http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/vakoiluvahingot_pilvifirmoille_pelattya_paljon_suuremmat
Ihmisten ja yritysten luottamus viestinnän luottamuksellisuuteen ja pilvipalveluihin ylipäänsä on ollut kovalla koetuksella NSA:n vakoilukohun vuoksi. Nettiyritykset joutunevat maksajiksi, ja lasku voi olla järkyttävän kokoinen.
Muutama päivä sitten amerikkalainen ITIF-säätiö esitti laskelmansa, joiden mukaan sikäläiset nettiyhtiöt tulevat kärsimään raskaat tappiot, kun ulkomaiset yritykset alkavat vakoilun pelosta kaihtaa niitä.
Säätiö arvioi, että yhdysvaltalaiset pilviyhtiöt menettävät seuraavan kolmen vuoden aikana 10–20 prosenttia ulkomaisesta markkinaosuudestaan. Menetykset olisivat silloin noin 16–26 miljardia euroa kolmen vuoden aikana.
Lisäksi takkiinsa tulevat ottamaan USA:n ulkopuolella toimivat nettifirmat, koska myös muiden maiden hallituksilla on omat vakoiluprojektinsa. Näin luottamus horjuu kaikkialla.
Kaikkinensa NSA:n Prism-seurannan hinta nettipalvelufirmoille saattaa pahimmillaan kohota maailmanlaajuisesti peräti 180 miljardiin dollariin kolmen seuraavan vuoden aikana, Staten laskee.
-Pilvestä ei ehkä tulekaan tulevaisuus vaan suunta kääntyy takaisin siihen, että yritykset ja myös yksityiset ihmiset haluavat pitää tiedostonsa omilla laitteillaan ja torjua vakoilun mahdollisimman tehokkaasti. Yksityisyydensuoja on nousemassa todella tärkeäksi arvoksi ihmisille NSA-kohun jälkeen.
NSA:lle ja muille poliisiviranomaisille pilvi olisi ollut aivan liian helppo keino valvoa lakia ja järjestystä ja ottaa kiinni terroristeja. Nyt suunta tulee kääntymäänm NSA:ta vastaan rajusti kun ihmisten luottamus pilveen loppuu, samalla kun ihmisten sokea luottamus viranomaisiinkin loppuu. NSA on osoittanut, että poliisi itse rikkoo mitä suurimmassa määrin ihmisoikeuksia ja lakia.
Yhä useammat toimijat hylkäävät USA:n nettipalvelut täysin, se tietää vaikeuksia USA:n suurille IT-firmoille kuten Microsoft, Google ja Facebook. Internetin koko luonne voi muuttua pitkällä tähtäimellä siten, että muu maailma pyrkii eristämään USA:n globaalin internetin ulkopuolelle jotta NSA-vakoilu voitaisiin torjua.
Toisaalta jotkin maat saattavat valita vapaaehtoisen irrottautumisen internetistä, mm. Iran on irrottautumassa ja luomassa maan sisäisen intranetin. Pohjois-Korealla on jatkossa vielä vähemmän intoa tulla mukaan internetiin mitä sillä enne NSA-kohua oli. Monet USA-vihamieliset maat saattavat tehdä päätöksen irrottautua internetistä, silloin USA ei voi enää seurata millaisia juonia USA:ta vihaavat maat punov at amerikkalaisten tuhoamiseksi.
Ihmisten ja yritysten luottamus viestinnän luottamuksellisuuteen ja pilvipalveluihin ylipäänsä on ollut kovalla koetuksella NSA:n vakoilukohun vuoksi. Nettiyritykset joutunevat maksajiksi, ja lasku voi olla järkyttävän kokoinen.
Muutama päivä sitten amerikkalainen ITIF-säätiö esitti laskelmansa, joiden mukaan sikäläiset nettiyhtiöt tulevat kärsimään raskaat tappiot, kun ulkomaiset yritykset alkavat vakoilun pelosta kaihtaa niitä.
Säätiö arvioi, että yhdysvaltalaiset pilviyhtiöt menettävät seuraavan kolmen vuoden aikana 10–20 prosenttia ulkomaisesta markkinaosuudestaan. Menetykset olisivat silloin noin 16–26 miljardia euroa kolmen vuoden aikana.
Lisäksi takkiinsa tulevat ottamaan USA:n ulkopuolella toimivat nettifirmat, koska myös muiden maiden hallituksilla on omat vakoiluprojektinsa. Näin luottamus horjuu kaikkialla.
Kaikkinensa NSA:n Prism-seurannan hinta nettipalvelufirmoille saattaa pahimmillaan kohota maailmanlaajuisesti peräti 180 miljardiin dollariin kolmen seuraavan vuoden aikana, Staten laskee.
-Pilvestä ei ehkä tulekaan tulevaisuus vaan suunta kääntyy takaisin siihen, että yritykset ja myös yksityiset ihmiset haluavat pitää tiedostonsa omilla laitteillaan ja torjua vakoilun mahdollisimman tehokkaasti. Yksityisyydensuoja on nousemassa todella tärkeäksi arvoksi ihmisille NSA-kohun jälkeen.
NSA:lle ja muille poliisiviranomaisille pilvi olisi ollut aivan liian helppo keino valvoa lakia ja järjestystä ja ottaa kiinni terroristeja. Nyt suunta tulee kääntymäänm NSA:ta vastaan rajusti kun ihmisten luottamus pilveen loppuu, samalla kun ihmisten sokea luottamus viranomaisiinkin loppuu. NSA on osoittanut, että poliisi itse rikkoo mitä suurimmassa määrin ihmisoikeuksia ja lakia.
Yhä useammat toimijat hylkäävät USA:n nettipalvelut täysin, se tietää vaikeuksia USA:n suurille IT-firmoille kuten Microsoft, Google ja Facebook. Internetin koko luonne voi muuttua pitkällä tähtäimellä siten, että muu maailma pyrkii eristämään USA:n globaalin internetin ulkopuolelle jotta NSA-vakoilu voitaisiin torjua.
Toisaalta jotkin maat saattavat valita vapaaehtoisen irrottautumisen internetistä, mm. Iran on irrottautumassa ja luomassa maan sisäisen intranetin. Pohjois-Korealla on jatkossa vielä vähemmän intoa tulla mukaan internetiin mitä sillä enne NSA-kohua oli. Monet USA-vihamieliset maat saattavat tehdä päätöksen irrottautua internetistä, silloin USA ei voi enää seurata millaisia juonia USA:ta vihaavat maat punov at amerikkalaisten tuhoamiseksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin sinähän väitit myös että facebookistakin tulee joukkopako mutta eipä vaan sellaisia näy! Tämäkin on vain sairaan mielikuvituksesi tuotetta. Kuinka monta romaania ajattelit vielä tänään postata?
Tulihan sieltä joukkopako. Facebookin käyttäjämäärä laskee länsimaissa kaiken aikaa ja NSA-kohun jälkeen entistä nopeammin.
http://www.mikropc.net/kaikki_uutiset/miljoonat jattavat facebookin ovatko suomalaiset seuraavana/a641406?service=mobile
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/facebookin kaytto laskussa amerikassa/a641605?service=mobile
http://pikkuapuri.com/tag/facebookin-suosio-laskussa/
Facebookin hiipuminen oli käynnissä jo ennen Snowden-kohua. Snowden helpottaa entistä useammille ihmisille Facebookin jättämistä.
Itse lopetin Facbookissa itse asiassa jo ennen kuin Snowden nousi otsikoihin. Facebook ei tarjoa mitään sellaista miksi siellä pitäisi olla mukana. Elämä on mukavampaa ilman Facebookia.
Maailmalla on alkanut yleinen joukkopako kaikista USA:n tarjoamista nettipalveluista. Luottamus USA:n palveluihin on romahtamassa täysin.
että mikään yritys tuuppaisi tietonsa johonkin julkiseen pilveen? Jos tuuppaa, niin firman johto on taatusti jo muuten pilvessä.