinoilla vaatii korkeamman tason kielitaitoa, kuin oluen ostaminen.
11. Suomalaisille on henkistä väkivaltaa lähes kaikki mitä ylhäältä määrätään.
Oletko käynyt armeijan? Ei ole tervettä elää pelkästään yksipuolisessa omassa kulttuurissaan. Hienoa, että Suomessa on myös ruotsinkielinen ja monen muunkin kielinen kulttuuri.
12. Ruotsihan on henkisesti väkivaltaisempi kuin Suomi. Tiedät hyvin Ruotsin vallan ajan Suomessa. Pitääkö meidän nyt seurata Ruotsia kaikessa. Suomessa kielipolitiikka voidaan hoitaa huomattavasti sivistyneemmin kuin Ruotsissa.
Pakkoruotsi kaatuu se on hyvä asia. Mutta ei Suomessa kannata millään alueella mennä sivistyksessä taaksepäin.
Enää ei riitä että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin puolustamisessa ymmärtämättä että ruotsin kielen asema pitää muuttaa jos kansalliskielen ehdot eivät täyty.
Nylander :
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
HS uutinen
http://www.hs.fi/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aikakin+k%C3%A4yd%C3%A4+korkeimmalla+tasolla/a1376184581312
-..-. Ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.
Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Suomenruotsi on vain yksi pohois-saksalainen murre norjan, tanskan, fäärin ja ruotsin nuoressa kieliryhmässä.
Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin huomaa mutta ei mainitste.
Samaa mieltä. Vihdoinkin suomalaiset puolustavat itseään. Sotien yli-
Käymänä kansana olemme oikeutettuja, itsetuntoisena suomalaisia
oman maan sotien kautta, paljon,menetyttyjiä sukupolvia (600"vuotta
ruotsinvallan alla,,ym. puskurina varsinkin toisessa maailmansodassa,vihdoinkin
,vihdoin nouskaamme puolustamaan suomalaisia.
Seuraava lainaus on tämän linkin takana:
http://www.pakkoruotsi.net/kaksikielinen.php
"Myöskään kommunikointiin kieliryhmien välillä ei tarvita kahta kieltä vaan yksi yhteinen kieli riittää. Jos valtiossa on valtakieli, on luonnollisesti tämä kieli yhteinen kommunikointikieli. Suomessa selkeä valtakieli on suomi. Tästä poiketen viranomaiset voivat tarjota palveluitaan eri kielillä.
Suomen väestöstä äidinkieleltään suomenkielisiä on 91,2 %, ruotsinkielisiä 5,5 % ja saamenkielisiä 0,03 %. Muita kieliä äidinkielenään puhuvia on 3,3 %."
Lainaus: http://www.sprakradet.se/1951
Ruotsin valtakieli on ruotsi, joten 1 kieli on käytössä koko kansakunnassa !
"Hur många språk talas i Sverige?
Sedan den 1 april 2000 finns i Sverige fem officiellt erkända minoritetsspråk: finska, samiska, tornedalsfinska (meänkieli), jiddisch och romska (romani chib). De har alla talats länge i Sverige; finska och samiska lika länge som svenska. Med svenska och teckenspråket, som också bör räknas som ett eget språk, blir det alltså sammanlagt sju inhemska språk. Därutöver kommer minst 150 olika språk som talas av nya invandrargrupper, bl.a. albanska, arabiska, grekiska, kurdiska, persiska, polska, bosniska, serbiska, kroatiska, somaliska, spanska och turkiska."
Ja lisää lainausta, joka kertoo meille mihin kieleen meidän on Suomessa panostettava.
En ole nähnyt yhtään kansalaisperustelua, joka saa minut vakuuttumaan
Ruotsin kielen tarpeellisuudesta.
Kansanedustajien pitäisi kyetä kanssa antamaan iittävät peusteet kuin: " On hyvä osata Ruotsia.
Ett ytterligare sätt att mäta ett språks storlek på idag är genom dess internetnärvaro. Företaget W3Techs skannar internet och sammanfattar statistik om webbplatsers innehåll, storlek, marknadsandelar osv. Följande topplista visar hur många procent av nätets webbsidor som var skriva på ett visst språk den 1 september 2012.
Språk Miljoner talare
1. Engelska 55,1 %
2. Tyska 6,4 %
3. Ryska 5,1 %
4. Japanska 4,9 %
5. Kinesiska 4,7 %
5. Spanska 4,7 %
7. Franska 4,3 %
8. Portugisiska 2,2 %
9. Italienska 2,0 %
10. Polska 1,5 %
Svenska hamnar på plats 15 med 0,6 %.