Vastaan vai ei?

Eli. Oon 13. Mulla on ollut hirvittävä vauvakuume jo n. 11 vuotiaasta lähtien. Poikaystävän kanssa olen ollut yhessä lähes vuoden.
Vauvakuume ei suostu millään hellittämään. Olen lukenut suomi24: sen sivuilla todella monia kertomuksia vauvakuumeesta lapseen. Muummoassa kauhu tarinoita synnytyksestä ja sen sisältämistä riskeistä.
Nämä asiat järkyttävät minua edelleen niin kun varmaan kaikkia tyttöjä/naisia jotka lapsesta ja perheen perustamisesta haaveilevat.

Tiedän, että olen itsekkin vielä lapsi/nuori. Mutta enkö minä voi muka tuntea näitä samoja tunteita kun esimerkiksi yli 20 vuotiaat? Minusta on epäreilua, että meidän tunteita aliarvioidaan esimerkiksi sanomalla: "sä oot itekkin vielä lapsi joten miten voisit edes huolehtia omasta lapsesta?"

Mielestäni meitä pitäisi kannustaa eikä aliarvioida. (en tarkoita myöskään, että alkaisitte hyväksymään teini raskauksia vaan, että ette torjuisi meitä samantien)
Rakentava puhe on parasta! :) Itse kerroin äidilleni vauvakuumeestani.
Sen ansiosta olenkin saanut vahtia serkkuja jotka ovat iältään 9kk -3vuotta jo ½ vuotta.

Poikaystäväni kanssa olen aika lailla samaa mieltä tulevaisuudesta. Ainut eroavaisuus on siinä, että minä haluaisin ensin pojan ja sitten tytön. Silloin poika voi pitää huolta tytöstä. :3 Poikaystäväni mielestä taas ensin tyttö ja sitten kaksoset 2 poikaa. :) Eli aika samalla aaltopituudella ollaan.

Ymmärrän myös sen, että minua ei välttämättä hyväksytä. Mutta miettikää muutaman kerran mitä on järkevää kirjoittaa minkäkin ikäiselle! :)
2163
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kiva kun pidät lapsista, mukavaahan se on. Ihan mahtavaa myös, että autat serkkujesi hoitamisessa!

Äidiksi kuitenkin olet oikeasti vielä liian nuori, etkä edes ole naimisissa. Jos nyt tulisit raksaaksi, niin kehosi voisi vahingoittua ja poikaystäväsi saattaisi jättää sinut ja lapsen tosipaikan tullen. Odota oikeasti, että kasvat itse aikuiseksi ja mielellään odota vielä avioliittoon asti. Ei sinun tunteissasi mitään vikaa ole, mutta isoksi kasvamiseen kuuluu sekin, että oppii odottamaan. Eikä odottaminen tosiaan tarkoita tylsää toimettomuutta, vaan sitä että jätät lapsenteon myöhemmälle, ja keskityt kouluun, leikkiin, harrastuksiin ja serkkujesi hoitamiseen. Opit paljon kaikkea hauskaa ja hyödyllistä, niin että sinusta tulee superhyvä öiti sitten myöhemmin.

Tietäähän äitisi, että sinulla on poikaystävä? Jos ei, niin kerro ja vie poika kotiin tutustumaan perheeseesi.

Äänestä
  • Joo. En ole sellasta.. Miten sen nyt sanois.. "teiniäiti tyyppiä". :) Me ollaan minun poikaystävän kanssa ajateltu/suunniteltu, että jos vielä koulutuksien jälkeenkin ollaan yhdessä niin sitten vasta aletaan sitä perhettä perustamaan. (:

    Ja kyllä. Äiti ja isä tietävät, että minulla on poika ystävä.
    Aloitin juuri ylä-asteen ja aion käyttää nyt kaiken energiani peruskoulun suorittamiseen. :)) (tottakai myös hieman aikaa poikaystävälle ja kamuille. :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vauvakuumetta kirjoitti:

Eli. Oon 13. Mulla on ollut hirvittävä vauvakuume jo n. 11 vuotiaasta lähtien. Poikaystävän kanssa olen ollut yhessä lähes vuoden.
Vauvakuume ei suostu millään hellittämään. Olen lukenut suomi24: sen sivuilla todella monia kertomuksia vauvakuumeesta lapseen. Muummoassa kauhu tarinoita synnytyksestä ja sen sisältämistä riskeistä.
Nämä asiat järkyttävät minua edelleen niin kun varmaan kaikkia tyttöjä/naisia jotka lapsesta ja perheen perustamisesta haaveilevat.

Tiedän, että olen itsekkin vielä lapsi/nuori. Mutta enkö minä voi muka tuntea näitä samoja tunteita kun esimerkiksi yli 20 vuotiaat? Minusta on epäreilua, että meidän tunteita aliarvioidaan esimerkiksi sanomalla: "sä oot itekkin vielä lapsi joten miten voisit edes huolehtia omasta lapsesta?"

Mielestäni meitä pitäisi kannustaa eikä aliarvioida. (en tarkoita myöskään, että alkaisitte hyväksymään teini raskauksia vaan, että ette torjuisi meitä samantien)
Rakentava puhe on parasta! :) Itse kerroin äidilleni vauvakuumeestani.
Sen ansiosta olenkin saanut vahtia serkkuja jotka ovat iältään 9kk -3vuotta jo ½ vuotta.

Poikaystäväni kanssa olen aika lailla samaa mieltä tulevaisuudesta. Ainut eroavaisuus on siinä, että minä haluaisin ensin pojan ja sitten tytön. Silloin poika voi pitää huolta tytöstä. :3 Poikaystäväni mielestä taas ensin tyttö ja sitten kaksoset 2 poikaa. :) Eli aika samalla aaltopituudella ollaan.

Ymmärrän myös sen, että minua ei välttämättä hyväksytä. Mutta miettikää muutaman kerran mitä on järkevää kirjoittaa minkäkin ikäiselle! :)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu